FreeBSD on vapaa Unixin kaltainen käyttöjärjestelmä. FreeBSD-projekti on erityisesti keskittynyt luomaan tehokasta käyttöjärjestelmää PowerPC-, PC98-, Sparc64-, Intel- ja AMD-yhteensopiville tietokoneille.
FreeBSD on suosituin BSD-käyttöjärjestelmistä. Tunnettuja FreeBSD-johdannaisia ovat muun muassa DragonFly BSD, GhostBSD, MidnightBSD ja PC-BSD.
FreeBSD on suhteellisen suosittu palvelintietokoneiden käyttöjärjestelmänä, erityisesti tiedostopalvelimena. Linux-jakeluista poiketen FreeBSD on kokonainen käyttöjärjestelmä, jota ei koota vapaavalintaisista osista (käynnistyslataaja ja käyttäjätila ovat käyttöjärjestelmän kiinteitä osia). FreeBSD:llä on mahdollista käyttää useimpia Linux-käyttöjärjestelmälle luotuja työpöytäympäristöjä ja sovellusohjelmia.
Työpöytäkäytössä FreeBSD:n suosioksi on arveltu noin 0,15–0,2 prosenttia maailmanlaajuisestihttps://w3techs.com/technologies/details/os-freebsd. Linux-binääritiedostoa Google Chrome -verkkoselaimesta käyttämällä FreeBSD tulee tunnistetuksi Linuxina, joten osa FreeBSD:n suosiosta tulee merkityksi Linux-sarakkeeseen erilaisilla käyttöä verkkoselaamisesta mittaavilla sivustoilla.
Työpöytäkäytössä FreeBSD on mahdollista käynnistää USB-porttiin kiinnitetyltä muistitikulta. Harrastajat boottaavat FreeBSD:n myös Raspberry Pi -tietokoneeseen tai vastaavaan asetetulta Secure Digital (SD) -muistikortilta.
Historia
FreeBSD on lähtöisin 386BSD:stä, josta se haarautui erilleen. Nimi FreeBSD on valittu 19. kesäkuuta 1993. Ensimmäinen julkaistu versio 1.0 julkaistiin 1. marraskuuta 1993.http://www.freebsd.org/releases/1.0/announce.html Marraskuussa 1994 julkaistu versio 2.0 oli ensimmäinen, joka perustui BSD:n 4.4-Lite -versioon: tässä versiossa ei ollut mukana koodia, josta AT&T aiemmin nosti lakikiistan.
Vuonna 2020 FreeBSD-projekti siirsi kehitykseen käytettävän versionhallinnan Subversionista Gitiin.
Ominaisuuksia FreeBSD tukee myös ladattavia ytimen moduuleja.
Laitteistotuki FreeBSD 14.0 julkaistiin 20. marraskuuta 2023.
Tuetut arkkitehtuurit ovat: 64-bittinen x86 (AMD64 ja Intel EM64T), eli modernit PC-koneet i386 eli 32-bittiset PC-koneet PowerPC Apple PowerMac G4 ja IBM POWER4 ja POWER8, AmigaOne X5000, AmigaOne A1222 32-bittinen ARM (armv6, armv7) Allwinner (sunxi): Cubieboard, A13-OLinuXino, Banana Pi / M2 / M3, Orange Pi +2E / One / PC / Zero, NanoPI NEO Raspberry Pi 1 ja 2 64-bittinen ARM (aarch64) Orange Pi PC2 / 3 LTS, Pine A64 / H64, SOPINE, NanoPi A64 / K1 Plus RockChip RK3328 / RK3399: NanoPC-T4 / R4S, Radxa, Pinebook Pro, Rock64, RockPro64 Raspberry Pi 3 / 4 RISC-V HiFive Unleashed (SiFive FU540), HiFive Unmatched (SiFive FU740)
Pääversioiden tukiaika on viisi vuotta. FreeBSD 15.0 aikoo poistaa tuen 32-bittisille järjestelmille, paitsi ARMv7, jonka tuki aiotaan poistaa versiossa 16.0.
Käyttökohteet Apple Macintosh-tietokoneiden sekä iOS-pohjaisten laitteiden käyttämä Darwin-käyttöjärjestelmä ja sen XNU-ydin hyödyntävät osia FreeBSD:sta, kuten myös Sonyn PlayStation 4 -pelikonsoli.
Lähteet
Kirjallisuutta Lehey, Greg. The Complete FreeBSD: Documentation from the Source 4th Edition. O'Reilly/Community Press, Beijing, 2003.
Aiheesta muualla
FreeBSD-projekti Suomeksi Freebsd:stä FreeBSDWiki
*