Saippuamarjakasvit (Sapindaceae) on Sapindales-lahkoon kuuluva aitokaksisirkkaisten kasvien heimo. Siihen kuuluu 140 sukua, joissa on yhteensä noin 1630 lajia eri puolilla maailmaa sekä lämpimissä että trooppisissa oloissa. Ne ovat puita, pensaita ja puuvartisia köynnöksiä. Monissa niistä on maitomaista maitiaisnestettä ja miedosti myrkyllisiä saponiineja. Lehdet ovat yleensä parilehdykkäiset tai sormijakoiset ja hedelmä on usein kota, vaikka joillain lajeilla se on kehittynyt meheväksi.
Saippuamarjakasveihin kuuluu monia trooppisia hedelmiä, kuten litsi, guarana ja rambutaani.
Nykyään useat tutkijat sisällyttävät vaahterakasvit (Aceraceae) ja hevoskastanjakasvit (Hippocastanaceae) saippuamarjakasveihin alaheimona Hippocastanoideae.
Tuntomerkit Saippuamarjakasvit ovat puuvartiskasveja, joiden lehtiasento on kierteinen ja lehdet pääteparisia tai sormiliuskaisia. Lehdykät ovat lähes vastakkaisia ja sahalaitaisia. Kukinto on haarainen, ja kukat ovat haaroissa usein tiheinä ryhminä. Kukat ovat yksineuvoisia, nivelikäsperäisiä, viisilukuisia ja usein melko pieniä ja sisäpuolelta huomattavan karvaisia. Terälehdet ovat kynnellisiä, mutkikkaasti poimuttuneita tai suomuisia, ja hetiön ulkopuolella on mesiäiskehrä. Karvaisia heteitä on kahdeksan. Sikiäin on 2–6 yhteen kasvaneen emilehden muodostama, luotti toisinaan kolmiliuskainen. Siemenaiheet ovat eri tavoin käyristyneitä, varrettomia. Hedelmä on selkäluomainen kota, jossa on yksi tai kaksi siementä kutakin emilehteä kohden; toisinaan kehittyy vain yksi emilehti ja muodostuu samarahedelmä. Siemenessä on tärkkelyspitoinen endospermi tai endospermi puuttuu, ja käyrä alkio, jonka sirkkajuuri sijaitsee siemenkuoren muodostamassa taskussa.
Levinneisyys Saippuamarjakasvien heimo on levinneisyydeltään lähes yleismaailmallinen.
Luokittelu Heimon 1630 lajia jaetaan neljään alaheimoon:
1. Xanthoceroideae: Vain yksi laji Xanthoceras sorbifolia Pohjois-Kiinassa.
2. Hippocastanoideae: Viisi sukua ja 143 lajia pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä; jokunen laji tavataan tropiikissa ja silloin tavallisesti vuoristossa. Suurin suku on vaahterat (Acer, 126 lajia).
3. Dodonaeoideae: Sukuja 22, lajeja 145 tropiikissa ja lämpimillä seuduilla, erityisesti Australiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Suurin on 70-lajinen akeoiden (Dodonaea) suku.
4. Sapindoideae: Alaheimoista runsaslajisin, 111 sukua ja 1340 lajia tropiikissa. Runsaslajisimmat suvut ovat Serjania (230 lajia), guaranat (Paullinia, 195 lajia), punahelmiöt (Allophylus, 1–250 lajia), Guioa (65), Cupaniopsis (60), Cupania (50), Matayba (50) ja Talisia (42 lajia).
Suvut Sukuja on yhteensä 140 APG-luokittelun mukaan:
vaahterat (Acer) hevoskastanjat (Aesculus) Alectryon punahelmiöt (Allophylus) Allosanthus Amesiodendron Aporrhiza Arfeuillea Arytera Atalaya Athyana Averrhoidium Beguea Billia Bizonula akeet (Blighia) Blighiopsis Blomia Boniodendron Bottegoa Bridgesia Camptolepis rakkoköynnökset eli palloköynnökset (Cardiospermum) Castanospora Chonopetalum Chouxia Chytranthus Conchopetalum Cossinia Cubilia Cupania Cupaniopsis Deinbollia Delavaya Diatenopteryx Dictyoneura Dilodendron longaanit (Dimocarpus) Diploglottis Diplokeleba pippurikukat (Diplopeltis) Dipteronia Distichostemon akeat (Dodonaea) Doratoxylon Elattostachys Eriocoelum Erythrophysa Euchorium Euphorianthus Eurycorymbus Exothea sanikkapuut (Filicium) Ganophyllum Glenniea Gloeocarpus Gongrodiscus Gongrospermum Guindilia Guioa Handeliodendron vaippiot (Haplocoelum) Harpullia Hippobromus Hornea Houssayanthus Hypelate Hypseloderma Jagera rakkopuut (Koelreuteria) Laccodiscus Lecaniodiscus Lepiderema Lepidopetalum Lepisanthes litsit (Litchi), ainoa laji litsi (L. chinensis) Llagunoa Lophostigma Loxodiscus Lychnodiscus Macphersonia Magonia Majidea Matayba Melicoccus Mischocarpus Molinaea Neotina rambutaanit (Nephelium) Otonephelium Pancovia Pappea Paranephelium guaranat (Paullinia) Pavieasia Pentascyphus Phyllotrichum Placodiscus Plagioscyphus Podonephelium Pometia Porocystis Pseudima Pseudopancovia Pseudopteris Radlkofera Rhysotoechia saippuamarjat (Sapindus) Sarcopteryx Sarcotoechia Schleichera Scyphonychium Serjania Sisyrolepis Smelophyllum Stadmannia Stocksia Storthocalyx Synima Talisia Thinouia Thouinia Thouinidium Tina Tinopsis Toechima Toulicia Trigonachras Tripterodendron Tristira Tristiropsis Tsingya Ungnadia Urvillea Vouarana Xanthoceras Xerospermum Zanha Zollingeria
Kuvia
Lähteet Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
Aiheesta muualla Levinneisyyskartta: Sapindaceae Sukujen luettelo: Sapindaceae Flora of China: Sapindaceae
* Luokka:Kasviheimot