pienoiskuva|Aatelisen Bonde-suvun nro 11 vaakuna. Bonde on ruotsalainen keskiaikainen (uradel) aatelissuku, introdusoitu Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1651 numerolla 11 (sammunut vuonna 1868), vapaaherrallinen suku numero 20, introdusoitu vuonna 1652 sekä kreivillinen suku numero 41, introdusoitu vuonna 1697. Tunnetuin jäsen on kuningas Kaarle VIII Knutsson Bonde. Suvusta ovat haarautuneet kaksi kreivillistä sukua, Bonde af Säfstaholm (sammunut vuonna 1783) ja Bonde af Björnö.

Ruotsin kolme vanhinta elossa olevaa sukua ovat Bonde, Bielke ja Natt och Dag. pienoiskuva|Vapaaherrallisen Bonde-suvun nro 20 vaakuna. pienoiskuva|Kreivillisen Bonde af Björnö-suvun nro 41 vaakuna.

Historia Bonde-nimeä käytettiin jo keskiajalla, vaikkakaan sitä eivät käyttäneet kaikki suvun jäsenet.

Yksi suvun varhaisimmista tunnetuista jäsenistä on Torer Bonde, joka todisti lahjoituksen Vretan luostarille 1280-luvun puolivälissä. Muuten sukupuu perustuu veljeksiin Erengisle Petersson ja Tord Bonde. Heidän on oletettu olleen velipuolia ilman todellista perustetta, mutta voidaan olettaa, että vanhin jäsen on Erengislen isä Peter. Hänet on yritetty yhdistää Peter Erengislessoniin, jolla oli maaomistuksia Finnvedenissä ja Värendissä, mikä on epätodennäköistä aikajärjestyksen vuoksi, sekä hypoteettiseen Peter Tordssoniin, vuonna 1259 mainitun Tord Peterssonin poikaan, mikä kuitenkin perustuu vain siihen, että nimet Tord ja Peter olivat yleisiä suvussa 1300-luvulla.

Perinteisesti suvun katsotaan olevan kotoisin Smålannista, mutta tämä perustuu vain siihen, että suvulla oli siellä tiettyjä maatiloja; samankaltaisin perustein voidaan väittää Itä-Götanmaan olevan suvun kotimaa, sillä Tordista ja Erengislestä polveutuvilla sukuhaaroilla oli siellä tiloja 1300-luvun alkupuolella.

Vaakuna Suku on niin kauan kuin se on jäljitettävissä, kantanut vaakunassaan venettä, kuten useat muutkin Smålandin ja Itä-Götanmaan suvut, joista ainakin kaksi oli sukua suvulle. pienoiskuva|Vapaaherrallisen Bonde-suvun nro 20 vaakuna, introdusoitu vuonna 1802 sen vapaaherrasuvun numerolla, joka sammui vuonna 1712.

Maaomistukset

Bordsjö, Aneby, Småland, suvun esi-isien omistama kartano, joka on pitänyt sitä hallussaan vuodesta 1365 (Peter Ehrengislesson Bonde) Bonden palatsi, Tukholma (rakennuttanut Gustav Bonde 1662–1673, myyty 1600-luvun lopulla) Rosenbadin kaupunginosassa sijaitsevan Bonden palatsin rakennutti Karl Bonde vuosina 1787–1798. Trolle-Bonden suku omisti sen vuoteen 1898 asti. Purettu vuonna 1899. Bosjökloster, Höörs, Skåne (suvun omistuksessa vuodesta 1908) Cruuskan palatsi, Tukholma (Carl Philipsson Bonden rakennuttama vuoden 1635 jälkeen, myyty ennen 1700-luvun puoliväliä, tuhoutui Riddarholmenin tulipalossa 1802) Ericsbergin linna, Stora Malm, Katrineholm, Södermanland (Bonde-suvun omistuksessa vuodesta 1808, sääntöperintö) Gimmerstan kartano, Julita, Katrineholm, Södermanland (Tehty Carl Carlsson Bondelle sääntöperinnöksi. Myyty 2011.) Hässelbyn linna, Tukholma (suvun hallussa 1640-luvulta vuoteen 1931) Hörningsholmin linna, Mörkö, Södertälje, Södermanland (suvun hallussa vuodesta 1746), arkkitehti Carl Hårlemanin suunnittelema Katrinedals Gård, Uppland (osti 1960-luvulla kreivi Gustav Bonde af Björnö) Kjesäterin linna, Vingåker, Ruotsin partiolaisten liiton omistuksessa vuodesta 1962, nykyään Kjesäterin kansanopisto. Mauritzbergin linna, Itä-Götanmaa (omistaja Christer Bonde 1904–1912) Säfstaholmin linna, Södermanland (1700-luvulta vuoteen 1920 Bonde-suvun hallussa) Teleborgin linna, Småland (Rakennettu vuonna 1900 Gustav Fredrik Bonde af Björnön ja hänen vaimonsa Anna Koskullin toimesta, myyty vuonna 1964.) Toftaholm, Småland (suvun hallussa 1300-luvulta vuoteen 1920) Trolleholmin linna, Skåne (Bonde-suvun omistuksessa vuodesta 1770) Thureholmin linna, Trosa, Södermanland (Bonde-suvun omistuksessa vuodesta 1935), uudelleenrakennettu 1730–1740 -luvuilla arkkitehti Carl Hårlemanin suunnitelmien mukaan Vibyholmin linna, Årdala, Flens, Södermanland (suvun hallussa 1700-luvulta lähtien) Villa Bonde, Diplomatstaden (rakennettu vuonna 1925 Nils Gustaf Bondelle ja Margit Bondelle, nykyinen Turkin suurlähetystö) Örenäsin linna, Skåne (omistaja Fredrik Bonde 1919–1939)

Suvun jäseniä

Carl Philipsson Bonde (1581–1652), ruotsalainen vapaaherra, valtaneuvos, vuorikollegion presidentti; Västeråsin linnan, Västmanlandin, Taalainmaan, Bergslagenin, Jönköpingin läänin, Närken ja Värmlantin sekä läntisen Västmanlandin kaivosalueen käskynhaltija; Laihian vapaaherra 1651 ja Maalahden vapaaherra 1652. Carl Bonde (1648–1699), ruotsalainen kreivi, valtaneuvos, Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra Carl Gustaf Bonde (1872–1957), ruotsalainen kreivi, ylitallimestari, kouluratsastaja, olympiamitalisti 1912 ja 1928 Carl Bonde af Björnö (1741–1791), ruotsalainen kreivi, valtaneuvos, marsalkka ja Vaasan hovioikeuden presidentti, Gustaf Bonden poika Carl Tordinpoika Bonde (k. noin 1445), ruotsalainen valtaneuvos, laamanni ja Raaseporin linnan päällikkö Gustav Bonde (1620–1667), ruotsalainen vapaaherra, valtiovarainhoitaja Gustaf Bonde af Björnö (1682–1764), ruotsalainen kreivi, valtaneuvos, vuorikollegion presidentti, kirjailija, maaherra, Carl Bonden poika Gustaf Ulf Bonde af Säfstaholm (1698–1772), kamariherra, Sävstaholmin herra Gustaf Bonde (1911–1977), ruotsalainen diplomaatti ja suurlähettiläs Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde (1408 tai 1409–1470), Ruotsin kuningas Tord Rörikinpoika Bonde (k. 1417), ruotsalainen valtaneuvos Tord Karlsson (Bonde) (k. 1456), ruotsalainen ritari, valtaneuvos ja marski Tord Magnusson (Bonde) (k. 1545 tai 1546), laamanni ja valtaneuvos Thord C:son Bonde af Björnö (1900–1969), ruotsalainen kreivi ja sotilas, Ruotsin puolustusvoimien ylipäällikkö 1957–1963, Carl Gustaf Bonden poika. Carl C:son Bonde (1897–1990), ruotsalainen kreivi ja sotilas, vapaaehtoisena Suomen joukkoihin talvi- ja jatkosodassa osallistunut, Operaatio Stella Polariksen asiakirjojen kätkijä, suvun päämies vuonna 1957, Carl Gustaf Bonden poika.

Kuvagalleria

Luokka:Ruotsalaiset aateliset Luokka:Aatelissuvut