Hiidenjärven alue (vesistöaluetunnus 23.03) on Uudellamaalla Lohjalla ja Vihdissä sijaitseva Karjaanjoen vesistön (23) toisen jakovaiheen vesistöalue. Pusulanjoen alue laskee Lohjanjärven alueeseen (23.02).
Yleistä Vesistöalueen sijainti Hiidenveden alue muodostuu Väänteenjoen ja Hiidenveden ympäristön vesistöalueesta, jonka pinta-ala on . Siihen laskee Vanjoen alue (vesistöaluetunnus 23.04), jonka valuma-alueen ala on , ja Vihtijoen valuma-alue (23.09), jonka valuma-alue on . Hiidenveden alueen valuma-alueen pinta-alaksi tulee näin ja sen järvisyys on 9,44%.
Vesistöalue on 20 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä. Se sijaitsee kokonaan läntisellä Uudellamaalla aivan Lohjanharjun länsipuolella. Karjaanjoen vesistön pääuoma tulee alas Vanjokea pitkin Hiidenveteen ja jatkaa Väänteenjokea myöten Lohjanjärveä ja Mustionjokea myöten Pohjanpitäjänlahteen.
Hiidenveden alue sijaitsee Karjaanjoen vesistöalueen keskiosassa Toisen Salpausselän länsipuolella. Vesistöalueen lounais-, itä-, pohjois- ja koillispuolella on Karjaanjoen vesistön toisen jakovaiheen alueita ja valuma-alueita: lounaassa ovat Karjaanjoen alaosan alue (23.01) ja Lohjanjärven alue (23.02), lännessä ja luoteessa Pusulanjoen alue (23.06), pohjoisessa Vanjoen alue (23.04) ja koillisessa Vihtijoen valuma-alue (23.09). Itäpuolella sijaitsee muita päävesistöalueita: idässä sijaitsee Siuntionjoen vesistö (22) ja koillisessa Vantaanjoen vesistö (21).
Pääuoman kulun ja pituuden määritys Hiidenveden alueen kautta virtaa Karjaanjoen vesistön päävesistöreitti. Sen pohjoisesta tuleva uoma on Vanjoki, joka laskee Hiidenveteen. Pääreitin alajuoksun osuuksia ovat Väänteenjoki, Lohjanjärvi ja Mustionjoki. Pääuoman pituus on noin 149 kilometriä, josta tämän vesistöalueen osuus siitä on noin 15 kilometriä.
Hydrologiaa Hiidenveden alueen virtaamat ovat samat kuin Väänteenjoen virtaamat. Niitä alettiin mittaamaan säännöllisesti Helsingin Seudun Vesihuollon rakennettua jokeen säännöstelypadon. Tässä on käytetty vuodesta 1970 alkaen mitattuja tietoja. Joen keskivirtaamaksi (MQ) ilmoitetaan 7,5 kuutiometriä sekunnissa (m³/s, mittausjakso 1970–2020 ) tai 7,6 m³/s (mittausjakso 1970–2009 ). Virtaamien vaihteluissa on mittausjakso 1970–2025. Keskiylivirtaamaksi (MHQ) ilmoitetaan 23,6 m³/s ja keskialivirtaamaksi (MNQ) 2,5 m³/s. Suurin mitattu virtaama (HQ) on 28,5 m³/s, joka sattui 21. huhtikuuta 1992, ja pienin (NQ) 0,08 m³/s, joka sattui 9. maaliskuuta 2019.
Vesistöalueen jako Hiidenveteen laskevia pääuoman sivu-uomia Väänteenjoki ja Hiidenvesi ovat Karjaanjoen vesistön pääuoman peräkkäiset osuudet, jotka ovat Hiidenveden alueessa. Niihin laskevat virtavedet ovat pääuoman sivu-uomia. Niitä on lueteltu alla olevassa taulukossa ja osa niistä ovat Hiidenveden alueen kolmannen jakovaiheen vesistöjen lasku-uomia.|- | colspan=8 style=text-align:left bgcolor=silver| Väänteenjoki laskee Lohjanjärven alueella Lohjanjärveen.
| colspan=8 style=text-align:left bgcolor=silver|Pääuomaan kuuluva Vanjoen alueen Vanjoki laskee Hiidenveden Kuninkaanlahteen.
Hiidenveden lähialue (23.031) Hiidenveden lähialueen pinta-ala on 101,31 neliökilometriä (km²) ja järvisyys on 36,24 %. Sen valuma-alueen pinta-ala on 935,23 neliökilometriä ja järvisyys 9,44 % . Hiidenveden lähialueella sijaitsee vain kaksi järveä. Ne ovat Hiidenvesi () ja pieni Oravalanlampi (28 ha), joka laskee Tarttilansalmeen Oravalassa. Järveen laskee kaksi suurta jokea, jotka kuuluvat saman jakovaiheen muihin vesistöalueisiin.
Suurin joki on Kuninkaanlahteen laskeva Vanjoki, joka Vanjoen alueen (23.04) laskujoki. Sen valuma-alueen pinta-ala on ja järvisyys 7,96 %. Muita tulouomia ovat suuruusjärjestyksessä Kirkkojärveen laskeva Olkkalanjoki, joka on Vihtijoen valuma-alueen (23.09) laskujoki. Sen valuma-alueen suuruus on ja järvisyys 5,89 %. Muista järveen laskevista tulouomista kuuluvat Hiidenveden lähialueeseen. Ne ovat oja Valkiinlammesta, Hynnänoja, Kylmäoja ja Valkoja. Järven laskujoki on Väänteenjoki, joka saa alkuunsa Mynterlänselän ja Sirkoonlahden kaventuessa leveäksi virraksi Väänteen kohdalla. Joki on vain 4,2 kilometriä. Järven vedenpinnan korkeus on 32,3 metriä mpy (N2000), joten Väänteenjoessa kertyy pudotusta noin 0,5 metriä.
Muut Hiidenveteen laskevista tulouomien valuma-alueet on vesistöviranomainen muodostanut kolmannen jakovaiheen vesistöalueita, jotka esitellään alla.
Sulkavanojan valuma-alue (23.032) Valuma-alueen pinta-ala on 14,06 km², mutta järviä ei ole . Sulkavanoja laskee Retlahden lähellä Hiidenveden pohjoisrantaan Sulkavanlahdella. Se alkaa Karhunkorven pohjoispuolella kolmen ojan yhtymäkohdassa. Pisin latvahaara on koillisesta tuleva Kaidassuonoja. Karhunkorvessa ojan uoma on uurtanut itselleen syvän laakson, mutta alempana Vanjoella oja virtaa lähellä ympäristön maanpintaa. Alajuoksulla siihen yhtyy oikealta tuleva Jaatinoja. Sulkavanojan pääuoma on noin 7 kilometriä pitkä .
Koppelojan valuma-alue (23.033) Valuma-alueen pinta-ala on 8,93 km² eikä järviä ole ollenkaan . Valuma-alueen laskuoja Koppeloja laskee Hiidenveden Mustionselän länsirantaan. Ojaan on alajuoksulla padottu lammikko. Patolammikon yläpuolelle ojaan yhtyy lounaasta tuleva johto-oja, jonka latvoilla Koikkalassa sijaitsee tekolampi. Koppelojan latvoilla on latvahaarat, jonka pohjoisesta tuleva Arosuon haara alkaa Arolammesta, lounainen latvahaara tulee Hangassuolta ja luoteinen haara Muuraismäeltä, jossa on pieni metsälampi. Koppelojan pääuoma on noin kilometrin pituinen .
Oinasjoen valuma-alue (23.034) Valuma-alueen pinta-ala on 22,97 km² ja se on täysin järvetön . Sen laskujoki on Nummelanselän koillisrantaan laskeva Oinasjoki. Joen alajuoksu virtaa alavan peltoalueen halki Veikkolassa. Siihen yhtyy keskellä peltoaukeaa kaakosta tuleva puro, johon on padottu jokilaaksoon kohtalaisen suuri patolampi. Puro saa alkunsa Rataskorvesta ja suojellulta Villurinsuolta. Valtatien 2 alapuolella siihen yhtyy pohjoisesta tuleva pelto-oja, joka on yhtä lailla suoraksi kaivettu johto-oja. Keskijuoksulla Oinasjoella on jokiuoma jo luontaisen oloinen. Kylän kaakkoispuolella on joki uurtanut itselleen syvän jokilaakson, jonka pohjalla se meanderoi. Yläjuoksulla Pyölissä virtaa joki peltolaaksossa, josta osa on nykyään golfkenttänä. Siellä siihen yhtyy useita sivuojia, joista osa tulee Toisen Salpausselän länsirinteiltä. Joen nimeksi tulee yläjuoksulla Koloistenoja. Oja saa alkunsa Metsäkulmalta. Oinasjoen pääuoma on noin 7 kilometriä pitkä .
Heinälammen valuma-alue (23.035) Valuma-alueen pinta-ala on 11,31 km² ja järvisyys on 3,98 % . Valuma-alueen laskuoja Hynnänoja laskee Kiihkelyksenselän etelärantaan aivan Vihdin rajalle. Sen alajuoksulla sijaitsee laskettu järvi Heinälampi (1 ha), jonka läpi Vähästä Myllylammesta (6 ha) alkava Hynnänoja virtaa. Lampeen laskee lisäksi Iso Myllylampi (22 ha) ja sen valuma-alueella on vielä laskuojaton Ahvenlampi (5 ha). Hynnänojassa on Jokipellossa patolampi, jonka alapuolelle yhtyy lännestä tulevan Soikialammen laskuoja. Samaan laskuojan valuma-alueeseen kuuluu ojaton Lauklampi (5 ha). Hynnynojan pääuoma on noin 4 kilometriä pitkä .
Lehmijärven valuma-alue (23.036) Valuma-alueen pinta-ala on 16,97 km² ja järvisyys on 16,86 % . Valuma-alueen laskuoja laskee Kiihkelyksenselän etelärantaan Röylän Hiidenniemessä. Ojan alajuoksua seuraa molemmilla puolilla pienten mäkien sarja, joiden väliin oja on kuluttanut uomansa. Laskuoja, jonka nimi voisi olla Hongistonpuro , saa alkunsa Lehmijärven (259 ha) pohjoispäästä. Lehmijärven itärantaan laskee lyhyt Hepolammen (7 ha) laskuoja, länsirantaan yhtä pitkä Vestinlammen (8 ha) oja ja järven kaakkoiskulmaan laskee suolampi Nälköönlampi (8 ha). Valuma-alueen pääuoma on noin 10 kilometriä pitkä .
Santojan valuma-alue (23.037) Valuma-alueen pinta-ala on 8,25 neliökilometriä ja järvisyys on 0,85 % . Sen laskuoja on Santoja eli Myllyoja, joka laskee Vaanilanlahteen eli Vasarlanlahteen. Oja virtaa alajuoksullaan Vasarlan ja Vaanilan kylien kautta, mutta se saa alkunsa Nummelan taajaman pohjoispuolelta Lohjanharjun juurella sijaitsevasta Lempoonsuolta. Sullla sovat Lempoonlammit, jotka ovat latvavesistöjä. Toinen lammista on kuivatettu avosuoksi. Santojan pääuoma on noin 5 kilometriä pitkä .
Katso myös Karjaanjoen vesistöalueen kosket ja padot
Huomioita
Lähteet
*