Risto Väinö Kalevi Mäkelä () oli suomalainen näyttelijä. Hän teki merkittävän uran Suomen Kansallisteatterissa, jonne hänellä oli kiinnitys vuodesta 1965 alkaen. Vaikka Mäkelä ei ollut käynyt Teatterikoulua, hän ansioitui etenkin luonnerooleissa, herkkänä ja oivaltavana ihmiskuvaajana. Hänellä oli useita teatterikiinnityksiä jo vuodesta 1945, mutta hänen elokuvauransa alkoi vasta 1960-luvun alkupuolella. Mäkelä muistetaan etenkin sivurooleistaan kahdessa ensimmäisessä Komisario Palmu -elokuvassa. Lisäksi hän näytteli paljon televisiossa ja radiossa.
Varhaisvaiheet
Risto Mäkelä syntyi Raahessa aluepäällikkö Väinö Mäkelän ja arkistonhoitaja Aili Hämäläisen perheeseen. Hän innostui näyttelemisestä jo kahdeksanvuotiaana nähdessään Bror Niskan kiertueen esityksen kotikaupunkinsa suojeluskuntatalolla. 14-vuotiaana hän matkusti Raahesta Helsinkiin pyrkiäkseen filmikouluun, muttei ujoutensa vuoksi kyennytkään esiintymään valintaraadin edessä.
Ennen jatkosotaa Mäkelä ehti toimia avustajana Tampereen Teatterissa, jota silloin johti Edvin Laine. Jatkosodan aikaan elokuussa 1944 Mäkelä haavoittui rintamapalveluksessa Karjalan Kannaksella ja pääsi toipumislomalle Niinisalon varuskuntaan. Siellä hän jatkoi aiemmin keskeytyneitä keskikouluopintojaan. Niinisalon toverikunnassa oli näytelmätoimintaa, ja Mäkelä pääsi ohjaamaan sekä esittämään nimiosan Charleyn tädissä.
Ura Teatteri
Jatkosodan jälkeen Mäkelä haki töitä Tampereen Teatterista, ja pääsi tuuraamaan Yrjö Kostermaata radikaalin kansankiihottajan roolissa. Seuraavaksi hän sai kiinnityksen Porin Teatteriin kaudelle 1947–1949. Sieltä hän palasi Tampereen Teatteriin, jossa näytteli kymmenen vuotta kunnes siirtyi kuudeksi vuodeksi Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriin 1959. Vuonna 1965 alkoi Mäkelän lähes 30 vuoden mittainen ura Suomen Kansallisteatterissa. Hänen omaa alaansa olivat vakavasävyiset ja syvämietteiset osat komediaan yhdistettynä. Mäkelän huomattavimpia näyttämötöitä olivat muun muassa Othello, Martin Luther, Paavo Ruotsalainen, Akusti näytelmässä Niskavuoren Heta ja Konsta näytelmässä Havukka-ahon ajattelija. Komeasta lauluäänestään tunnettu Mäkelä sai rooleja myös musikaaleissa ja oopperoissa. Lisäksi hän oli Radioteatterin pidetty esiintyjä, toimi usein lausujana sekä suomensi muutamia näytelmiä. Mäkelä ohjasi puolisonsa Ritva Ahosen kiitetyn runoillan Onnen puoti.
Mäkelän viimeisiä suuria töitä Kansallisen lavalla oli Kuningas Learin nimiosa Jotaarkka Pennasen ohjauksessa. Mäkelän Lear-tulkinnassa yhdistyi hänen näyttelijäntaiteensa koko kirjo: miehekäs juurevuus, älyllinen auktoriteettisuus ja komediallinen kepeys.
Elokuvat
Mäkelän ensimmäinen elokuvarooli oli poliisipäällikkö Hagert Matti Kassilan ohjaamassa elokuvassa Komisario Palmun erehdys (1960). Hän tuli tunnetuksi esittäessään pikkukonna Villeä Aarne Tarkaksen elokuvissa Opettajatar seikkailee (1960), Oksat pois... (1961) ja Turkasen tenava! (1963). Ainoat pääroolinsa Mäkelä näytteli draamassa Me (1961) sekä mustalla huumorilla maustetussa jännityselokuvassa Hän varasti elämän (1962). Hänet muistetaan kuitenkin parhaiten sivurooleistaan, kuten saarnaaja Mustapään roolista elokuvassa Kaasua, komisario Palmu! (1961), Metsäpirtin Tanelina elokuvassa Pikku suorasuu (1962) ja vankikarkuri Yrjö Granbergina elokuvassa Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (1971). Mäkelällä oli lauluosat esimerkiksi elokuvissa Miljoonavaillinki (1961) sekä Akseli ja Elina (1970). Hänen viimeiseksi työkseen valkokankaalla jäi myrkytyspotilaan isä elokuvassa Jousiampuja (1982).
Televisio
Mäkelä esiintyi pitkään televisiossa, ja hänet muistetaan esimerkiksi viihdesarjoista Kaverukset (1963) ja Merirosvoradio (1975). Televisiosarjoissa Sodan ja rauhan miehet ja Presidentti Mäkelä näytteli Neuvostoliiton ulkoministeriä Vjatšeslav Molotovia niin uskottavasti, että häntä puhuteltiin jopa kadulla tämän nimellä. Mäkelä nähtiin vielä vuonna 1993 postuumisti pienessä roolissa tv-elokuvassa Kissa ja varjo. Hän teki myös paljon televisiomainoksia sekä näyttelijänä että speaker-äänenä.
Yksityiselämä
Risto Mäkelä oli naimisissa kaksi kertaa, Onerva Keskisen kanssa 1948–1962 ja näyttelijä-lausuja Ritva Ahosen kanssa vuodesta 1962 kuolemaansa saakka. Hänellä oli molemmista liitoistaan kaksi lasta. Mäkelän ja Ahosen poika Martti Mäkelä (s. 1965) on jatkanut vanhempiensa näyttelijäperinnettä.
Toimittaja Jukka Kajava luonnehti Mäkelää suomalaisen teatterin voimamieheksi, joka suhtautui työhönsä vakavasti ja vaati paljon niin itseltään kuin ohjaajaltakin.
Risto Mäkelä sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1990. Hän kuoli maaliskuussa 1992 lyhyen sairauden jälkeen 68-vuotiaana. Hänet on haudattu Suomen Kansallisteatterin näyttelijöiden yhteishautaan Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.
Filmografia
Elokuvat Vuosi Elokuva Rooli1960 Opettajatar seikkailee Ville Komisario Palmun erehdys poliisipäällikkö Hagert Justus järjestää kaiken johtaja Goldklimp, manageri Autotytöt rekkakuski1961 Tulipunainen kyyhkynen komisario Mankala Oksat pois... Ville Minkkiturkki Oskari, varas Miljoonavaillinki iskelmälaulaja Me Väiski Kaasua, komisario Palmu! saarnaaja P. Mustapää1962 Pikku Suorasuu Taneli Puuska, Metsäpirtin tilanhoitaja Naiset, jotka minulle annoit kauppaneuvos Ahokas Hän varasti elämän Älä nuolase... Joonas ”Ei se mitään!” sanoi Eemeli Petteri Pösö1963 Villin Pohjolan kulta baarimikko Turkasen tenava! Ville Totuus on armoton Peteri, Rasinkankaan kartanon omistaja 1970 Akseli ja Elina Lasse 1971 Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin vankikarkuri Yrjö Granberg 1973 Pohjantähti Lasse 1976 Luottamus suurlakkopuhuja Senaatintorilla 1977 Viimeinen savotta Laukunperän Ville, ”Laukku-Ville”1978 Tuntematon ystävä Unto Åkerblom, ”Unski” Rautakauppias Uuno Turhapuro – presidentin vävy poisleikattu rooli Piilopirtti kirkkoherra 1982 Jousiampuja myrkytyspotilaan isä
Televisioelokuvat Vuosi Nimi Rooli 1959 Synti kirkkoherra Elias Kålk 1961 Eurydike monsieur Henri Jeppe Niilonpoika Jeppe Niilonpoika Tiet Aitovieri, unohdettu pastori Kultainen portti apostoli Paavali 1963 Pokkasakki Väinö Penkere, diplomi-insinööri Keisari ja senaattori isä 1965 Tammikuun rapsodia Kohtaaminen Arthur Clench Dyskolos eli ihmisvihaaja Sikon Huijarit Ruma Elsa yliopiston professori 1966 Kapinoitsijan varjo Seuman Shields, kulkukauppias Luxemburgin kreivi ruhtinas Bacesco 1967 Agamemnon Argoksen vanhusten kuoron jäsen
Televisioelokuvat Vuosi Nimi Rooli 1967 Aura ja tähdet puhuja Särkyneiden sydänten talo kapteeni Shotover Alaston kuningas naapurimaan kuningas Tikapuut Josef Clabund Kapteeni Mikko, ohoi! Ekku 1969 Elävä ruumis Artemjev Hura-huh-hah-hei! Mauno Mannakorpi 1971 Play Strindberg Edgar Rauhanneuvottelut Molotov Uudenvuodenshow kelloseppä Miettinen 1973 Jeppe Niilonpoika Jaakko 1977 Pää kenraali Jiminez 1982 Jaakko Ilkka vouti 1983 Lemmen karu selli 1993 Kissa ja varjo vanha mies puutarhassa
Televisiosarjat Vuosi Nimi Rooli Jaksot 1959 Leikkimurha komisario 2 jaksoa 1960 Juomalasi Väinö Jortamo 3 jaksoa 1962 Matti ja Leena Untamo ”Vapaailta” 1963 Kaverukset Väiski 12 jaksoa 1964 Studionäyttämö lordi Pomphurston Pekka Lipposen seikkailut Jerobeam Klops / Steward 1965 Pentti Siimes ruhtinas ”Sotilasromanssi” 1966 Me Tammelat vieras ”Juhannuspäivällinen” Tuulensuun tuvassa Tauno Pihlajamäki ”Jätskiä ja juottovasikkaa” 1967 Kunnon sotamies Svejkin seikkailuja sotilaspastori Katz 2 jaksoa 1968 Hulukkoset johtaja Granström ”Vaatteethan ne miehen tekevät” 1970 Punainen silkkikenkä kenraalikuvernööri Seyn jakso 1.3 1969, 1971 Hanski Pummi / Tärsky 1971 Mummoni ja Mannerheim Pohjalainen ”Kansa nousee – kansa kaatuu” 1974 Sämpy herra Frekkilä ”Kaikkihan on maksettava” 1974–1975 Merirosvoradio useita rooleja 24 jaksoa 1976 Ryydinkeksijät 4 jaksoa 1978–1979 Sodan ja rauhan miehet V.M. Molotov 1980 Kivikasvot Show Sigismund Köllö ”Lepakkolinna” 1981 Sotapäällikön poika Munkki-Keropää ”Paluu Tuonelasta” 1982 Presidentti V.M. Molotov 2 jaksoa 1983 Harjunpää ja kylmä kuolema viinakauppias 3 jaksoa 1984 Yhtä köyttä-yhdistys kokoontuu työmies Antinoja jakso 1.1 1988 Poliisijuttu Kallio ”Kosto”
Lähteet
Aiheesta muualla
Risto Mäkelän muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
Luokka:Suomalaiset näyttelijät Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Vuonna 1924 syntyneet Luokka:Vuonna 1992 kuolleet