pienoiskuva
Normihierarkia (myös säädöshierarkia tai hierarkiaoppi) on oikeusnormeihin, erityisesti kirjoitetussa muodossa oleviin normeihin liittyvä ajatus normien porrasteisuudesta. Ajatuksen normihierarkiasta kehittivät itävaltalaiset oikeustieteilijät Adolf Julius Merkl ja Hans Kelsen 1900-luvun alkupuolella,Siltala 2010, s. 46Husa, Jyränki 2021, s. 91–92 ja se on hyväksytty useiden maiden perustuslaeissaSiltala 2010, s. 45.
Normihierarkian mukaan hierarkkisesti alemmanasteisen säädöksen oikeudellinen pätevyys perustuu aina ylemmänasteisen säädöksen antamaan norminantovaltuutukseen.Siltala 2010, s. 147 Alempi oikeudellinen säädös ei saa olla ristiriidassa ylemmän kanssa, ja mahdollisessa ristiriitatilanteessa ylempi säädös syrjäyttää alemman. Oikeusjärjestys nähdään ykseytenä, jossa minkä tahansa normin tuottaminen ja siten myös tämän normin voimassaolo on palautettavissa ylempään normiin.Husa, Jyränki 2021, s. 92 Normihierarkia näkyy oikeusjärjestelmässä yhtäältä oikeussääntöjen tuottamisessa ja toisaalta oikeussääntöjen soveltamisessa.Husa, Jyränki 2021, s. 93 Normihierarkia on luonteeltaan ideaalimalli, joka tuskin missään oikeusjärjestelmässä toteutuu sellaisena kuin se on teoreettisena rakennelmana pääpiirteittäin hahmoteltu.Husa, Jyränki 2021, s. 91
Normihierarkia on monikäyttöinen oppi. Sen päätehtävinä on ylläpitää oikeusjärjestyksen ykseyttä ja luoda perusta perustuslain määräävälle asemalla koko oikeusjärjestyksen ja kaiken julkisen toiminnan piirissä. Normihierarkia myös auttaa vastaamaan kysymyksiin siitä, minkä tasoisella säädöksellä tietystä yhteiskunnallisesta ilmiöstä on säädettävä, missä järjestyksessä tietty säädös voidaan kumota ja muuttaa sekä miten perustellaan, että tietty julkista valtaa käyttävä orgaani voi antaa sitovaksi tulevia oikeussääntöjä. Normihierarkia on keskeinen oppirakennelma etenkin valtiosääntöoikeudessa, sillä se määrittelee valtiosääntöoikeuden oikeudenalana ja sen kautta valtiosääntöoikeuden vaikutukset säteilevät koko oikeusjärjestykseen. Sen sijaan normihierarkian ei ole katsottu soveltuvan hyvin oikeusjärjestysten välisten suhteiden, kuten kansallisen oikeuden suhteen kansainväliseen oikeuteen ja EU-oikeuteen, kuvaamiseen.Husa, Jyränki 2021, s. 98
Suomen perustuslaissa normihierarkiaa ilmentävät perustuslain etusijaa koskeva 106 § ja lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitusta koskeva 107 §. Suomen kansallisen oikeuden normihierarkia voidaan esittää seuraavasti.Siltala 2010, s. 146
Suomen perustuslaki Eduskunnan säätämät tavalliset lait eli eduskuntalait Tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriöiden antamat asetukset Alempien viranomaisten antamat oikeussäännöt.
Katso myös Oikeuslähde
Lähteet
Viitteet
Luokka:Yleinen oikeustiede Luokka:Valtiosääntöoikeus Luokka:Säädökset