Kroatian jalkapallomaajoukkue edustaa Kroatiaa kansainvälisissä jalkapalloilun maajoukkuekilpailuissa.

Kroatian jalkapalloliitto perustettiin vuonna 1912, mutta ensimmäisen maaottelunsa joukkue pelasi vasta vuonna 1940. Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n jäseneksi Kroatia liittyi ensin vuonna 1941 ja uudelleen vuonna 1992.

Ensimmäisen kerran Kroatia selviytyi arvokisojen lopputurnaukseen vuonna 1996, Englannin EM-kilpailuihin, ja on siitä lähtien lukeutunut Euroopan huippumaajoukkueisiin ja selviytynyt toistuvasti arvokisojen lopputurnauksiin. Joukkueen paras saavutus on MM-hopea Venäjän MM-kilpailuissa 2018. Lisäksi se on saavuttanut MM-pronssia 1998 Ranskan kisoista sekä 2022 Qatarin kisoista, joista ensin mainituissa Davor Šuker voitti kisojen maalikuninkuuden. Pronssijoukkueen rungon muodostivat Jugoslavialle vuonna 1987 nuorten maailmanmestaruuden voittaneet pelaajat. Kroatia on jäänyt arvokilpailujen lopputurnausten ulkopuolelle vain vuoden 2000 EM-kisoista ja vuoden 2010 MM-kisoista.

Historiaa left|thumb|150px|Davor Šuker voitti Ranskan MM-kilpailujen 1998 parhaan maalintekijän palkinnon kuudella maalillaan. thumb|150px|left|Kroatian maajoukkueen pelaajia MM-kilpailuissa 2014.

Kroatiassa on pelattu jalkapalloa 1900-luvun alkuvuosista lähtien, mutta ennen 1990-lukua kroatialaispelaajat pelasivat Jugoslavian kuningaskunnan (1919–1939), Kroatian banovinan (1939–1941), itsenäisen Kroatian valtion (1941–1945) ja Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan (1945–1990) maajoukkueissa (ks. Jugoslavian jalkapallomaajoukkue).

Vuonna 1907 Kroatian epävirallinen maajoukkue pelasi ensimmäiset kaksi ottelua Prahassa Slavia Prahaa vastaan. Kroatia hävisi kummatkin ottelut. Ensimmäisen virallisen maajoukkueottelun Kroatia pelasi Sveitsiä vastaan 2. huhtikuuta 1940. Kroatia voitti Zagrebissa pelatun ottelun 4–0. Ennen Kroatian liittymistä Jugoslavian liittotasavaltaan maajoukkue pelasi 19 ottelua, joista voitti 9. Vuonna 1952 Kroatia pelasi yhden maaottelun Indonesiaa vastaan. Vuonna 1990 saatuaan itsenäisyyden Kroatia pelasi ystävyysottelun Yhdysvaltoja vastaan 17. lokakuuta 1990. Tämä ottelu oli itsenäisen Kroatian ensimmäinen. Kroatia voitti ottelun 2–1. Ensimmäisen virallisen ottelun Kroatia pelasi vuoden 1996 EM-kilpailujen karsinnoissa 4. syyskuuta 1994 Tallinnassa. Saman vuoden lokakuussa Kroatia pelasi ensimmäisen virallisen kotiottelunsa Liettuaa vastaan. Kroatia voitti karsinnoissa lohkonsa ja pääsi mukaan ensimmäistä kertaa suureen turnaukseen. Kroatia sijoittui lopulta viidenneksi ensimmäisissä EM-kisoissaan hävittyään puolivälierissä Saksalle.

Kroatia selvisi myös vuoden 1998 MM-kilpailuihin oltuaan ensin karsinnoissa lohkonsa toinen ja voitettuaan jatkokarsinnoissa Ukrainan. Kroatia sijoittui alkulohkossa toiseksi voitettuaan Jamaikan ja Japanin sekä hävittyään Argentiinalle. Pudotuspeleissä se kukisti Romanian ja Saksan ennen kuin hävisi välieräottelussa Ranskalle. Joukkue saavutti lopulta turnauksessa pronssia voitettuaan pronssiottelussa Alankomaat 2–1. Kroatian Davor Šuker oli turnauksen paras maalintekijä kuudella maalillaan.

Kroatia oli alkuvuodesta 1999 FIFA-rankingissa kolmantena useita kuukausia, mikä on edelleen Kroatian paras sijoitus FIFA-rankingissa. Kroatia karsiutui vuoden 2000 EM-kilpailuista. Kroatia selvisi Etelä-Korean ja Japanin MM-kilpailuihin 2002, mutta hävittyään alkulohkossa Meksikolle ja Ecuadorille jäi Kroatia lopulta alkulohkonsa kolmanneksi. Portugalin EM-kilpailuissa 2004 Kroatia pelasi alkulohkossaan tasapelit Ranskaa ja Sveitsiä vastaan ja hävisi Englannille. Kroatia jäi lohkonsa kolmanneksi ja karsiutui pudotuspeleissä. Sama kohtalo oli Saksan MM-kilpailuissa kaksi vuotta myöhemmin: tappio Brasilialle ja tasapelit Australiaa ja Japania vastaan jättivät Kroatian alkulohkossaan kolmanneksi. MM-kilpailujen jälkeen Kroatian päävalmentajaksi tuli Slaven Bilić. EM-kilpailuissa 2008 Kroatia voitti oman alkulohkonsa, mutta hävisi puolivälierissä Turkille rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Etelä-Afrikan MM-kilpailujen karsinnoissa Kroatia jäi lohkonsa kolmanneksi Englannin ja Ukrainan jälkeen, jolloin Kroatia ei selvinnyt lopputurnaukseen. EM-kilpailuissa 2012 Kroatia sijoittui alkulohkonsa kolmanneksi voitettuaan Irlannin, pelattuaan tasapelin Italiaa vastaan ja hävittyään Espanjalle. Brasilian MM-kilpailuissa 2014 Kroatia oli jälleen alkulohkonsa kolmas voitettuaan vain Kamerunin ja hävittyään Brasilialle ja Meksikolle.

Vuoden 2016 EM-kilpailujen karsinnoissa Kroatia arvottiin samaan H-lohkoon Italian, Norjan, Bulgarian, Azerbaidžanin ja Maltan kanssa. Ensimmäisen kahden ottelun maaliton tasapeli Azerbaidžania ja tappio Norjaa vastaan johtivat Kroatian jalkapalloliiton yksimieliseen päätökseen irtisanoa Niko Kovač päävalmentajan paikalta. Hänen tilalleen nimetyn Ante Čačićin alaisuudessa Kroatia nousi lohkossaan toiseksi, mikä riitti suoraan paikkaan Ranskan EM-kisoissa. Viimeisessä ystävyysottelussa ennen itse kilpailuja, Vatreni kohtasi Rijekan satamakaupungissa San Marinon maajoukkueen. Tässa kohtaamisessa Kroatia kirjautti itsensä historiaan voittamalla San Marinon lukemin 10–0 (kyseinen voitto oli Kroatian siihen astisen historian suurin). Lopputurnauksessa Kroatia voitti alkulohkonsa kukistettuaan Turkin ja Espanjan sekä pelattuaan tasan Tšekin kanssa. Neljännesvälierissä se hävisi tulevalle mestarille Portugalille jatkoajalla.

Venäjän MM-kilpailujen karsinnoissa Kroatia pelasi samassa lohkossa Islannin, Suomen, Turkin, Kosovon ja Ukrainan kanssa. Kroatia sijoittui lohkossa Islannin jälkeen toiseksi, ja selviytyi kisoihin kukistettuaan jatkokarsinnassa Kreikan. Lopputurnauksessa Kroatia voitti alkulohkonsa puhtaalla pelillä kukistettuaan Nigerian, Argentiinan ja Islannin. Pudotuspeleissä se voitti Tanskan ja Venäjän rangaistuspotkukilpailussa ja välierässä Englannin jatkoajalla. 15. heinäkuuta 2018 Kroatia pelasi ensimmäistä kertaa maansa historiassa MM-kisojen loppuottelussa , jonka se hävisi Ranskaa vastaan maalein 2–4. Kroatian Luka Modrić valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi.

Arvokisat Maailmanmestaruuskilpailut

1930–1990 – Ei osallistunut, oli osa Jugoslaviaa 1994 – Ei osallistunut, tuli FIFA:n jäseneksi liian myöhään osallistuakseen 1998 – Pronssia 2002 – 1. kierroksella 2006 – 1. kierroksella 2010 – Ei selviytynyt karsinnoista 2014 – 1. kierroksella 2018 – Hopeaa 2022 – Pronssia 2026 – 1. pudotuspelikierros

Euroopan mestaruuskilpailut

1960–1992 – Ei osallistunut, oli osa Jugoslaviaa 1996 – Puolivälierissä 2000 – Ei selviytynyt karsinnoista 2004 – 1. kierroksella 2008 – Puolivälierissä 2012 – 1. kierroksella 2016 – Puolivälierissä 2020 – Neljännesvälierissä 2024 – 1. kierroksella

Pelaajat Kroatian joukkue EM-turnauksessa Saksassa 14. kesäkuuta – 14. heinäkuuta 2024.

Maalivahdit 1 Dominik Livaković — Fenerbahçe 12 Nediljko Labrović — HNK Rijeka 23 Ivica Ivušić — Pafos FC

Puolustajat 2 Josip Stanišić — Bayer Leverkusen 3 Marin Pongračić — US Lecce 4 Joško Gvardiol — Manchester City 5 Martin Erlić — US Sassuolo 6 Josip Šutalo — AFC Ajax 19 Borna Sosa — AFC Ajax 21 Domagoj Vida — AEK Ateena 22 Josip Juranović — Union Berlin

Keskikenttäpelaajat 7 Lovro Majer — VfL Wolfsburg 8 Mateo Kovačić — Manchester City 10 Luka Modrić (Kapteeni) — Real Madrid 11 Marcelo Brozović — Al-Nassr 13 Nikola Vlašić — Torino FC 15 Mario Pašalić — Atalanta 18 Luka Ivanušec — Feyenoord Rotterdam 25 Luka Sučić — Red Bull Salzburg 26 Martin Baturina — Dinamo Zagreb

Hyökkääjät 9 Andrej Kramarić — TSG Hoffenheim 14 Ivan Perišić — Hajduk Split 16 Ante Budimir — CA Osasuna 17 Bruno Petković — Dinamo Zagreb 20 Marko Pjaca — HNK Rijeka 24 Marco Pašalić — HNK Rijeka

Entisiä pelaajia

Aljoša Asanović Marko Babić Milan Badelj Slaven Bilić Zvonimir Boban Alen Bokšić Vedran Ćorluka Eduardo Robert Jarni Nikola Kalinić Ivan Klasnić Niko Kovač Robert Kovač Niko Kranjčar Dražen Ladić Jerko Leko Dejan Lovren Mario Mandžukić Ivica Olić Mladen Petrić Stipe Pletikosa Danijel Pranjić Robert Prosinečki Ivan Rakitić Milan Rapaić Ante Rebić Dario Šimić Josip Šimunić Zvonimir Soldo Darijo Srna Mario Stanić Igor Štimac Ivan Strinić Danijel Subašić Davor Šuker Stjepan Tomas Igor Tudor Goran Vlaović Šime Vrsaljko Ognjen Vukojević

Päävalmentajat

1990–1991 Dražan Jerković 1992–1993 Stanko Poklepović 1993–1994 Vlatko Marković 1994–2000 Miroslav Blažević 2000–2002 Mirko Jozić 2002–2004 Otto Barić 2004–2006 Zlatko Kranjčar 2006–2012 Slaven Bilić 2012–2013 Igor Štimac 2013–2015 Niko Kovač 2015–2017 Ante Cačić 2017–2026 Zlatko Dalić 2026– Slaven Bilić

Pelaajaennätykset

Eniten otteluitaTilanne 4. heinäkuuta 2026.

# Nimi Ottelut Maalit 1. Luka Modrić 202 28 2. Ivan Perišić 134 33 Darijo Srna 134 22 4. Stipe Pletikosa 114 0 5. Ivan Rakitić 106 15 6. Domagoj Vida 105 4 Josip Šimunić 105 3 8. Ivica Olić 104 20 Mateo Kovačić 104 5 10. Vedran Ćorluka 103 4 Aktiiviset pelaajat tummennettuna.

Eniten maalejaTilanne 4. heinäkuuta 2026.''

# Nimi Maalit Ottelut 1. Davor Šuker 45 692Ivan Perišić39134 3 Mario Mandžukić 36 89 4. Eduardo 29 64 Andrej Kramarić 29 96 Luka Modrić 29 202 7. Darijo Srna 22 134 8. Ivica Olić 20 104 9. Nikola Kalinić 15 42 Goran Vlaović 15 53 Niko Kranjčar 15 81 Ivan Rakitić 15 106 Aktiiviset pelaajat tummennettuna.

Lähteet

Aiheesta muualla

Kroatian jalkapalloliiton viralliset sivut Ottelutilastoja (RSSSF)

Luokka:Jalkapallomaajoukkueet Maajoukkue