Nokian Renkaat Oyj (vuoteen 1997 Nokian Renkaat Oy) on vuonna 1988 perustettu kumiteollisuusyritys, joka valmistaa henkilöauton ja kuorma-autojen renkaita sekä raskaita renkaita muun muassa satama-, kaivos-, maatalous- ja metsäkoneisiin. Nokian Renkaiden strategiana on keskittyä pohjoisten olojen asiakastarpeisiin ja tuotteisiin. Tuotteita markkinoidaan pääosin alueilla, joissa on lunta, metsää ja vuodenaikojen vaihtelusta johtuvat vaativat ajo-olosuhteet.
Nokian Renkailla on tehtaat Nokialla Suomessa ja Daytonissa Tennesseessä Yhdysvalloissa. Vuonna 2024 Nokian Renkaat avasi tehtaan Oradeaan, Romaniaan. Tehdas on rengasalan ensimmäinen hiilidioksidipäästötön tehdas. Nokian Renkaiden tehtaat Seuloskoissa Venäjällä myytiin vuonna 2023. Omien tuotantolaitosten lisäksi yhtiöllä on sopimusvalmistusta, jonka osuus yhtiön renkaiden myynnistä vuonna 2013 oli noin 3 %. Tuotekehitys ja hallinto sijaitsevat Nokialla. Nokian renkailla on oma Vianor-vähittäismyyntiketju, joka myy renkaita Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuoden 2015 lopussa Vianor-ketjuun kuului yhteensä 1 475 myyntipistettä 26 maassa.
Nokian Renkaat on markkinajohtaja Pohjoismaissa. Liikevaihdosta 34 % tuli vuonna 2013 Venäjältä ja IVY-maista. Suomen osuus konsernin myynnistä vuonna 2013 oli 14 %. Yhtiön tehtaiden vuosituotanto oli 15 miljoonaa rengasta vuonna 2013. Nokian Renkaat on yksi Pirkanmaan suurimmista työnantajista.
Historia Rengastuotannon alkuvaiheet Nokian Renkaiden juuret ovat vuonna 1898 perustetussa Suomen Gummitehdas Oy:ssä, joka aloitti perustamisvuonnaan kumikalossien ja teknisen kumin valmistuksen Helsingissä. Tuotanto siirrettiin konekannan uudistumisen myötä Nokialle 1904. Rengasvalmistuksen Suomen Gummitehdas Oy aloitti vuonna 1924. Ensimmäiset polkupyörän renkaat tulivat myyntiin vuonna 1925.
Autonrenkaiden valmistus aloitettiin vuonna 1932. Kotimainen rengasvalmistus näytti tuolloin tuontirenkaita kannattavammalta ja se nähtiin tärkeäksi myös puolustusnäkökohdista. Asiantuntemusta ja koneita autonrenkaiden valmistukseen haettiin Yhdysvalloista.
Maailman ensimmäinen talvirengas valmistui 1934 Suomen Gummitehdas Oy:n tehtaalla. Kyseessä oli kuorma-autoille suunniteltu Kelirengas, jonka uurrettu pintakuvio sopi lumiselle tielle tehden lumiketjut tarpeettomiksi. Ensimmäiset henkilöautojen talvirenkaat Suomen Gummitehdas Oy suunnitteli Kelirenkaan pohjalta. Ne tulivat myyntiin vuonna 1936. Henkilöauton talvirenkaan nimeksi tuli Lumi-Hakkapeliitta 1600-luvun suomalaisten sotaratsumiesten hakkapeliittojen mukaan.
Rengastuotanto talvi- ja jatkosodan aikaan 1939–1944 Talvi- ja jatkosodan aikaan Suomen Gummitehdas tuotti maan ainoana rengastehtaana renkaita puolustusvoimien tarpeisiin. Raaka-aineista ja kemikaaleista oli pulaa, joten renkaita tehtiin synteettisestä kumista ja uusiokumista sekä kokeiltiin mm. kumivoikukan käyttöä. Sotien jälkeen renkaiden kysyntä kasvoi: uuden rengastehtaan rakennustyöt Nokialla oli käynnistetty jo vuonna 1943, ja vuonna 1948 renkaiden valmistusmäärä oli 40 000 autonrengasta vuodessa.
Kansainvälistymisen vuodet 1950–1970 Autonrenkaiden tuonti vapautui vuonna 1956, joka merkitsi Suomen Gummitehtaalle uutta kilpailutilannetta. Suomen Gummitehdas Oy muutti nimensä vuonna 1957 Suomen Kumitehdas Osakeyhtiöksi ja suuntasi panostuksia vientimarkkinoille, päätuotteenaan Hakkapeliitta-talvirenkaat. Ruotsiin perustettiin myyntiyhtiö Finska Gummi AB, josta tuli myöhemmin Nokian Däck AB. Samana vuonna tuotiin markkinoille yhtiön ensimmäinen nastarengas Kometa-Hakkapeliitta.
Vuonna 1967 Suomen Kumitehdas yhdistyi fuusiossa puunjalostusyhtiöön Nokia Oy:hyn ja Suomen Kaapelitehdas Oy:hyn. Uuden yrityksen nimeksi tuli Oy Nokia Ab, ja sen tunnukseksi valittiin Kumitehtaan silloinen logo.
Yhtiö laajensi Nokian rengastehdasta 1968 ja avasi uuden rengastehtaan Lieksaan vuonna 1974. Vientiin panostettiin: vuonna 1978 avattiin myyntiyhtiö Norks Traktorkompani A/S Norjaan, vuonna 1980 myyntiyhtiö Nokia Products Ltd. Kanadaan, vuonna 1982 myyntiyhtiö Saksaan ja vuonna 1989 myyntiyhtiö Sveitsiin.
Keskittyminen renkaisiin 1980–1990 Nokian Renkaat Oy:n perustivat kumiteollisuuden toimialaansa purkanut Oy Nokia Ab ja japanilainen Sumitomo Rubber Industries Ltd:n englantilainen tytäryhtiö SP Tyres UK Ltd vuonna 1988. Nokia omisti yhteisyrityksestä aluksi 80 %. Oy Nokia Ab luopui omistuksestaan Nokian Renkaat Oyj:ssä vuonna 2003, jolloin Bridgestone Europe NV/SA:sta tuli suurin osakkeenomistaja.
Nokia-yhtymä luopui jalkinetuotannosta ja teknisen kumin tuotannosta keskittyen rengasvalmistukseen vuonna 1989. Vuonna 1995 yhtiö listautui Helsingin Arvopaperipörssiin nimellä Nokian Renkaat Oyj. 1990-luvun lopussa Nokian Renkaat Oyj yhtenäisti Suomessa jakeluketjunsa Vianor-nimen alle ja avasi Ruotsiin ensimmäiset vähittäismyymälänsä.
2000-luku Vuonna 2000 polkupyörän sisärenkaiden tuotantolinja Lieksasta myytiin Rubena yhtymälle Tšekin tasavaltaan.
Nokian Renkaat luopui polkupyörän renkaiden liiketoiminnasta vuonna 2004, jolloin Lieksan tehdas siirtyi kokonaisuudessaan yrityskaupan myötä uudelle omistajalle Suomen Rengastehdas Oy:lle. Uusi omistaja jatkoi polkupyörän renkaiden tuotantoa ja markkinointia Nokian-merkillä vuoteen 2007 asti. Suomen Rengastehdas Oy ajautui konkurssiin vuonna 2019, jonka jälkeen sen liiketoimintaa jatkoi Lieksa Tyres Oy.Emilia Saukkonen, Polkupyörän renkaiden valmistus jatkuu Lieksassa Yle.fi, uutiset 8.11.2023, viitattu 8.11.2023
2000-luvulla Nokian Renkaat Oyj on perustanut myyntiyhtiöitä Itä-Eurooppaan ja Aasiaan. Pietarin koillispuolelle, Seuloskoihin (ven. Vsevoložsk) rakennettiin Nokian Renkaiden autonrengastehdas vuonna 2005, jota laajennettiin uudella tehtaalla vuonna 2012.
Nykyisin suurin osakkeenomistaja on japanilainen rengasvalmistaja Bridgestone 15 %:n osuudella (28.2.2014). Muita suuria osakkeenomistajia olivat helmikuussa 2014 suomalaiset työeläkeyhtiöt Varma (6,7 %) ja Ilmarinen (2,5 %).
Yrityssalaisuuksien vuotoepäily 2015 Kesäkuussa 2015 Pirkanmaan käräjäoikeuteen jätettiin haastehakemus, jossa useita yrityksen entisiä, vuoden 2011 paikkeilla irtisanoutuneita työntekijöitä epäillään tuote- ja tuotannonkehitystietojen vuotamisesta. 2017 kahdeksan entistä työntekijää sai ehdollista vankeutta ja kaksi sakkoja. Päätekijät asetettiin liiketoimintakieltoon.
Testihuijausskandaali 2016 Nokian Renkaat jäi helmikuussa 2016 kiinni rengastesteissä huijaamisesta vuosina 2004–2014. Yhtiö lähetti autolehtien testeihin muunneltuja ja paranneltuja renkaita. Renkaiden myynnissä ovat tärkeänä vaikuttajana rengastestit, joiden perusteella monet asiakkaat tekevät ostopäätöksensä. Testeissä huijaamisen paljasti Kauppalehti, joka sai haltuunsa yhtiön sähköposteja, joissa keskusteltiin huijauksesta. Muunnellut renkaat tehtiin muita renkaita paremmista materiaaleista, ja niiden pintarakenteista tehtiin ratkaisevasti tavallisia renkaita pitävämpiä. Testivoitoissa käytetyt renkaat olivat sellaisia, joiden tuottaminen suurina määrinä vakioasiakkaalle ei olisi kannattanut taloudellisesti.
Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Ari Lehtoranta myönsi huijauksen Kauppalehden tietäessä huijauksen tapahtuneen. Nokian Renkaiden hallituksen puheenjohtaja Petteri Wallden sitä vastoin, yhtiön toimitusjohtajan sanoman vastaisesti, kiistää jyrkästi syytökset sanoen, että Nokian Renkailta toimitettiin autolehdille seuraavan kauden renkaita.
Nokian Renkaiden johto väittää muuttaneensa käytäntöjään sen jälkeen kun huhut Kauppalehden lopulta käsiinsä saamien sähköpostien olemassaolosta alkoivat kiertää. Yhtiö väittää, ettei se enää harrasta testihuijauksia ja että sen toiminta oli yhdenmukaista alan yleisten käytäntöjen kanssa.
Kauppalehden mukaan yritysjohto sai optioita menestymisestä testeissä. Ylen mukaan Nokian Renkaat peukaloi autolehtiin toimitettujen testirenkaiden ominaisuuksia vuosien ajan Kim Granin toimitusjohtajakaudella vuosina 2000–2014. Helsingin Sanomien mukaan Kim Gran sai ainakin osittain rengastestien väärinkäytösten ansiosta vuosina 2005–2014 16,5 miljoonan euron optiotulot ja vuorineuvoksen arvon.
Skandaalin jälkeen Nokian Renkaiden tuotemerkin arvostus Suomessa putosi vuoden 2016 kyselyssä sijalta 29 sijan 200 alapuolelle, ja talvirenkaiden Hakkapeliitta-brändin sijalta 18 sijaluvulle 144.Repo, Harri: Nokian Renkaista lähti ilmat kerralla, Markkinointi & Mainonta 23.9.2016. Viitattu 2.5.2017.
2020-luku Yhtiö myi Venäjän toimintonsa maaliskuussa 2023 PJSC Tatneftille. Toimintojen kauppahinnaksi arvioitiin edeltävässä lokakuussa 400 miljoonaa euroa, ja maaliskuussa yhtiö vastaanotti 285 miljoonan euron maksun. Yhtiö aloitti kesäkuussa 2022 vetäytymisen, joka saatiin maaliskuussa päätökseen. Nokian Renkaat jätti Pietarin-tehtaalle koneet ja muotit, joten tehdas kykenee valmistamaan johtajansa Andrei Pantioukhovin mukaan samoja renkaita kuin aiemmin, nastatoimittaja tosin on vaihtunut. Uudet tuotenimet ovat Ikon ja Character.
Lokakuussa 2022 yhtiö osti Nokialta lisää teollisuuskiinteistöä, ja marraskuussa 2022 yhtiö ilmoitti uuden tehtaan perustamisesta Romaniaan.
Tuotekehitys Tuotekehityksen historia Suomen Gummitehtaan laboratorio perustettiin vuonna 1920. Keskuskumilaboratoriossa tutkittiin raaka-aineita ja kehitettiin seoksia kaikille Gummitehtaan aloille. Toisen maailmansodan aikana Keskuskumilaboratoriossa testattiin erityyppisiä raaka-aineita, mm. kotimaisia synteettisia seoksia ja kumivoikukan käyttöä.
Alusta lähtien renkaiden testaukseen osallistuivat ammattiliikennöijät sekä taksiautoilijat. Renkaiden testaus koeajojen kautta lisääntyi 1960-luvulla. Esimerkiksi nastojen kestoikää testattiin yhdessä Tampereen taksiautoilijoiden kanssa valvotusti viisitoista miljoonaa kilometriä.
Nykyisin rengastestaus jakautuu indoor-testaukseen, jossa testataan koneellisesti renkaiden rakenteellista lujuutta ja nopeuskestävyyttä, ajoneuvotestaukseen, jossa tehdään sekä convoy-testejä että kenttätestejä ja testeihin testikeskuksissa. Nokian Renkailla on kaksi omaa testikeskusta, Nokialla ja Ivalossa. Lisäksi UHP-renkaiden testejä ajetaan testiradoilla Keski-Euroopassa ja Etelä-Afrikassa. Nokialla on myös Hakkapeliitta-testikuljettajaohjelma, jonka puitteissa kerätään renkaiden käyttökokemuksia tavallisilta autoilijoilta.
Nokian Renkaat investoi vuositasolla noin 2,5 % nettomyynnistään tuotekehitykseen. Painopisteitä tuotekehityksessä ovat renkaiden turvallisuus, ilmastonmuutokseen varautuminen, autojen polttoainekulutuksen ja renkaiden aiheuttaman melun vähentäminen, tien ja renkaan kulumisen vähentäminen sekä ympäristöystävällisempi rengasvalmistus.
Maailman ensimmäinen talvirengas 1934 Suomen Gummitehdas Oy kehitti ja toi markkinoille vuonna 1934 maailman ensimmäisen talvirenkaan, jonka nimeksi tuli Kelirengas. Talvirenkaan kehitystyön tekivät yhteistyössä turkulainen rengaskauppias August Kelhu, Suomen Gummitehdas Osakeyhtiön myyntipäällikkö Erik Sundqvist ja Gummitehtaan insinöörit.
Kelirengas kehitettiin kuorma-autoja varten heikosti auratuille talviteille: renkaan uurrettu pintakuvio puri lumisella tiellä ja teki lumiketjut tarpeettomiksi. Sen ajan renkaat olivat tasapintaisia, joten muutos pitoon oli pintakuvioidulla renkaalla merkittävä.
Maailman ensimmäinen henkilöautojen talvirengas 1936 Kelirenkaan pohjalta kehitettiin Nokialla ensimmäinen henkilöauton talvirengas vuonna 1936, jonka nimeksi tuli Lumi-Hakkapeliitta. Renkaan pintamallissa oli portaittainen poikittaiskuvio varustettuna niin sanotuilla ”imukupeilla”. Kuviointi loi hammasmaisen pidon pehmeään alustaan niin lumessa kuin liejussa. Innovaatio mahdollisti henkilöautojen käytön myös talvella. Hakkapeliitta on pysynyt Nokian Renkaiden talvirengasmalliston tuotenimenä ensimmäisestä renkaasta lähtien.
Nastarenkaat kovametallikärjellä 1957