Lapp-Nils eli Nils Jonsson oli saamelainen viulupelimanni, joka syntyi Hallenin pitäjässä Ruotsin Jämtlannissa 8.5.1804.
Elämäkerta
Nils innostui viulunsoitosta jo nuorena, ja hänen ensimmäisenä opettajanaan mainitaan Hallenin Brastan kestikievarin isäntä Jöns Bertilsson. Hänen isänsä kuoli, kun hän oli 14-vuotias, ja 17-vuotiaana hän lähti äitinsä kanssa vaeltamaan Norjan puolelle. Verdalin ja Snåsan seuduilla hän opiskeli paikallisten pelimannien johdolla ja palasi muutamaa vuotta myöhemmin Halleniin. Näslin, Rickard 1979. Lapp-Nils – en sägenomspunnen storspelman från Jämtland.https://kulturlokalen.se/spelrummet/om-lapp-nils-r-n-79
Hallenissa hän hankki elantoaan soittamalla ja kiertävänä kauppiaana. Vähitellen hänen maineensa pelimannina kasvoi, ja häntä pyydettiin yhä useammin soittamaan häihin ja tansseihin. Perimätiedon mukaan hänet piti varata vuoden etukäteen, jos hänet halusi hääpelimanniksi. Hän saapui usein jo viikkoa ennen häitä paikkakunnalle, jossa ne pidettiin, opettaakseen siellä ensin paikallisia pelimanneja. Hän oli erityisen kuuluisa toisen äänen (stemman) soittamisesta ja sen pohjalta improvisoinnista.Lapp-Nils – en folkmusikens mästare. Offerdal.se. Avsnitt 21: Spelemän. https://www.offerdal.se/index.php/template-info/mer-om/historia/236-avsnitt-21-speleman
Nilsillä oli sekä ruotsalaisia että norjalaisia soittokumppaneita. Yksi jälkimmäisistä oli Gunnar Dahllie, jota pidettiin aikanaan Norjan parhaana kansansoittajana. He olivat myös kilpakumppaneita, ja tarinan mukaan Nils saavutti suuren voiton Dahlliesta eräissä häissä, joihin molemmat oli kutsuttu soittamaan.
Koska Nils oli mestaripelimanni ja saamelainen, häneen yhdistettiin myös yliluonnollisia tarinoita. Käsitykset mestaripelimannin yhteyksistä Näkkiin, jonka uskottiin opettavan soittajille sävelmiä, tai kyvystä lumota kilpailijoiden viulujen kielet katkeamaan, olivat vielä 1800-luvun ruotsalaisella maaseudulla eläviä uskomuksia. Koska saamelaisia pidettiin lisäksi taikojen tekijöinä ja ennustajina, Lapp-Nils oli oivallinen kohde tällaisille tarinoille.
Kiertävänä kauppiaana ja pelimannina Nils matkusti laajalti ja kävi usein Medelpadissa ja Hälsinglandissa, missä hänen vierailuistaan säilyi runsaasti tarinoita. Lisäksi yhdessä soittokumppaninsa Lapp-Jonasin kanssa hän matkusti myös Tukholmaan. Saamenpuvuissaan he olivat eksoottinen näky, ja he saavuttivat suuren suosion kaupunkilaisten keskuudessa, vaikka heidän saamelainen taustansa myös kirvoitti arvostelevia kommentteja. pienois|oikea|Lapp-Nilstorpet, Offerdal.Nils avioitui vuonna 1829 saamelaisen Kristina Clemensdotterin eli Lapp-Kerstin kanssa. Tämä oli kotoisin Offerdalista, ja pariskunta muutti vuonna 1837 samalle paikkakunnalle, jossa sijaitsevassa torpassa (Lapp-Nilstorpet) he elivät vuodesta 1849 kuolemaansa asti.Lapp-Nilstorpet. Offerdals Hembygdsförening. https://www.hembygd.se/offerdal/plats/394930/text/400556
Nils koki uskonnollisen herätyksen 1850-luvun lopulla, minkä seurauksena hän lopetti soittamisen.
Nils kuoli 18.4.1870. Hänen puolisonsa kuoli vuonna 1885. Molemmat on haudattu Offerdalin hautausmaalle, jonne on pystytetty Lapp-Nilsin muistomerkki.
Lähteet
Luokka:Saamelaiset muusikot Luokka:Viulistit Luokka:Vuonna 1804 syntyneet Luokka:Vuonna 1870 kuolleet