Haakon VII, synt. Christian Frederik Carl Georg Valdemar Axel (3. elokuuta 1872 Charlottenlundin linna, Kööpenhamina, Tanskan kuningaskunta – 21. syyskuuta 1957 Oslon kuninkaallinen linna, Oslo, Norjan kuningaskunta) oli Tanskan prinssi vuosina 1872–1905 ja Norjan kuningas vuosina 1905–1957.

Prinssi Carl otti vanhan norjalaisen nimen Haakon, kun hänet valittiin uudelleen itsenäistyneen Norjan kuninkaaksi 18. marraskuuta 1905.

Suku, nuoruus ja koulutus Hän oli syntyjään Tanskan prinssi Carl. Hänen vanhempansa olivat Tanskan kuningas Fredrik VIII ja Ruotsin prinsessa Louise. Hänen vanhempi veljensä oli Tanskan kuningas Kristian X ja nuorempi sisarensa Ruotsin prinsessa Ingeborg, jonka tytär Märthasta tuli hänen miniänsä.

Carl kasvoi sisarustensa kanssa Kööpenhaminan hovissa ja vietti lapsuutensa vanhempiensa kahdessa kodissa Frederik VIII:n eli Brockdorffin palatsissa – osa Amalienborgin linnan kokonaisuutta Kööpenhaminan keskustassa – ja maaseutuasunnossa Charlottenlundin linnassa, joka sijaitse Juutinrauman rannikolla kaupungin pohjoispuolella. Poiketen aikakauden yleisestä tavasta, jossa kuninkaalliset lapset kasvatettiin kotiopettajattarien johdolla, lapset kasvoivar kruununprinsessa Louisen itsensä hoivissa. Äitinsä valvonnassa lapset saivat melko tiukan, kristinuskoon pohjautuvan kasvatuksen, jolle olivat ominaisia ​​ankaruus, velvollisuudentunto, huolenpito ja järjestelmällisyys.

Kruununprinssin nuorempana poikana Carlilta ei juuri odotettu nousemista kuninkaaksi. Hän oli kruununperimysjärjestyksessä kolmantena isänsä ja vanhemman veljensä, prinssi Christianin jälkeen ja vietti nuoruutensa veljensä varjossa. Carl oli alle kaksi vuotta Christiania nuorempi; veljekset saivat opetusta yhdessä kotona yksityisopettajilta, ja heidät konfirmoitiin samassa tilaisuudessa Christiansborgin linnankappelissa vuonna 1887.

Konfirmaation jälkeen Carlin odotettiin – kuten tuolloin oli tapana prinssien kohdalla – aloittavan sotilaskoulutuksen. Hänen päätettiin omien toiveidensa mukaisesti siirtyä Tanskan laivaston palvelukseen. Hän opiskeli Tanskan laivastoakatemiassa vuosina 1889–1893 ja valmistui aliluutnantiksi. Vuonna 1894 hänet ylennettiin luutnantiksi ja vuonna 1905 amiraaliksi. Laivastouransa aikana hän osallistui useille merimatkoille, muun muassa vuosina 1904–1905 panssarikansiristeilijä HDMS Heimdalilla Välimerelle ja Atlantille suuntautuneelle matkalle. Hän palveli Tanskan laivastossa aina vuoteen 1905 saakka, jolloin hänet valittiin Norjan kuninkaaksi.

Avioliitto ja lapset Prinssi Carl avioitui 22. kesäkuuta 1896 Buckinghamin palatsin kappelissa serkkunsa, Walesin prinsessa Maudin kanssa, joka oli kuningas Edward VII:n ja kuningatar Alexandran tytär. Avioliitosta syntyi heidän maaseutuasunnollaan Englannissa vuonna 1903 Tanskan prinssi Alexander, tuleva Norjan kruununprinssi Olav.

He asuivat vuoteen 1905 asti pääasiassa Bernstorffin palatsissa Amalienborgin linnan vieressä Kööpenhaminassa. pienoiskuva|Pääministeri Christian Michelsen toivottaa kuningas Haakon VII:n ja kruununprinssi Olavin tervetulleeksi Norjan laivaston "Heimdal" alukselle 25.11.1905.

Kuningas Personaaliunionin hajottua Ruotsin ja Norjan välillä vuonna 1905 Norjassa järjestettiin kansanäänestys siitä, tuleeko maasta kuningaskunta vai tasavalta. Koska noin 80 prosenttia kansasta äänesti monarkian puolesta, suurkäräjät tarjosi Norjan kuninkaan kruunua prinssi Carlille 18. marraskuuta 1905. Hänen valintaansa edisti se, että hänellä oli jo miespuolinen perillinen ja että hänen puolisonsa Walesin prinsessa Maud oli Britannian kuningasperheestä. Saatuaan isoisänsä, Tanskan kuningas Kristian IX:n hyväksynnän Carlista tuli Norjan kuningas Haakon VII, ja hän seurasi Norjan kuninkaana äidinpuoleista isosetäänsä, Ruotsin kuningas Oskar II:ta, joka oli luopunut Norjan kruunusta jo lokakuussa Ruotsi-Norja persoonaliunionin lakkauttamisen myötä. Kruunaus suoritettiin Nidarosin tuomiokirkossa Trondheimissa 22. kesäkuuta 1906. pienoiskuva|Virallinen kruunajaiskuva 22. kesäkuuta 1906. (rajattu) Haakon VII teki valtiovierailun Suomeen kesäkuun alussa 1928. Vierailun isäntänä toimi presidentti Lauri Kristian Relander.

Haakon VII hallitsi kahden maailmansodan aikana. Hänen kieltäytymisensä luopumasta kruunusta – tilanteessa, jossa Saksan painostama suurkäräjien elin sitä häneltä vaati – innoitti norjalaisia ​​vastustamaan Saksan miehitystä toisen maailmansodan aikana.

Saksan miehitettyä Norjan vuonna 1940 kuningas Haakon siirtyi kruununprinssi Olavin kanssa maanpakoon Lontooseen, mistä käsin hän toimi Saksan vastaisen toiminnan symbolina. Kuningas palasi perheineen maanpaosta kesäkuussa 1945 natsi-Saksan kukistuttua.

Haakon VII kaatui 83-vuotiaana kylpyhuoneessaan heinäkuussa 1955, minkä seurauksena hänen reisiluunsa murtui, ja hän joutui pyörätuoliin. Menetettyään liikuntakykynsä aktiivisena tunnettu kuningas masentui, ja hänen tilansa huononi. Hän joutui luovuttamaan tehtäviään kruununprinssi Olaville. Kuningas Haakon VII kuoli 85-vuotiaana syyskuussa 1957, ja kruununprinssi Olav seurasi häntä valtaistuimelle Olavi V:nä. Perintö Haakon VII:ttä pidetään yhtenä merkittävimmistä ennen toista maailmansotaa vaikuttaneista norjalaisista johtajista. Hänen onnistui pitää vasta itsenäistynyt maansa yhtenäisenä epävakaissa poliittisissa olosuhteissa. Vuonna 1927 hän ilmoitti olevansa myös kommunistien kuningas. Näillä toimilla on ollut ratkaiseva merkitys Norjan poliittiselle tilanteelle sekä toisen maailmansodan aikana että sen jälkeen. Hän nautti kansansa suurta arvostusta kuolemaansa saakka. Hänen hallituskautensa kesti yli 50 vuotta.

Kunnianosoituksia

Tanskalaiset ja norjalaiset

55x55px Sotaristi (Norja) 55x55px Merkittävän siviilipalveluksen mitali kultaisena (Norja) 55x55px Elefanttiritarikunnan ritari (Tanska, 1890) 55x55px Dannebrogin ritarikunnan suurkomentaja (Tanska, 1912) 55x55px Dannebrogin ritarikunnan kunniaristi (Tanska) 55x55px Kristian X:n vapaudenmitali (Tanska)

Lähde:

Ulkomaalaiset

55x55px Itävallan tasavallan kunniamitalin suurristi (Itävalta) 55x55px Leopoldin ritarikunnan suurristi (Belgia, 1906) 55x55px Etelän Ristin ritarikunta ketjulla (Brasilia) 55x55px Valkoisen leijonan ritarikunnan 1. luokka (Tšekkoslovakia, 1937) 55x55px Vuosien 1939–1945 sotaristi (Tšekkoslovakia) 55x55px Salomon ritarikunnan ritari (Etiopia) 55x55px Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta ketjulla (Suomi, 1926) 55x55px Kunnialegioonan suurristi (Ranska) 55x55px Sotilasmitali (Ranska) 55x55px Sotaristi (Kreikka, 1940) 55x55px Vapahtajan ritarikunnan suurristi (Kreikka, 1947) 55x55px Islannin Haukan ritarikunta ketjulla (Islanti, 1955) 55x55px Pyhimmän ilmoituksen ylimmän ritarikunnan ritari (Italia, 1909) 55x55px Krysanteemiritarikunta ketjulla (Japani) 55x55px Mustan kotkan ritarikunnan ritari (Saksa) 55x55px Punaisen kotkan ritarikunnan suurristi (Saksa) 55x55px Vendien kruunun ritarikunnan suurristi malmikruunulla (Mecklenburg) 55x55px Alankomaiden leijonan ritarikunnan suurristi (Alankomaat) 55x55px Perun auringon ritarikunnan suurristi timantein (1922) 55x55px Valkoisen Kotkan ritarikunnan ritari (Puola, 1930) 55x55px Kolmen ritarikunnan nauha (Portugali) 55x55px Tornin ja miekan ritarikunnan suurristi (Portugali) 55x55px Kaarle I:n ritarikunta ketjulla (Romania) 55x55px Pyhän Andreaksen ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Valkoisen kotkan ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Annan ritarikunnan 1. luokka (Venäjä) 55x55px Pyhän Stanislauksen ritarikunnan 1. luokka (Venäjä) 55x55px Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (Espanja, 1910) 55x55px Chakri-dynastian ritarikunnan ritari (Thaimaa) 55x55px Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi, 1893) 55x55px Osmanin ritarikunnan 1. luokka (Osmanivaltakunta) 55x55px Kuninkaallinen viktorialaisketju (Yhdistynyt kuningaskunta, 1902) 55x55px Bathin ritarikunnan kunniasuurristi (Yhdistynyt kuningaskunta, 1896) 55x55px Kuninkaallisen viktorialaisritarikunnan kunniasuurristi (Yhdistynyt kuningaskunta, 1901) 55x55px Sukkanauharitarikunnan kunniaritari (Yhdistynyt kuningaskunta, 1906) 55x55px Pyhän Johanneksen ritarikunnan kunniasuurristi (Yhdistynyt kuningaskunta, 1926) 55x55px Kuningatar Viktorian timanttiriemujuhlan mitali (Yhdistynyt kuningaskunta) 55x55px Kuningas Edward VII:n ja kuningatar Alexandran kruunajaismitali (Yhdistynyt kuningaskunta)

Lähde:

Kuvagalleria

Lähteet

Aiheesta muualla

Elonet: Finlandia-katsaus 347 (1957): Kuningas Haakonin vierailu Suomessa kesällä 1928 – filmin alusta 3 min

Luokka:Norjan kuninkaat Luokka:Vuonna 1872 syntyneet Luokka:Vuonna 1957 kuolleet