pienoiskuva|Joukkoteloitus Piaśnican metsässä Intelligenzaktion (’älymystöoperaatio’) oli natsi-Saksan vuosina 1939–1940 toimeenpanema puolalaisten, etenkin sivistyneistön joukkomurha, jonka tarkoituksena oli ehkäistä ennalta vastarinta Saksan miehittämillä Puolan alueilla tuhoamalla sen mahdolliset johtajat. Kaikkiaan sen yhteydessä arvioidaan surmatun noin 60 000 puolalaista.
Tapahtumien kulku Intelligenzaktionin suunnittelu aloitettiin viimeistään keväällä 1939, ja sen lopullisena päämääränä oli varmistaa Puolan – jota natsit pitivät tilapäisenä ”sesonkivaltiona” (Saisonstaat) – poistaminen maailmankartalta tuhoamalla kansakunnan eliitti ja johtajat. Näin palattaisiin ensimmäistä maailmansotaa edeltäneeseen tilanteeseen.
Saksan turvallisuuspalvelu Reichssicherheitshauptamt kokosi nimiluettelon noin 61 000 puolalaisesta, joita epäiltiin ”saksalaisvihamielisestä asenteesta” tai joiden arveltiin kuuluvan ”eliittiin”. Nimien kokoamisessa avustivat Puolan alueella asuvat saksalaiset. Saksan hyökkäyksen alettua 1. syyskuuta 1939 ensimmäinen Gestapon erikoisosasto lähti Frankfurt an der Oderista suorittamaan tehtävää jo 11. syyskuuta, ja ensimmäiset joukkoampumiset tapahtuivat syyskuun puolessavälissä Srodan lähistöllä Poznańin kaakkoispuolella. Piaśnican metsässä Gdańskin ulkopuolella ammuttiin vuoden 1939 loppuun mennessä tuhansia puolalaisia ja kašubeja.
Systemaattinen joukkotuho alkoi lokakuun puolessavälissä, ja 16.–24. lokakuuta 1939 parillakymmenellä Puolan paikkakunnalla teloitettiin satoja puolalaisia, usein pienten kaupunkien toreilla siviiliväestön saattamiseksi pelon valtaan. Toimintatapa noudatti keskitettyä suunnitelmaa: saksalaiset poliisit tai puolansaksalaisten suojeluskaartien (Volksdeutscher Selbstschutz) miehet kävivät viimeistään edellisenä iltana pidättämässä surmattaviksi valitut, jotka vangittiin tilapäisiin kellarityrmiin. Teloituspäivän aamuna pidätetyt joutuivat kenttäoikeuden eteen, missä heitä syytettiin yleensä keksityistä rikoksista saksalaisia sotilaita tai siviilejä kohtaan. Oikeudenkäynti päättyi yleensä noin puolessa tunnissa kuolemantuomioon. (Poikkeuksia nähtiin harvoin, mutta ainakin yhdessä tapauksessa tiedetään oikeuden vapauttaneen puolalaisen, joka sattumalta oli ensimmäisessä maailmansodassa palvellut Saksan armeijassa samassa yksikössä kuin tuomari. Näistä kenttäoikeustuomioista luovuttiin pian.) Tällä välin puolalaiset pakkotyöläiset oli pantu valmistelemaan teloituspaikka, jossa tuomitut 10–15 hengen ryhmissä ammuttiin. Surmatut haudattiin joukkohautoihin.
Noin 60 000 teloitetun lisäksi noin 50 000 puolalaista vietiin Hochenbruchin ja Mauthausen-Gusenin keskitysleireihin, missä suurin osa menehtyi. Intelligenzaktionin jatkona toteutettiin vuonna 1940 niin kutsuttu AB-Aktion (Außerordentliche Befriedungsaktion, ’Ylimääräinen rauhoittamisoperaatio’), jossa surmattiin noin 3 500 puolalaista poliittista ja vastarinta-aktivistia.
Lähteet
Luokka:Puola toisessa maailmansodassa Luokka:Natsi-Saksa