thumb|Moskovan valtionyliopiston päärakennus.
Moskovan valtionyliopisto (), koko nimeltään M. V. Lomonosovin Moskovan valtionyliopisto () on Venäjän vanhin yhtäjaksoisesti toiminut yliopisto. Se oli pitkään maan suurin yliopisto. Osa 2000-luvulla perustetuista federaatioyliopistoista (kuten Uralin liittoyliopisto ja Eteläinen liittoyliopisto) on nykyään opiskelijamäärältään MGU:ta suurempia.
Moskovan yliopisto perustettiin vuonna 1755. Yliopistossa opiskelee runsas 38 000 opiskelijaa, joista noin 22 500 suorittaa alempaa korkeakoulututkintoa ja 15 500 ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa. Opiskelijoista vajaa 4 000 on kansainvälisiä, eli tulee muualta kuin Venäjältä. Lukukausimaksun suuruus on 7 500 euroa vuodessa, ja se on sama niin koti- kuin ulkomaisille opiskelijoille. Yliopiston henkilökuntaan kuuluu runsas 10 500 henkeä. Joka vuosi yliopisto ottaa noin 2 000 kansainvälistä opiskelijaa ympäri maailmaa opiskelemaan tiloihinsa.
Moskovan valtionyliopisto arvioidaan yleensä Venäjän parhaaksi yliopistoksi niin kansallisissa kuin kansainvälisissä yliopistorankingeissa. Shanghain yliopistovertailussa vuodelta 2014 MGU oli 84. sijalla maailman 500 huippuyliopiston joukossa, jolla listalla Helsingin yliopisto sai sijaluvun 73.
Historia thumb|Moskovan yliopisto vuonna 1798. Keisarinna Elisabetin vuonna 1755 perustama yliopisto nimettiin uudelleen vuonna 1940 yliopistoa perustamassa olleen venäläisen monitieteilijän Mihail Lomonosovin mukaan.
Yliopisto sijaitsi alun perin Punaisen torin laidalla, josta se siirrettiin Katariina Suuren aikana Mohovajakadulle. Nykyisin siellä toimivat psykologian, journalismin ja Aasia- ja Afrikan tutkimuksen tiedekunnat. Rakennus rakennettiin uudelleen Moskovan vuoden 1812 palon jälkeen. Lääketieteen tiedekunta sai oman kampuksensa Devitšje Polessa 1800-luvun lopulla; nykyisin se on Moskovan lääketieteellisen akatemian alaisuudessa.
Yliopistolla oli paljon levottomuuksia opiskelija-aktiviteetin vuoksi. 130 tutkijaa ja opettajaa erosi vuonna 1911 vastalauseena sotilaiden sijoittamiselle yliopiston alueelle, ja tuhansia opiskelijoita erotettiin. Vallankumouksen jälkeen yliopistoon pääsivät myös työläisten ja talonpoikien lapset. Lukukausimaksut lopetettiin vuonna 1919.
Toisen maailmansodan jälkeen yliopisto sai uuden rakennuksen Moskovan lounaispuolelta Kyyhkyskukkuloilta. Päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Lev Rudnev. Se oli valmistumisensa aikaan korkein rakennus New Yorkin ulkopuolella ja korkein Euroopassa 1990-luvulle asti. Keskustorni on 240 metriä ja 36 kerrosta korkea.
Neuvostoliiton aikaan yliopistossa opiskeli myös paljon ulkomaalaisia.
Vuonna 1992 yliopisto sai ainutlaatuisen aseman, kun sen rahoitus siirrettiin tulevaksi suoraan valtion budjetista niin, ettei se kierrä opetusministeriön kautta. Yliopistossa on Venäjän nopein supertietokone SKIF MSU.
Vuonna 2009 yliopistossa on 29 tiedekuntaa, 12 tutkimuslaitosta ja 19 tutkimuskeskusta.
Yliopistolla on haaraosastot muun muassa Puštšinossa ja Tšernogolovkassa Moskovan alueella sekä Ukrainassa Sevastopolissa (Mustanmeren kampus) ja Kazakstanissa.
Johto
Inspehtorit Seuraavat henkilöt ovat toimineet Moskovan keisarillisen yliopisto inspehtooreina: 1755–1757: Aleksei Argamakov 1757–1763: Ivan Melissino 1763–1770: Mihail Heraskov 1771–1784: Mihail Priklonski 1784–1796: Pavel Fonvizin 1796–1803: Ivan Turgenev
Rehtorit Seuraavat henkilöt ovat toimineet Moskovan valtionyliopiston rehtoreina:
Moskovan keisarillinen yliopisto 1803–1805: Hariton Tšebotarev 1805–1807: Pjotr Strahov 1807–1808: Fedor Bause 1808–1819: Ivan Geim 1819–1826: Anton Prokopovitš-Antonski 1826–1833: Ivan Dvigubski 1833–1836: Aleksei Boldyrev 1836–1842: Mihail Katšenovski 1842–1848: Arkadi Alfonski 1848–1850: Dmitri Perevoštšikov 1850–1863: Arkadi Alfonski 1863–1870: Sergei Baršev 1871–1877: Sergei Solovjov 1877–1883: Nikolai Tihonravov 1883–1887: Nikolai Bogolepov 1887–1891: Nikolay Tihonravov 1891–1893: Gavriil Ivanov 1893–1895: Nikolai Bogolepov 1895–1898: Pavel Nekrasov 1898: Nikolai Zverev 1898–1899: Dmitri Zernov 1899–1904: Aleksandr Tihomirov 1904–1905: Leonid Lahtin 1905: Sergei Trubetskoi 1905–1911: Aleksandr Manuilov 1911–1917: Matvei Ljubavski
Moskovan valtionyliopisto 1917–1919: Mihail Menzbir 1919: Vladimir Gulevitš 1919–1920: Mihail Novikov 1920–1921: Dmitri Bogolepov 1921–1925: Vjatšeslav Volgin 1925–1928: Andrei Višinski 1928–1930: Ivan Udaltsov 1930–1934: Vasili Kasatkin 1934–1943: Aleksei Butjagin 1943–1947: Ilja Galkin 1948–1951: Alekaander Nesmejanov 1951–1973: Ivan Petrovski 1973–1977: Rem Hohlov 1977–1992: Anatoli Logunov 1992– Viktor Sadovnitši
Lähteet
Aiheesta muualla
Lomonosovin yliopiston kotisivut Times Higher Education World University Rankings 2012-2013: MGU vasta sijalla 201-225 (timeshighereducation.co.uk) В МГУ опровергли увольнение Дугина (28.6.2014) (slon.ru) Russia This Week: Dugin Dismissed from Moscow State University? (23-29 June) (interpretermag.com)
Luokka:Moskovan yliopistot ja korkeakoulut Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit