Niilo Lappalainen (22. marraskuuta 1927 Heinjoki – 17. heinäkuuta 2001) oli Suomen puolustusvoimien eversti ja sotakirjailija.
Helsingin Tähtitorninvuorella ltR 1:n ilmatorjuntajoukoissa palvellut 16-vuotias Lappalainen lähti syksyllä 1944 yhdessä viiden muun nuorukaisen kanssa Pohjois-Suomen ja Norjan kautta Saksaan liittyäkseen SS-joukkoihin. Näistä vaiheistaan Lappalainen kertoi kirjassaan Vaarallisilla teillä (1998).
Hän palveli urallaan puolustusvoimissa muun muassa reserviupseerikoulussa vuosina 1949–1955 ja pääesikunnassa kolmeen kertaan yhteensä noin viidentoista vuoden ajan. Hän oli myös rannikkojääkäripataljoonan komentajana 1970–1972. Hän erosi puolustusvoimien palveluksesta 1980, minkä jälkeen hän aloitti työnsä suomentajana ja kirjailijana. Hänet on kirjallisista ansioistaan palkittu kenraali Hannes Ignatiuksen kadettisäätiön kirjallisuuspalkinnon vuosina 1963, 1965 ja 1984.Suursaari toisessa maailmansodassa kansipaperi
Tuotanto
Aselevon jälkeen (1997) Vaarallisilla teillä (1998)
Karjalaisperhe sodan kiroissa (2000)
Suomennokset Toisen maailmansodan kommandojoukot (1982), Werner Brockdorff (Geheimkommandos des zweiten Weltkrieges, 1967)
Lähteet
Luokka:Suomalaiset sotakirjailijat Luokka:Suomalaiset everstit Luokka:Suomalaiset SS-sotilaat Luokka:Vuonna 1927 syntyneet Luokka:Vuonna 2001 kuolleet