thumb|Carola Häggkvist Ruotsi on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuodesta lähtien. Se on jättänyt välistä vuosien , ja kilpailut. Ruotsin edustajaksi Eurovision laulukilpailuun pääsee SVT:n järjestämän Melodifestivalenin voittaja.

Ruotsi on voittanut Eurovision laulukilpailun seitsemän kertaa. Se on tällä hetkellä voittojen määrässä jaetulla ensimmäisellä paikalla Irlannin kanssa. Ensimmäinen voitto saavutettiin vuonna Abban kappaleella ”Waterloo”. Toinen voittajakappale oli Herreysin ”Diggi-loo diggi-ley” (), kolmas Carolan ”Fångad av en stormvind” (), neljäs Charlotte Nilssonin ”Take Me to Your Heaven” (), viides Loreenin ”Euphoria” (), kuudes Måns Zelmerlöwin ”Heroes” () ja seitsemäs Loreenin "Tattoo" (2023). Ruotsi on järjestänyt kisat seitsemän kertaa voittojen jälkeisinä vuosina, ensin vuonna Tukholmassa, sitten Göteborgissa, Malmössä ja vuonna taas Tukholmassa. Vuonna vuorossa oli Malmö. Vuonna 2016 Euroviisut järjestettiin kolmannen kerran Tukholmassa ja toista kertaa Globenissa. Vuonna 2024 kisat järjestettiin jälleen Malmössä.

Ruotsi esitti kappaleensa ruotsin kielellä, kunnes kielisäännön vapauduttua laulukieleksi vaihtui englanti. Vuonna laulettiin osittain ranskaa englannin lisäksi. Ruotsiksi on laulettu vain kerran kielisäännön muutoksen tapahduttua. Tämä kerta oli vuonna 2025 KAJ:n kappaleella Bara Bada Bastu. Kielisääntö laadittiinkin juuri sen jälkeen, kun Ruotsin vuoden kappale laulettiin englanniksi. Ennen sitä oli pidetty itsestään selvänä, että jokainen maa laulaa omalla kielellään. Kielisääntö oli myös hetkellisesti poissa käytöstä vuosina 1973–1976, joten Abban vuoden 1974, Charlotte Nilssonin vuoden 1999, Loreenin vuosien 2012 ja 2023 sekä Måns Zelmerlöwin vuoden 2015 voittojen myötä Ruotsilla on viisi englannin- ja kaksi ruotsinkielistä (Herreys ja Carola) voittokappaletta.

Ruotsi on yksi Euroviisujen menestyneimmistä maista, mutta 2000-luvulla sen sijoitukset ovat olleet vaihtelevia. Vuonna Ruotsi putosi finaalista ensimmäistä kertaa. Vuonna Ruotsi oli menestyksekäs Eric Saaden saavutettua kolmannen sijan 185 pisteellä. Seuraavana vuonna Loreen vei voiton Azerbaidžanin Bakussa järjestetyissä kisoissa. Loreenin kappale ”Euphoria” keräsi 372 pistettä, joka on Euroviisujen silloisen pistelaskusysteemin toiseksi paras pistemäärä, jolla hän jää Norjan Alexander Rybakin ”Fairytalesta” 15 pisteen verran. Loreen ohitti Lordin pistemäärän 292 juuri silloin, kun Mr. Lordi itse kertoi Suomen antamat pisteet. Seuraava voitto tuli vuoden 2015 kilpailussa, jolloin Måns Zelmerlöwin kappale ”Heroes” keräsi 365 pistettä. Vain kahdeksan vuotta tämän jälkeen, vuonna 2023, Loreen voitti toisen kerran, tällä kertaa kappaleella "Tattoo", saaden Ruotsin parhaan pistemäärän koskaan (583). Loreenista tuli myös ensimmäinen naisartisti, joka on voittanut Euroviisut kahdesti.

Sijoitukset ja pistejärjestelmät Huom! Vuosien 1958–1974 pisteet eivät ole vertailukelpoisia vuodesta 1974 eteenpäin annettujen pisteiden kanssa erilaisen pisteytysjärjestelmän vuoksi.<noinclude>

Vuonna 1958 osallistujia oli kaikkiaan 10. Kunkin televisioyhtiön tuomaristossa oli kymmenen jäsentä. Jokainen antoi yhden pisteen parhaimmaksi katsomalleen laululle. Näin toimittiin myös vuosina 1959–1961. Vuonna 1962 kilpailtiin Luxemburgissa. Kullakin televisioyhtiöllä käytössään pisteet 3-2-1 kolmelle parhaimmaksi katsomalleen laululle. Vuonna 1963 Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa. Kunkin televisioyhtiön tuomaristolla oli käytössään pisteet 5-4-3-2-1. Vuonna 1964 oli vuorossa Kööpenhamina, ja kymmenhenkisten tuomaristojen pisteiden anto muutettiin niin, että käytössä olivat pisteet 5-2-1. Näin toimittiin myös 1965 Napolissa ja 1966 Luxemburgissa. Vuonna 1967 Wienin kilpailun yhteydessä oli kullakin televisioyhtiöllä käytössään vapaavalintaisesti kymmenen pistettä. Tästä vuodesta alkaen tuomaristoissa piti olla puolet alle ja puolet yli 30-vuotiaita. Samoin toimittiin 1968 Lontoossa ja 1969 Madridissa, jolloin neljä maata tuli tasapisteisiin. Muun muassa pohjoismaat yrittivät muuttaa sääntöjä seuraavaa vuotta varten, jotta vältettäisiin Madridin kaltaiset tapahtumat, mutta ehdotus ei mennyt läpi EBU:n kokouksessa. Niin kaikki pohjoismaat jäivät pois vuoden 1970 kilpailusta. Vuonna 1971 saatiin uudenlainen sääntömuutos aikaan. Dublinissa paikalla olevien kunkin televisioyhtiön kahden tuomarin oli annettava jokaiselle laululle pisteitä arvosteluasteikolla 5-1. Näin toimittiin myös Edinburghissa, Skotlannissa 1972 ja Luxemburgissa 1973. Vuonna 1974 Englannin Brightonissa pidettyyn kisaan tuli jälleen uusi järjestelmä. Kullakin televisioyhtiöllä oli käytössään yhteensä kymmenen pistettä. Minimi oli 1, maksimi 5.

Vuosi Esittäjä Laulu Sijoitus Pisteet Huom. Alice Babs ”Lilla stjärna” 4 / 10 10 Brita Borg ”Augustin” 9 / 11 4 Jaettu viimeistä edellinen sija Itävallan kanssa Siw Malmkvist ”Alla andra får varann” 10 / 13 4 Lill-Babs ”April, april” 14 / 15 2 Inger Berggren ”Sol och vår” 7 / 16 4 Monica Zetterlund ”En gång i Stockholm” 13 / 16 0 Jaettu viimeinen sija; ei pisteitä Ingvar Wixell ”Absent Friends” 10 / 19 6 Lill Lindfors & Svante Thuresson ”Nygammal vals (Hip man svinaherde)” 2 / 18 16 Östen Warnerbring ”Som en dröm” 8 / 17 7 Claes-Göran Hederström ”Det börjar verka kärlek, banne mej” 5 / 17 15 Tommy Körberg ”Judy, min vän” 9 / 16 8 Family Four ”Vita vidder” 6 / 18 85 Family Four ”Härliga sommardag” 13 / 18 75 Nova and The Dolls ”You Are Summer - You Never Tell Me No” 5 / 17 94 ABBA ”Waterloo” 1 / 17 24 Voittaja

Nykyinen pistejärjestelmä

Vuodesta 1975 käytössä ollut suomalaisen viihdepäällikkö Heikki Seppälän ideoima äänestyskäytäntö:

Jokaisesta osallistujavaltiosta annetaan ääniä 10 parhaimmalle esitykselle. Parhaalle esitykselle annetaan 12 pistettä, toiselle 10 pistettä ja seuraaville pisteet 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2 ja 1.

Vuodesta 2006 lähtien, pisteiden jaon nopeuttamiseksi, pisteiden lukija on kertonut vain kolme suurinta pistettä (pisteet 8, 10, 12), kun pienemmät pisteet (1–7) ilmestyvät ruutuun suoraan.

Vuosi Artisti(t) Kappale Sijoitus Pisteet Lisätietoja Lars Berghagen ”Jennie, Jennie” 8 72 Forbes ”Beatles” 18 2 Viimeinen sija Björn Skifs ”Det blir alltid värre framåt natten” 14 26 Ted Gärdestad ”Satellit” 17 8 Tomas Ledin ”Just nu!” 10 47 Björn Skifs ”Fångad i en dröm” 10 50 Chips ”Dag efter dag” 8 67 Carola Häggkvist ”Främling” 3 126 Herreys ”Diggi-loo diggi-ley” 1 145 Voittaja Kikki Danielsson ”Bra vibrationer” 3 103 Monica Törnell & Lasse Holm ”E’ de’ det här du kaller kärlek?” 5 78 Lotta Engberg ”Boogaloo” 12 50 Tommy Körberg ”Stad i ljus” 12 52 Tommy Nilsson ”En dag” 4 110 Edin-Ådahl ”Som en vind” 16 24 Carola ”Fångad av en stormvind” 1 146 Voittaja Christer Björkman ”I morgon är en annan dag” 22 9 Toiseksi viimeinen sija Arvingarna ”Eloise” 7 89 Marie Bergman & Roger Pontare ”Stjärnorna” 13 48 Jan Johansen ”Se på mig” 3 100 One More Time ”Den vilda” 3 100 Blond ”Bara hon älskar mig” 14 36 Jill Johnson ”Kärleken är” 10 53 Charlotte Nilsson ”Take Me to Your Heaven” 1 163 Voittaja Roger Pontare ”When the Spirits Are Calling My Name” 7 88 Friends ”Listen to Your Heartbeat” 5 100 Afro-dite ”Never Let It Go” 8 72 Fame ”Give Me Your Love” 5 107

Kaksivaiheinen loppukilpailu

Kun vuonna 2003 kiinnostus Eurovision laulukilpailua kohtaan lisääntyi, EBU:ssa päätettiin muuttaa laulukilpailun rakennetta seuraavanlaiseksi:

Kilpailu muutettiin vuonna 2004 kaksiosaiseksi. Semifinaali ja finaali käytiin kahtena eri päivänä. Laulukilpailuun voi osallistua korkeintaan 40 valtiota. Pistejärjestelmä pysyi ennallaan.

Kansainvälisessä finaalissa suora finaalipaikka on:

Viime vuonna kymmenellä parhaiten menestyneellä valtiolla. Suurimmilla laulukilpailun rahoittajamailla: Saksalla, Ranskalla, Espanjalla, Italialla ja Isolla-Britannialla.

Ne valtiot, jotka eivät päässeet suoraan finaaliin, kilpailevat finaalipaikasta semifinaalissa. Kymmenen parhaiten menestynyttä valtiota semifinaalissa pääsevät finaaliin. Semifinaalissa ei kerrota kunkin valtion saamia pistemääriä vaan ne paljastetaan vasta finaalin jälkeen. Semifinaalista finaaliin selvinneet ilmoitetaan satunnaisessa järjestyksessä.

Vuosi Artisti(t) Kappale Finaali Pisteet Semifinaali Pisteet Lisätietoja Lena Philipsson ”It Hurts” 5 170 - - Suora finaalipaikka; edellisenä vuonna 10 parhaan sijan joukossa Martin Stenmarck ”Las Vegas” 19 30 - - Suora finaalipaikka; edellisenä vuonna 10 parhaan sijan joukossa Carola ”Invincible” 5 170 4 214 The Ark ”The Worrying Kind” 18 51 - - Suora finaalipaikka; edellisenä vuonna 10 parhaan sijan joukossa

Kaksi semifinaalia

Koska kiinnostus Eurovision laulukilpailuun vain jatkoi kasvamistaan, päätettiin ottaa käyttöön kahden semifinaalin järjestelmä:

Neljä suurinta rahoittajamaata ovat automaattisesti finaalissa. Edellisen vuoden voittaja on suoraan finaalissa. Kaikki muut valtiot kilpailevat finaalipaikasta kaksiosaisessa semifinaalissa. Kummastakin semifinaalista jatkoon pääsee yhteensä 20 maata.

Vuosi Artisti(t) Kappale Finaali Pisteet Semifinaali Pisteet Lisätietoja Charlotte Perrelli ”Hero” 18 47 12 54 Kaksiosainen semifinaali käyttöön; semifinaalista jatkoon tuomariäänin Malena Ernman ”La voix” 21 33 4 105 Anna Bergendahl ”This Is My Life” – – 11 62 Esitys ei läpäissyt semifinaalia Eric Saade ”Popular” 3 185 1 155 Loreen ”Euphoria” 1 372 1 181 Voittaja Robin Stjernberg ”You” 14 62 – – Suora finaalipaikka edellisen vuoden voiton ansiosta Sanna Nielsen ”Undo” 3 218 2 131 Måns Zelmerlöw ”Heroes” 1 365 1 217 Voittaja Frans ”If I Were Sorry” 5 261 – – Suora finaalipaikka edellisen vuoden voiton ansiosta Robin Bengtsson ”I Can’t Go On” 5 344 3 227 Benjamin Ingrosso ”Dance You Off” 7 274 2 254 John Lundvik ”Too Late for Love” 5 334 3 238 The Mamas ”Move”colspan="5" Tusse ”Voices” 14 109 7 142 Cornelia Jakobs ”Hold Me Closer” 4 438 1 396 Loreen ”Tattoo” 1 583 2 135 Marcus & Martinus ”Unforgettable” 9 174 – – Suora finaalipaikka edellisen vuoden voiton ansiosta Kaj ”Bara bada bastu” 4 321 4 118 Felicia ”My System” 20 51 9 96

Ruotsi ei osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuosina 1964, 1970 eikä 1976.

Ruotsin äänestyshistoria (vuodesta 1975 lähtien)

Ruotsin antamat pisteet Ainoastaan finaalissa annetut pisteet näkyvät taulukossa. Ruotsi ei osallistunut kilpailuun 1976. Vuonna 2010 Ruotsi ei päässyt finaaliin, mutta sai äänestää siinä.