KDE

KDE (alun perin lyhenne sanoista Kool Desktop Environment) on avoimen lähdekoodin yhteisö, jonka tunnetuimpiin tuotteisiin kuuluu Plasma Desktop -työpöytäympäristö sekä sille tarkoitetut oheisohjelmistot, KDE Frameworks -kirjastokokoelma Qt-kehitysympäristölle sekä lukuisia, useille eri alustoille julkaistuja sovelluksia joihin kuuluu mm. Krita-kuvankäsittelyohjelma. Yhteisön projektit tunnettiin ennen kollektiivisesti nimellä KDE Software Compilation tai pelkkä KDE (joka viittasi erityisesti työpöytäympäristöön), mutta työpöytäympäristön version 4.4 julkaisun yhteydessä projekti brändättiin uudelleen edellä mainittujen päätuotteiden mukaan kolmeen osaan: KDE Plasma, KDE Frameworks ja KDE Applications, pelkän KDE:n viitatessa yhteisöön kokonaisuudessaan.

KDE-ohjelmistot on saatavilla lähinnä Unixin kaltaisille käyttöjärjestelmille, kuten Linuxille, Solarikselle ja BSD-järjestelmille, mutta monet sovellukset on saatavilla myös Windowsille ja macOS:lle. Plasma -työpöytä ja useimmat muut KDE:n ohjelmistoista on tehty Qt-käyttöliittymäkirjastolla, jonka on kehittänyt ja vapaalla GNU LGPL-lisenssillä julkaissut Qt Group.

Historia

KDE-projektin aloitti vuonna 1996 saksalainen Matthias Ettrich vaihtoehtona Common Desktop Environmentille (CDE). Hän ilmoitti hankkeestaan uutisryhmäviestissä de.comp.os.linux.misc-ryhmään 14. lokakuuta 1996. Ettrich opiskeli tuolloin Tübingenin yliopistossa ja projekti herätti runsaasti kiinnostusta. Ettrich valitti viestissään sitä, että Unix-työpöytien sovellusohjelmat eivät muistuttaneet lainkaan toisiaan. Hän esitti, että pitäisi luoda kokonainen, ulkonäöltään ja toiminnaltaan yhdenmukainen ja helppokäyttöinen työpöytäympäristö.

Ettrich tarjosi projektille nimeä KDE, jonka hän selitti tulevan sanoista Kool Desktop Environment (kool on slanginomainen muunnelma englannin sanasta cool ’viileä, siisti, tyylikäs’). Nimi oli leikkisä muunnos vanhemman Unix-työpöytäympäristön nimestä Common Desktop Environment (CDE). KDE:n viralliseksi merkitykseksi vakiintui kuitenkin pelkästään K Desktop Environment eli työpöytäympäristö K, jossa K-kirjain ei varsinaisesti tarkoittanut mitään.

Hankkeen käyttämäksi ohjelmakirjastoksi Ettrich valitsi Qt:n, jonka oli kehittänyt norjalainen ohjelmistoyritys Trolltech (myöhemmin Qt Group). Muut ohjelmoijat ryhtyivät kirjoittamaan Qt-sovelluksia KDE:lle, ja vuoden 1997 alussa julkaistiin ensimmäiset laajat KDE-sovellukset. Vuoden 1997 puolivälissä GNU-hanke ilmaisi kuitenkin olevansa tyytymätön Trolltechin tarjoamiin lisensseihin, joihin ei sisältynyt täysin vapaata vaihtoehtoa. Meksikolainen Manuel de Icaza ilmoitti pian sen jälkeen ryhtyvänsä kehittämään GNOME-työpöytäympäristöä käyttäen GNU GPL-lisenssillä julkaistua GTK+-grafiikkakirjastoa, joka oli tehty GIMP-kuvankäsittelyohjelmaa varten.

KDE-versiossa 2.0 esiteltiin Konqueror-selain ja sen selainmoottori KHTML, josta on forkattu Applen ja Googlen WebKit ja Blink-selainmoottorit.

Vuonna 2000 Qt julkaistiin myös GNU GPLv2 lisenssillä, lopettaen osapuolten välisen lisenssikiistan.http://qt.nokia.com/about/news/archive/00000043 Trolltech offers a choice in licensing with the addition of GPL licensing for the upcoming release of Qt Trolltechin vuonna 2008 ostanut Nokia julkaisi pian hankinnan jälkeen Qt:n myös GNU LGPL -lisenssillä, joka mahdollistaa ohjelmakirjaston käytön sekä vapaissa että sen linkittämisen suljettuihin ohjelmistoihin.LGPL License Option Added to Qt January 14, 2009 Qt:n Windows-version ollessa myös GPL-lisenssillä se mahdollisti ainakin teoriassa KDE-ympäristön ja sen sovellukset kuten KOffice Windows-alustalla.

Wayland-tuen lisääminen aiheutti työpöytäympristölle lukuisia ongelmia, jotka on myöhemmin pitkälti ratkaistu.

14. lokakuuta 2021 julkaistiin 25-vuotispäivän versio.https://kde.org/announcements/plasma/5/5.23.0/

Plasma Bigscreen on televisioissa ja muissa suurissa näytöissä käytettäväksi tarkoitettu versio, joka on mukana 5.26 versiossa. Bigscreen sisältää Aura-verkkoselaimen ja Plank Player -ohjelman musiikin ja videon toistamiseen.

Toukokuussa 2023 KDE:n KWin-ohjelmaan on lisätty alustava HDR-tuki Wayland-ikkunoinnin kanssa. HDR-tuki julkaistaan Plasma 6.0 -version myötä. Tuki ICC-profiileille on lisätty. Plasma 6 julkaistiin helmikuussa 2024. Julkaisussa on siirrytty Qt:n uudempaan versioon muun kehitystyön ohella.

Infrastruktuuri KDE -julkaisujen kehittämiseen suoraan liittyvät sivustot ovat pääasiassa kde.org-domainin alla. Lähdekoodi ja ohjelmistoprojektit sijaitsevat projects.kde.org-sivustollaKDE Projects. Lähdekoodi sijaitsee pääosin git-versionhallintajärjestelmässä. Projektin aiemmin käyttämässä subversion-versionhallintajärjestelmässä sijaitsevat vielä lokalisointitiedostot, joidenkin ohjelmien lähdekoodit sekä grafiikkaa.Tilanne huhtikuussa 2013

Muita KDE-yhteisön sivustoja ovat muun muassa uutissivusto KDE News (dot.kde.org)KDE News, kehittäjien blogi-aggregaatti Planet KDE (planetkde.org)Planet KDE ja KDE-foorumi (forum.kde.org)KDE Community Forums. Käyttäjäohjeita varten on Userbase-wiki (userbase.kde.org)KDE Userbase. Kehittäjiä varten on Techbase-wiki (techbase.kde.org)KDE Techbase. Yhteisön organisointiin on Community-wiki (community.kde.org)KDE Community.

opendesktop.org-sivustonopendesktop .org sisarsivustolla KDE-Look.orgKDE-Look.org on teemoja, tyylejä, taustakuvia ja kuvakkeita ja sisarsivustolla KDE-Apps.orgKDE-Apps.org ohjelmia KDE-ympäristöön.

KDE:llä on kaupallisia tukijoita kuten Blue Systems, Canonical, Google, Suse, Qt Group ja Tuxedo Computers. Suuri osa rahoituksesta kuluu matkoihin, tapaamisiin ja konferensseihin sekä infrastruktuuriin. Työntekijöiden palkkaaminen on herättänyt vastustusta mutta joitakin henkilöitä on palkattu tukitoimiin ja dokumentoimiseen.

Projektin maskotti on vihreä lohikäärme Konqi, jota käytetään KDE-tapahtumissa ja työpöydällä KDE-projektin tunnuksena. Katie on naispuolinen lohikäärme.

Ohjelmistokokonaisuus

KDE Plasma KDE-ohjelmistokokonaisuuden sisältämistä tekniikoista merkittävin on Plasma, jonka avulla luodaan työpöydästä, paneeleista ja vempaimista (widgets) koostuvat työtilat. Plasma-työpöydästä on useita versioita, jotka on suunnattu eri laitteisiin: Plasma Desktop pöytäkoneisiin ja tavallisiin kannettaviin tietokoneisiin. Toimii pohjana muille.http://community.kde.org/Plasma Plasma Mobile älypuhelimiin ja MID-laitteisiin (Mobile Internet Device).http://techbase.kde.org/Projects/Plasma/Plasma-Mobile Plasma Bigscreen älytelevisioihin ja erilaisiin TV-sovittimiin Plasma Nano sulautettuihin järjestelmiin, kuten erilaisiin IoT-laitteisiin Plasma Media Center viihdejärjestelmiin Aikaisemmin työpöytäversioihin kuului myös minikannettaviin suunnattu Plasma Netbook sekä erilaisille kosketusnäytöille suunnattu Plasma Active, mutta nämä projektit on sittemmin sulautettu osaksi muita.

Plasma 5 on kehitetty käyttäen Qt 5-kehitysympärisöä ja KDE Frameworks 5 -kirjastoja. Se sisältää mm. edistyneen tuen OpenGL-laitteistokiihdytykselle (siirtäen mahdollisuuksien mukaan suuren osan laskennallisesta taakasta keskussuorittimen sijaan grafiikkasuorittimelle) ja sekä X- että Wayland -ikkunointijärjestelmille. Käytön kannalta sen huomattavia ominaisuuksia ovat:

KRunner -pikahaku, jolla voi tiedostojen hakemisen ja ohjelmien käynnistämisen hakemisen lisäksi myös esimerkiksi muuntaa mittayksiköitä, kääntää, hakea Internetistä ja etsiä uusia ohjelmia käytössä olevista ohjelmalähteistä Discover -ohjelmistokeskus joka tarjoaa graafisen käyttöliittymän käytössä oleville paketinhallintajärjestelmille ja samalla helpon tavan etsiä ja asentaa erilaisia yhteisön luomia lisäosia työpöytään ja sen eri komponentteihin Aktiviteetit (Activities), jotka ovat edistynyneempi versio X-työpöytäympäristössä usein käytetyistä virtuaalityöpöydistä. Plasmassa voi käyttää myös jälkimmäisiä ja yhdistellä niitä vapaasti aktiviteettien kanssa. Erittäin suuri muokattavuus erilaisilla widgeteillä ja paneeleilla Hyvin laajat asetusvalikot joiden avulla työpöydän käyttäytymistä voi muokata varsin laajasti KDE Connect -sovellus joka tarjoaa integraation Android-puhelimeen, mahdollistaen erilaiset etäohjaustoiminnot, tiedostojen jakamisen tietokoneen ja puhelimen välillä, puhelimen ilmoitusten lukemisen tietokoneella ja päinvastoin sekä lukuisia muita toimintoja

Plasma-työpöytää käyttää oletuksena (tai tarjoaa yhtenä virallisesti tuetuista vaihtoehdoista) monet Linux-jakelut, joista tunnetuin lienee Ubuntun virallinen sisarjakelu Kubuntu. Muita suosittuja jakeluja ovat mm. Fedora, OpenSUSE ja Manjaro.

KDE Frameworks Frameworks on kokoelma avoimen lähdekoodin Qt-kirjastoja, jotka toimivat pohjana Plasmalle ja muille KDE-ohjelmistoille.

KDE Gear KDE Gear (aiemmin KDE Applications) sisältää KDE-projektin ohjelmistot. Mukana ovat työpöytäympäristön tarpeita varten suunniteltujen oheisohjelmistojen lisäksi myös lukuisia itsenäisiä sovelluksia, joista osa on saatavilla Linuxin lisäksi myös monelle muulle alustalle.

Esimerkkejä KDE-ohjelmista KDE-projektissa on mukana yli 200 sovellusohjelmaa. Dolphin – tiedostonhallinta Amarok – musiikkisoitin digiKam – valokuvien hallinta ja käsittely Elisa – musiikkisoitin Kdenlive – videoeditointi Marble – 3D-karttasovellus Okular – dokumenttien katselu Gwenview – kuvien katselu Kopete – usean protokollan pikaviestin ChoquoK – sosiaalisten medioiden hallinta Calligra – toimisto-ohjelmistopaketti (aiemmin KOffice) Words - tekstinkäsittely Sheets - taulukkolaskenta Stage - diaesitykset Plan - projektinhallinta Kexi - tietokantasuunnittelu Karbon - vektorigrafiikka Flow - diagrammipiirrokset ja virtauskaaviot Author - luovan kirjoituksen sovellus Braindump mindmapping (kehitys lopetettu) Kontact – PIM-paketti, joka koostuu myös itsenäisesti käytettävistä ohjelmista: Korganizer - kalenteri ja todo-listat KAdressBook - yhteystiedot Kmail - sähköposti Akregator - RSS-syötteet KTimeTracker - ajanseuranta (kehitys lopetettu) Kate – tekstieditori KDevelop - ohjelmointiympäristö Konqueror – internetselain JuK – musiikkisoitin ja jukeboksi KWallet - salasananhallintaohjelmisto Spectacle - kuvankaappausohjelmisto KolourPaint - piirto-ohjelma

KDE neon KDE neon on KDE-yhteisön ylläpitämä Linux-jakelu, joka käyttää pohjanaan Ubuntun uusinta LTS (Long Term Support) julkaisua käyttäen pitkälti samoja ohjelmalähteitä, mutta tarjoaa Plasma-työpöydästä ja muista KDE-ohjelmistoista tuoreet versiot omista lähteistään. Jakelupaketti on myös esiasennettujen ohjelmistojen suhteen huomattavasti pelkistetympi kuin Ubuntu tai Kubuntu, eikä se sisällä valmiina juuri muuta kuin Plasma-työpöydän, sen keskeisimmät komponentit, paketinhallintaohjelmistot ja Firefox-selaimen.

Yhteisön itsensä mukaan se ei ole niinkään oma jakelunsa kuin vaihtoehtoinen ohjelmalähde kehittäjille ja niille jotka haluavat tuoreimmat KDE-ohjelmistot stabiilin Ubuntu-pohjan päällä. Neonin jakelupaketit ovat saatavilla neljänä eri versiona: tavallisille käyttäjille suunnattu User joka tarjoaa tuoreimmat vakaat julkaisut ohjelmistoista, Testing jota päivitetään päivittäin bugikorjauksia sisältävistä kehityshaaroista, kokeellisia, vielä epävakaita ominaisuuksia sisältävä Unstable sekä viimeksi mainitun lisäksi kehittäjille tarkoitetut kirjastot valmiina sisältävä Developer.

Lokalisointi KDE Software Compilationin (KDE SC) versio 4.10.2 on käännetty yli 55:lle kielelle, myös suomeksi. Kaikkiaan KDE-ohjelmia (SC mukaan lukien) on käännetty täysin tai osittain yli sadalle kielelle. KDE SC:tä sekä lukuisia muita KDE-ohjelmia lokalisoidaan suomeksi vapaaehtoisvoimin.Community-wikin suomen lokalisointisivu

Źródło i licencja