Fallout on alun perin Interplay Entertainmentin julkaisema post-apokalyptinen videopelisarja, joka sijoittuu ydinsodan jälkeiseen maailmaan.
Historia Fallout: A Post Nuclear Role Playing Game julkaistiin vuonna 1997 ja seuraavana vuonna Interplay julkaisi jatko-osan Fallout 2. Se oli laajempi kuin edeltäjänsä, mutta käytti samaa pelimoottoria. Black Isle Studios, joka oli kehittänyt ensimmäisen, mainittiin ensimmäistä kertaa kehittäjänä, koska vasta vuonna 1998 se otti nimensä käyttöön.http://www.rpgplanet.com/lionheart/info-faq.shtml Black Islen alkuperäistä Fallout 3:a, joka tunnetaan nykyään vain työnimellään Van Buren, alettiin kehittää heti Fallout 2:n jälkeen, mutta projekti keskeytettiin Interplayn ajauduttua talousvaikeuksiin. Projektin päättyessä peli olisi vaatinut vielä 12-18 kuukautta työtä, mutta varoja oli enää vain kuuden kuukauden työlle. Sittemmin verkkoon on vuotanut useita variaatioita keskeneräisestä, mutta silti täysin pelattavasta kehitysversiosta.
Maaliskuussa 2001 julkaistiin Micro Fortén kehittämä Fallout Tactics: Brotherhood of Steel. Se oli kolmas Fallout-maailmaan sijoittuva peli, muttei ollut edeltäjiensä tavoin roolipeli, vaikka käyttikin samanlaista hahmonkehitystä ja muita roolipelielementtejä. Pääpaino oli taisteluissa. Tammikuussa 2004 julkaistu toimintaroolipeli Fallout: Brotherhood of Steel oli neljäs Fallout-peli ja sarjassa ensimmäinen, joka ilmestyi ainoastaan konsoleille.
Talousvaikeuksiin päätynyt Interplay myi heinäkuussa 2004 Bethesda Softworksille oikeudet tuottaa Fallout 3, varauksilla ostaa Fallout 4 ja Fallout 5. Interplay säilytti vielä oikeudet Falloutin online-peleihin. 8. huhtikuuta 2007 lähtien Bethesda on omistanut täyden Fallout-lisenssin, Interplayn säilyttäessä oikeudet vielä Fallout MMOG:iin.
Fallout 3 julkaistiin 28. lokakuuta 2008. Lokakuussa 2010 Bethesda julkaisi samaa pelimoottoria hyödyntävän Fallout: New Vegasin, jonka kehitti Black Islen entisistä työntekijöistä koostuva Obsidian Enterntainment. Marraskuussa 2015 julkaistiin Fallout 4 ja kolme vuotta myöhemmin sarjan uusin peli Fallout 76, joka sisältää ainoastaan verkkomoninpelin eikä lainkaan yksinpelimahdollisuutta.
Toistuvat aiheet Pelaaminen Fallout: A Post Nuclear Role Playing Game ja Fallout 2 ovat roolipelejä, kun taas Fallout Tactics: Brotherhood of Steel on strategiapeli, jossa on roolipelielementtejä. Myös Fallout-pääsarjan kolmas osa, Fallout 3, on kahden ensimmäisen osan lajityypistä poiketen toimintaroolipeli. Varsinainen pelimaailma on kuvattu sarjan varhaisemmissa peleissä isometrisestä 3/4-perspektiivistä, mutta Fallout 3 esitteli uuden ensimmäisestä tai kolmannesta persoonasta kuvatun maailman. Kaikille peleille on kuitenkin yhteistä se, että pelaaja valitsee valmiista hahmoista mieleisensä tai voi halutessaan luoda kokonaan uuden hahmon. Hahmonluonnissa pelaajalla on mahdollisuus valita useita erilaisia taitoja, kykyjä ja ominaisuuksia, joilla jokaisella on oma merkityksensä. Hahmon valinta vaikuttaa tavallaan myös pelin kulkuun. Esimerkiksi älykäs elektroniikka- ja tietokonehahmo osaa korjata käden käänteessä elektronisia laitteita sekä käyttää tietokoneita. Karismaattinen sankari hyvillä puhe- ja kaupankäyntitaidoilla voi puolestaan helposti puhua ihmisiä ympäri ja ostaa tavaraa halvemmalla.
Pelien taistelujärjestelmä on toteutettu varhaisissa osissa vuoropohjaisesti, vaikka peli onkin muuten reaaliaikainen. Fallout Tactics: Brotherhood of Steel -pelissä taistelut käydään reaaliaikaisesti, vaikkakin myös vuoropohjainen pelaaminen on mahdollista. Kun taistelu alkaa, peli muuttuu taistelutilaan ja toimii tällöin vuoropohjaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen taistelualueella oleva hahmo saa toimia vain omalla vuorollaan, omien toimintapisteiden edellyttämän määrän mukaisesti. Pelaaja voi vihollisen kimppuun hyökätessään valita mihin ruumiinosaan hän tähtää vihollista. Tällä on oma vaikutuksena, sillä jalkaan haavoittunut vihollinen ei pysty juoksemaan ja silmiinsä osuman saanut ei enää osu yhtä tarkasti ampuessaan. Päähän tulleesta osumasta hahmo saattaa mennä tajuttomaksi tai pahimmassa tapauksessa kuolla välittömästi. Fallout 3 ja sitä uudemmat osat sisältävät reaaliaikaisen taistelun.
Joissakin Fallout-peleissä on myös runsaasti viittauksia muihin teoksiin, esimerkiksi Mad Max -elokuviin, Monty Pythonin sketseihin ja Linnunradan käsikirja liftareille -kirjoihin.
SPECIAL thumb|Fallout Tactics -pelin käyttämä SPECIAL-järjestelmä.
SPECIAL on hahmonluonti- ja statistiikkajärjestelmä. Se on akronyymi Fallout-pelien hahmojen seitsemästä ominaisuudesta: strength (voima), perception (havaintokyky), endurance (kestävyys), charisma (karisma), intelligence (älykkyys), agility (notkeus/ketteryys) ja luck (onni). Special pohjautuu pitkälti GURPS:iin, joka alun perin oli tarkoitettu olemaan peleissä käytetty hahmonluontijärjestelmä. Kumminkin GURPS:ista luovuttiin, sillä Interplayn tekemä sopimus GURPS:in kehittäjän Steve Jacksonin kanssa antoi hänelle luvan vaikuttaa ensimmäisen pelin sisältöön, eikä hän hyväksynyt sen suunnittelua (eli pelin erittäin väkivaltaista olemusta), jonka seurauksena pelin pääsuunnittelija Tim Cain päätti kehittää SPECIAL-järjestelmän. Sitä on tähän asti käytetty seuraavissa Fallout-peleissä: Fallout, Fallout 2, Fallout Tactics: Brotherhood of Steel, Fallout 3, Fallout: New Vegas, Fallout 4 ja Fallout 76. Fallout-pelien ulkopuolella muunneltua SPECIAL-järjestelmää on käytetty muun muassa Lionheart: Legacy of the Crusader -pelissä ja muutamassa muussa videopelissä.
SPECIAL-järjestelmä sisältää kolme pääominaisuutta: Attributes eli ominaisuudet (lueteltuna ylempänä) ovat hahmon synnynnäisiä kykyjä. Ominaisuudet pysyvät muuttumattomina läpi koko pelin, vaikkakin niitä voi väliaikaisesti muuntaa käyttämällä pelissä esiintyviä lääkkeitä tai alkoholijuomia. Ne voivat myös muuttua pysyvästi eri olosuhteissa, kuten käyttämällä power armoria, muutamien NPC-hahmojen läsnä ollessa tai saadessa pelissä kriittisen iskun hahmon silmiin. Näiden lisäksi on vielä mahdollista, että ominaisuudet muuttuvat pysyvästi joissain kohdissa peliä, kun pelaaja käyttää eri tavaroita tai valitsee tietyn lisäedun (perk, selitetty alempana).
Skills eli taidot kuvaavat ja määräävät sen, miten hyvin hahmo tulee suoriutumaan tekemästään asiasta (kuten aseella ampumisesta tai lukon tiirikoimisesta). Ne kuvaavat onnistumistodennäköisyyttä, vaikkakin nämä prosentit voivat jatkua paljon yli 100 prosentin. Taidot tehtiin alun perin kaavamaisesti ja johdettiin ominaisuuksista, mutta niitä voi myöhemmin parantaa taitopisteillä (skill points), joita saa jokaisen hahmon saavuttaman uuden tason (level) jälkeen. Hahmonluonnissa pelaaja valitsee myös kolme erikoistaitoa (tag skills), joihin tulee kaksi kertaa enemmän prosenttipisteitä kuin muihin tavallisiin taitoihin verrattuna. Erikoistaidot mahdollistavat pelaajaa tekemään vapaamuotoisen hahmon. Fallout 4:ssä taitopisteistä on luovuttu, ja SPECIAL-pisteet sekä lisäedut vaikuttavat hahmon ominaisuuksiin. Esimerkiksi vahvempien lukkojen tiirikoimiseen tarvitaan ”Locksmith”-lisäetu. Fallout 4:ssä hahmon kokemustasolla ei ole ylärajaa, mikä mahdollistaa hahmon kehittämisen loputtomiin, kunnes jokainen lisäetu on avattu.
Perks eli lisäedut ovat erikoisominaisuuksia, jotka mahdollistavat pelaajaa ”muovailemaan” pelin sääntöjä samantapaisesti kuin Dungeons & Dragonsissa. Uusi lisäetu valitaan aina joka kolmannen tai neljännen tason jälkeen (Fallout 3:ssa ja 4:ssä saa lisäedun jokaisella, New Vegasissa joka toisella tasolla). Lisäetujen lisäksi pelaaja saa valita myös enintään kaksi erikoislisäetua (traits), kuten vaikkapa erikoislisäedun, joka antaa pelaajalle enemmän toimintapisteitä (action points), joita käytetään pelissä vuoropohjaisen taistelutilan ollessa päällä. Nämä erikoislisäedut on valittava pelin alussa, mutta jos jossain vaiheessa peliä pelaaja ottaa ”Mutate!”-lisäedun, saa pelaaja tällöin vaihtaa yhden alussa valitsemastaan erikoislisäedusta johonkin toiseen haluamaansa. Fallout 3:ssa ja 4:ssä ei ole erikoislisäetuja.
Asetelma Pelin tarinassa käydään vuonna 2077 ydinsota Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä näiden taistellessa hupenevista luonnonvaroista. Pelissä jätetään kuitenkin kertomatta, kuka ampui ensimmäisen ohjuksen, sillä tarinan mukaan kukaan ei edes tiedä sitä.
Falloutin maailma on retro-futuristinen ja muistuttaa suuresti 1950-luvun amerikkalaista kulttuuria. Toisen maailmansodan päättymiseen saakka historian aikajana on Falloutin maailmassa sama kuin todellisuudessa, mutta tämän jälkeiset tapahtumat eroavat tosimaailmasta. Ydinvoimasta tulee pääasiallinen energianlähde maailmassa, ja sitä käytetään esimerkiksi autojen voimanlähteenä. Transistori keksitään vasta vuonna 2023, ja esimerkiksi tietokoneet ovatkin erittäin suurikokoisia. Yhdysvallat luopuu vuonna 1969 osavaltioista ja jakautuu useammasta osavaltiosta koostuviin Commonwealtheihin, joita on yhteensä 13. Tämän seurauksena myös Yhdysvaltain lipun tähtien määrä vähenee 50:stä 13:een. Neuvostoliitto ei hajoa vuonna 1991, vaan säilyy olemassa aina ydinsotaan saakka, vaikkakin se menettää Kiinalle asemansa Yhdysvaltoja vastaan kilpailevana supervaltana.
2050-luvulla öljyvarat alkavat huveta ja Lähi-idän öljyntuottajamaat nostavat rajusti öljyn hintoja. Öljystä riippuvainen European Commonwealth (Fallout-maailman vastine Euroopan unionille) painostaa Lähi-idän maita alentamaan öljyn hintoja ja aloittaa sotilaallisen hyökkäyksen. Yhdysvallat pysyy konfliktissa puolueettomana, sillä se pystyy tuottamaan itse oman öljynsä. Pian kuitenkin Texasin öljyvarat hupenevat ja Pohjois-Amerikkaa koettelee suuri energiapula. Moni jäsenmaa vetäytyy YK:sta, joka osoittautuu voimattomaksi konfliktin ratkaisussa, ja lopulta koko järjestö hajoaa.
Vuonna 2053 Tel Avivissa tapahtuu tuntemattomaksi jääneen järjestön suorittama ydinterrori-isku, jossa kaupunki tuhoutuu lähes täysin. Seuraavana vuonna Lähi-idän taisteluissa käytetään rajoitetusti ydinaseita, mistä huolestuneena Yhdysvalloissa käynnistetään Project Safehouse, jonka tarkoituksena on rakentaa suuria pommisuojia eli Vaulteja (suom. holvi) laajamittaisen ydinsodan varalta.
Lähi-idän öljyvarat ehtyvät lopullisesti vuonna 2060. Euroopassa aletaan käydä sisäisiä konflikteja, minkä seurauksena European Commonwealth hajoaa. Vakavista talousvaikeuksista ja energiapulasta kärsivä Kiina miehittää vuonna 2066 Alaskan, jonka seurauksena Yhdysvallat asettaa joukkoja Kanadaan, joka myöhemmin liitetään osaksi Yhdysvaltoja. Yhdysvallat saa vuoteen 2077 mennessä vallattua Alaskan takaisin itselleen, mutta aselepoa Kiinan kanssa ei synny. Lopulta resursseista käyty maailmanlaajuinen konflikti eskaloituu 23. lokakuuta 2077 rajoittamattomaksi ydinsodaksi, jossa suurin osa maailman väestöstä kuolee ja järjestäytynyt yhteiskuntarakenne hajoaa täydellisesti. Yhdysvalloissa suuret kaupungit muutamaa poikkeusta (esim. Las Vegas) lukuun ottamatta tuhoutuvat, ja vain harva pääsee turvaan maanalaisiin pommisuojiin.