Sammatin kirkko (ruots. Sammatti kyrka) Lohjan Sammatissa Uudellamaalla on Suomen vanhimpia ympärivuotisessa käytössä olevia puisia kirkkoja. Se rakennettiin 1754–1755 Mickel Göranssonin johdolla. Kirkko on tulipaloilta säästynyt kappale Lounais-Suomen keskiaikaisperäisistä ja vaatimattomista pitkäkirkoista. Kirkon vieressä on erillinen 1763 rakennettu kellotapuli, jossa on kellot vuosilta 1762 ja 1768. Kirkossa on 350 istumapaikkaa, ja sen ympärillä on tunnelmallinen hautausmaa.
Kirkko on nykyisin Lohjan seurakunnan Sammatin alueseurakunnan kirkko.Seurakunnan kotisivut
Urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1968. Niissä on 11 äänikertaa. Adolf von Beckerin 1883 maalaman "Kristus ehtoolliskalkki kädessään seisomassa maapallon päällä" -alttaritaulun on lahjoittanut sammattilainen Elias Lönnrot.
Historia Sammatista tuli Karjalohjan kappeli 1660-luvulla, ja silloin sillä oli jo oma kirkko ja kirkkotarha. Aiemman kirkon kohtalosta ei ole tietoa, eikä siten tiedetä miksi uusi kirkko rakennettiin. Rakennusmestariksi palkattiin Michel Jöransson. Rakennustarpeet tuotiin paikalle talvella 1754, ja rakentaminen alkoi loppukeväästä kun kevättyöt oli tehty. Vesikattoon se saatiin syksyllä. Kirkko valmistui 1755 suorakaiteen muotoisena pitkäkirkkona, jossa oli lautakatto.Marja Terttu Knapas, Kappeli ja kirkko, teoksessa Sammatti ennen vanhaan, s. 8–12, toim. Toivo Haatio, julk. Sammattiseura 2010,
Barokkityylinen saarnastuoli oli peräisin aiemmasta kirkosta. Kirkkosalia viimeisteltiin vielä 1770-luvulla. Kirkon esineistöstä on säilynyt kaksi suruharsotettua miekkaa, jotka on nykyisin Kansallismuseon kokoelmissa.
Tapuli Kellotapuli rakennettiin 1763 siten että se liittyy kirkkotarhan aitaan. Siinä on kahden kellon paikat. Tapulin läpi on käynti kirkolle, ja sen vieressä on ollut ruumishuone. Kello tuli Mustion ruukin välityksellä Tukholmasta. Sen valoi kellonvalajamestari Johan Fahlsten. Kellossa lukee teksti:
Inskription tekstin oli laatinut Karjalohjan kirkkoherra Gabriel Haartman. Vanha pikkukello särkyi, mutta se lähetettiin Tukholmaan korjattavaksi. Kirkon vieressä on viljamakasiini ja tien varteen tehtiin 1800-luvulla kirkkotallit.
pienoiskuva|Sammatin hautausmaa, sankarihaudatTaistelit he kuni sankarit muinoin heittivät henkensä puolesta syntymämaan. Kovat iskut on olleet kohtalon ja kyynelten määrä on laskematon. Poikiaan kotiseutu kiittää ja kaipaa kukkansa kauneimmat muistojen kummulle tuo.
Kuvia
Lähteet
Kirjallisuutta Liisa Laurila, Sammatin kirkon kirja, Sammatin alueseurakunta 2015
Aiheesta muualla
Kirkko Luokka:Suomen puiset pitkäkirkot Luokka:Lohjan kirkkorakennukset Luokka:Suomen 1700-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat