Jalkaväkirykmentti 61 (JR 61) perustettiin Helsingissä ja Hämeenlinnassa. Alumperin rykmentin nimi oli Täydennysjalkaväkirykmentti 1 (T-JR1), mutta nimi muutettiin 21. joulukuuta 1939 JR 61:ksi. Rykmentti oli osa 21. divisoonaa.

T-JR1 oli perustettu jo aiemmin 12. lokakuuta Helsingissä vt-komentajanaan kapteeni Arvo Leminen, josta tuli myöhemmin I/T-JR1:n pataljooonankomentaja. Vastaavasti II/T-JR1 perustettiin Hämeenlinnassa 24. lokakuuta 1939 pataljoonankomentajana kapteeni Hans Holopainen Varsinaiseksi komentajaksi nimitettiin 2. marraskuuta jääkärimajuri Uuno Tiirikkala.

Rykmentin kokoonpano

Rykmentin komentajaksi tuli jääkärimajuri Uuno Tiirikkala.

Rykmentin runkona oli kolme jalkaväkipataljoonaa: I pataljoona: kapteeni Arvo Leminen (12.10.1939-9.3.1940) ja jääkärimajuri Carl af Björksten (1.4.1940-) II pataljoona: kapteeni Hans Holopainen (24.10.1939-6.3.1939, haavottui), res.luutnantti Herman Nykanen (6.-9.3.1940, kaatui) ja jääkärimajuri Carl af Björksten (9.3-1.4.1940) III pataljoona: majuri Osmo Grönroos.

Rykmentin esikunta, kevyet kolonnat ja II pataljoona perustettiin Hämeenlinnassa. Rykmentin I pataljoona perustettiin Helsingissä ja III pataljoona Santahaminassa Uudenmaan rykmentin nuorimmasta saapumiserästä. III pataljoona oli näin ruotsinkielinen.

Keskittäminen

Rykmentin suomenkieliset I ja II pataljoonaa siirrettiin helmikuun alussa 1940 Helsingistä ja Hämeenlinnasta Elisenvaaran kautta Pyhäjärvelle, joka oli purkauspaikka. Sen jälkeen 16. helmikuuta 1940 suunnattiin aluksi raskaista taisteluistaan tunnetulle Taipaleen suunnalle helmikuussa 1940 korvaamaan sieltä lepoon ja muihin tehtäviin siirrettyä Jalkaväkirykmentti 23 (JR 23):a. Lohkon komentajana toimi everstiluutantti Armas Kemppi 29. helmikuuta 1940 asti. Kempin seuraajana rintamalohkon komentajana JR 61:n komentaja majuri Tiirikkala.

III pataljoona siirtyi Keskikannakselle osallistuen Kannaksen puolustustaisteluihin alistettuna JR 62:lle (muun muassa 5. divisioonan lohkolla ja Mustalammen suunnalla helmikuussa 1940. Siellä se torjui vihollisen hyökkäyksiä) sekä sodan loppuvaiheen taisteluihin muun muassa Vuosalmella ennen Moskovan rauhan tuloa maaliskuussa 1940.

Talvisodan taisteluista

I ja II/JR 61 taisteli Taipaleen rintamalla Terenttilässä yhdessä JR 21:n kanssa. Kapteeni Lemisen komentama I/JR 61 kärsi heti rintamalle tulon jälkeen hyvin suuret tappiot erityisesti vihollisen tykistötulessa ja lentopommituksessa.

Talvisodan viimeisinä päivinä maaliskuun alussa 1940 JR 61 siirtyi Vuosalmelle, jossa se osallistui erittäin ankariin puolustustaisteluihin aina rauhan tuloon (13. maaliskuuta 1940) saakka. II/JR 61:n ptaljoonankomentaja kapteeni Holopainen haavottui lievästi. Hänen seuraajansa res.luutantti Herman Nykänen, joka kaatui kuitenkin jo 9. maaliskuuta 1940. Sen jälkeen pataljoonankomentaja jääkärimajuri Carl af Björksten.

Rauha 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan taistelut taukosivat 12. maaliskuuta tehdyn Moskovan rauhan perusteella seuraavana päivänä 13. maaliskuuta klo 11.

JR 61 vetäytyi rauhansopimuksen mukaisesti 14. maaliskuuta alkaen uudelle valtakunnanrajalle Sairalan ja Kirvun kautta. Suomen alueella rykmentti oli 18. maaliskuuta, jossa se majoittui Immolan kasarmialueelle. Sen jälkeen matka jatkui Ruokolahden ja Syyspohjan kautta Utulaan. Maaliskuun lopulta alkaen rykmentti teki uuden rajan varustelutöitä. Huhtikuun alussa tapahtui pataljoonankomentajien vaihdos eli majuri af Björksten siirtyi I pataljoonan komentajaksi ja II pataljoonan komentajaksi palasi kapteeni Holopainen.

Lähteet

Luokka:Talvisodan suomalaiset jalkaväkirykmentit