Johan Hjalmar (Juho Jalmari) Virta (5. tammikuuta 1884 Kärkölä – 21. tammikuuta 1938 Karhumäki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi STPV:n kansanedustajana vuosina 1924–1930. Hänen eduskuntatyönsä päättyi kesällä 1930, jolloin puolueen kansanedustajat määrättiin pidätettäviksi. Virta pakeni Neuvostoliittoon, jossa hänet myöhemmin teloitettiin Stalinin vainojen aikana.

Elämä Nuoruusvuodet Jalmari Virta syntyi Kärkölän Suivalan talossa loinen Ida Maria Topiaantyttären (s. 1857) aviottomana lapsena. Käytyään vuoden kansakoulua hän aloitti työuransa 14-vuotiaana renkinä. Myöhemmin Virta oli muun muassa satamatyömiehenä, muurarina ja kirvesmiehenä Hollolassa ja Lahdessa.

Esikaupunkialueella Humpulanvillassa asunut Virta liittyi Lahden työväenyhdistyksen satamatyöläisten ammattiosastoon vuonna 1905. Hän toimi Suomen Satama- ja Vesiliikennetyöntekijäin Liiton Lahden osaston puheenjohtajana ja vaikutti myös sosialidemokraattisessa kunnallisjärjestössä. Yleislakon aikana Virta kuului paikalliseen lakkokomiteaan. Sisällissodan käynnistyttyä hän toimi Lahden punakaartin esikuntatehtävissä ja oli kaupunkiin perustetun työväenneuvoston varapuheenjohtaja. Lahden taistelun jälkeen punaisia pakeni Kotkaan, jossa Virta vangittiin toukokuun alussa ja passitettiin Riihimäen vankileirille. Hän sai kuuden vuoden kuristushuonetuomion avunannosta valtiopetokseen, mutta armahdettiin jo samana syksynä.

Eduskuntaan Virta liittyi kommunistisen SSTP:n jäseneksi heti sen perustamisvuonna 1920. Vuonna 1922 hänet valittiin Lahden kaupunginvaltuustoon. Viranomaisten lakkauttettua SSTP:n Virta siirtyi puolueen seuraajaksi perustetun STPV:n riveihin. Hän toimi myös laittoman SKP:n organisaattorina. Virta nousi eduskuntaan vuoden 1924 vaaleissa, kun isomman äänimäärän saanut Edvard Huttunen tuli valituksi toisesta vaalipiiristä. Helmikuussa 1930 Virta valittiin STPV:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Lisäksi hän oli muun muassa OTK:n hallintoneuvoston jäsen.

Virran eduskuntatyö päättyi 5. heinäkuuta 1930, kun sisäministeri E. V. Kuokkanen määräsi äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen painostuksesta STPV:n eduskuntaryhmän jäsenet pidätettäväksi ja asetettavaksi syytteeseen valtiopetoksesta. Virta onnistui kuitenkin välttämään vangitsemisen painumalla maan alle. Elokuun puolivälissä kuusi Lahden kommunistivaltuutettua jätti erohakemuksensa, jolloin kaupunginvaltuusto katsoi myös viranomaisia pakoilleen Virran eronneen tehtävästään. Virta piileskeli joulukuuhun saakka, kunnes hän loikkasi Neuvostoliittoon.

Neuvostoliitossa Neuvosto-Karjalaan saavuttuaan Virta työskenteli aluksi kirvesmiehenä Petroskoissa ja Kontupohjassa. Hänet hyväksyttiin myös VKP(b):n jäseneksi. Vuodesta 1931 lähtien Virta toimi Kontupohjassa puoluesihteerinä, paperitehtaan metalliverstaan opettajana ja rakennusvalvojana. Hän oli Kontupohjan kyläneuvoston varapuheenjohtaja ja vaikutti paikallisessa SKP:n tukiryhmässä. Joulukuussa 1937 Virta pidätettiin vakoilusta ja vastavallankumouksellisesta toiminnasta syytettynä. Hän sai kuolemantuomion artikla 58:n nojalla aseellisesta kapinasta, vakoilusta ja neuvostovastaisuudesta. Virta ammuttiin tammikuussa 1938 Sandarmohissa. Hänet rehabilitoitiin Josif Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1958.

Perhe Jalmari Virran puoliso oli Rautalammissa syntynyt Alma Maria Maukonen (s. 1882), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1904. Heillä oli kaksi poikaa ja tytär. Lahden kunnalliselämässä vaikuttanut Alma Virta seurasi puolisoaan Neuvostoliittoon 1931. Hieman myöhemmin maahan saapuivat heidän poikansa Niilo Sakarias (1902-1938) ja Väinö Jalmar (1903-1938), jotka teloitettiin myös Sandarmohissa.

Lähteet

Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen sosialistisen työväenpuolueen poliitikot Luokka:SKP:ssä (1918–1990) vaikuttaneet henkilöt Luokka:Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen jäsenet Luokka:Lahden kaupunginvaltuutetut Luokka:Suomen sisällissodan punaiset Luokka:Stalinin vainoissa kuolleet Luokka:Suomalaiset teloitetut Luokka:Neuvostoliitonsuomalaiset henkilöt Luokka:Hämeen vaalipiiri Luokka:Vuonna 1884 syntyneet Luokka:Vuonna 1938 kuolleet