Fredrik III (Friedrich Wilhelm Nikolaus Karl, ) (18. lokakuuta 1831 Neues Palais, Potsdam, Preussi – 15. kesäkuuta Neues Palais, 1888 Potsdam, Preussi) oli Saksan keisari ja Preussin kuningas isänsä Vilhelm I:n jälkeen 99 päivän ajan maalis-kesäkuussa 1888.

Hänen jälkeensä Saksan keisariksi tuli hänen poikansa, autoritäärinen Vilhelm II. Tämän vuoksi vuotta 1888 sanotaan Saksan historiassa kolmen keisarin vuodeksi.

Suku Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV:lla ei ollut omia lapsia, joten hänen nuorempi veljensä Vilhelm oli kruununperillinen. Kun Fredrik syntyi, hänestä tuli toinen kruununperimysjärjestyksessä, minkä vuoksi hän sai perinteisen preussilaisen sotilaskoulutuksen, jossa kreivi, sotamarsalkka Helmuth Karl von Moltke oli hänen mentorinsa. Fredrikin kotiopettajana toimi historioitsija ja arkeologi Ernst Curtius, jonka suhde tulevaan keisariin säilyi läheisenä Fredrikin koko elämän ajan. Myöhemmin Fredrik alkoi opiskelemaan lakia Bonnin yliopistossa. Fredrik poltti piippua melkein 30 vuotta, mikä vaikutti heikentävästi hänen terveyteensä. Avioliitto ja lapset Fredrik avioitui Ison-Britannian kuningatar Viktorian tyttären, prinsessa Viktorian kanssa 25. tammikuuta 1858. Huolimatta siitä, että avioliitto oli järjestetty, parin avioliitto on kuvattu onnelliseksi ja rakkausavioliitoksi. Preussin hovi olisi tosin halunnut naittaa kruununprinssin Venäjän keisariperheeseen.

Heille syntyi kahdeksan lasta:

kruununprinssi Wilhelm, tuleva keisari Vilhelm II (27. tammikuuta 1859 – 4. kesäkuuta 1941) avioitui (1) 1881 Schleswig-Holsteinin prinsessa Auguste Viktorian kanssa (k. 1921) heillä oli jälkeläisiä; avioitui (2) 1922 Greizin prinsessa Hermine Reussin kanssa, ei jälkeläisiä.

prinsessa Charlotte, Saksi-Meiningenin herttuatar (24. heinäkuuta 1860 – 1. lokakuuta 1919) avioitui 1878 Saksi-Meiningenin herttua Bernhard III:n kanssa, heillä oli jälkeläisiä. prinssi Henrik (14. elokuuta 1862 – 20. huhtikuuta 1929) avioitui 1888 serkkunsa prinsessa Irene von Hessen und zu Rheinin kanssa, heillä oli jälkeläisiä. prinssi Sigismund (15. syyskuuta 1864 –18. kesäkuuta 1866) kuoli 2-vuotiaana aivokalvontulehdukseen. prinsessa Viktoria, Schaumburg-Lippen prinsessa Adolf (12. huhtikuuta 1866 – 13. marraskuuta 1929) avioitui (1) 1890 Schaumburg-Lippen prinssi Adolfin kanssa (k. 1916), ei jälkeläisiä; avioitui (2) 1927 Alexander Zoubkovin kanssa, ei jälkeläisiä.

prinssi Waldemar (10. helmikuuta 1868 – 27. maaliskuuta 1879) kuoli 11-vuotiaana kurkkumätään. prinsessa Sophie, Helleenien kuningatar (14. kesäkuuta 1870 – 13. tammikuuta 1932) avioitui 1889 Konstantin I:n Helleenien kuninkaan kanssa, heillä oli jälkeläisiä. prinsessa Margaret, Hessen-Kasselin maakreivitär, Suomen kuningatar (22. huhtikuuta 1872 – 22. tammikuuta 1954) avioitui 1893 Hessenin prinssi Friedrich Karlin, Suomen kuninkaaksi valitun kanssa, myöhemmin Hessen-Kasselin maakreivi; heillä oli jälkeläisiä. Kruununprinssi Fredrik tuki Otto von Bismarckia, mutta koki Saksan sisä- ja ulkopoliittisen yhdistämisen "raudalla ja verellä" vieraaksi.

Kun Saksan keisarikunta perustettiin vuonna 1871, Fredrikistä tuli Preussin kuningaskunnan lisäksi myös Saksan keisarikunnan kruununprinssi. Tästä huolimatta von Bismarck pyrki pitämään Fredrikin poliittisen vaikutusvallan vähäisenä. Tämä vaikutti kruununprinssin mielialaan, minkä johdosta hän koki turhautuneisuutta ja hyödyttömyyden tunnetta.

Preussin–Itävallan sodan aikana Fredrik oli aluksi sotaa vastaan ja pyrki vakuuttamaan isänsä muuttamaan mielensä sodasta. Yhdessä Helmuth von Moltken kanssa Fredrikillä oli ratkaiseva rooli Königgrätzin taistelussa. Sodan jälkeen Fredrik sai yhdessä von Bismarckin kanssa Vilhelmin vakuuttuneeksi siitä, että Baijerin ja Itävallan saksankielisten alueiden liittäminen Preussiin ei ollut hyvä idea.

Hälventääkseen juutalaisiin kohdistuneita ennakkoluuloja Fredrik antoi kruununprinssinä juutalaisia puolustavia lausuntoja ja tuomitsi ankarasti antisemitistiset kirjoitukset. Hän otti puolisoineen osaa synagogan palveluksiin osoittaakseen tukeaan juutalaisille.

Keisari Saksassa käytiin keskustelua Vilhelm II:n mahdollisuudesta periä kruunu suoraan isoisältään. Fredrikillä todettiin kurkkusyöpä vuonna 1887, ja brittiläinen lääkäri Morell Mackenzie ehdotti leikkausta. Leikkaus oli tarkoitus toteuttaa 21. toukokuuta 1887, mutta se peruttiin. Helmikuussa 1888 harkittiin myös trakeostomiaa, mutta tuolloin oli jo liian myöhäistä.

Fredrikin noustessa valtaan hänen kurkkusyöpänsä oli edennyt jo pitkälle. Suurimman osan lyhyestä valtakaudestaan hän oli puhekyvytön ja kommunikoi kirjelapuilla. Sairaudestaan huolimatta hän yritti parhaansa mukaan hoitaa hallitsijan velvollisuuksiaan. Saksan liberaalit piirit asettivat häneen suuria toiveita, mutta ne raukenivat keisarin kuoltua. Hänen lakiesitystään keisarin valtaoikeuksien rajoittamisesta ei toteutettu.

Kuolema ja merkitys Fredrikin valtakausi kesti vain 99 päivää. Hän kuoli 56-vuotiaana kesäkuussa 1888. Hänet on haudattu Friedenskircheen, Sanssoucin linnan puistoon, Potsdamiin.

Huolimatta liberaaleista arvoistaan Fredrik säilytti perheensä ja keisari-instituution arvovallan. Lyhyen valtakauden takia on toisinaan tuotu esiin arvioita siitä, miten paljon toisin historian kulku olisi mennyt, jos Fredrik olisi elänyt pidempään. Jossittelu alkoi jo melko pian Fredrikin kuoleman jälkeen. Suositun arvio lienee, että ensimmäinen maailmansota olisi estetty, jos Fredrik ei olisi kuollut nuorena. Hänen seuraajansa keisarina oli vanhin poika Vilhelm II.

Kunnianosoituksia

Saksalaiset

55x55px Mustan kotkan ritarikunnan ritari (Preussi, 1841) 55x55px Hohenzollernin perheen ritarikunnan suurkomentaja miekoilla(Preussi, 1873) 55x55px Punaisen kotkan ritarikunnan suurristi miekoilla (Preussi, 1864)Königlich Preussische Ordensliste s. 21 55x55px Kruunun ritarikunnan 1. luokka (Preussi, 1861)Königlich Preussische Ordensliste s. 557 55x55px Albrekt Karhun ritarikunnan suurristi miekoilla (Anhalt, 1864) 55x55px Uskollisuuden ritarikunnan ritari (Baden, 1850) 55x55px Zähringerin leijonan ritarikunnan suurristi (Baden, 1850) 55x55px Kaarle Fredrikin sotilasansioritarikunnan suurristi (Baden, 1867) 55x55px Pyhän Hubertuksen ritarikunnan ritari (Baijeri, 1853) 55x55px Max Joosefin sotilasritarikunnan suurristi (Baijeri, 1870) 55x55px Pietari Fredrik Ludvigin ritarikunnan suurristi kruunulla ja miekoilla (Oldenburg, 1870) 55x55px Württembergin kruunun ritarikunnan suurristi (Württemberg, 1867) 55x55px Württembergin sotilasansioritarikunnan suurristi (Württemberg, 1870) 55x55px Guelphin kuningashuoneen ritarikunnan suurristi (Hannover, 1858) 55x55px Pyhän Yrjön ritarikunnan ritari (Hannover, 1858) 55x55px Vendien kruunun ritarikunnan suurristi malmikruunulla (Mecklenburg) 55x55px Tuoksuruutakruunun ritarikunnan ritari (Saksi, 1857) 55x55px Pyhän Henrikin sotilasritarikunnan suurristi (Saksi, 1870) 55x55px Saksilais-ernstiläisen suvun ritarikunnan suurristi (Saksin herttuakunnat, 1854) 55x55px Henrik Leijonan ritarikunnan suurristi (Braunschweig) 55x55px Ludvigin ritarikunnan suurristi (Hesse, 1855) 55x55px Sotilasansioristi (Hesse, 1871)

Lähde:

Ulkomaalaiset

55x55px Vapahtajan ritarikunnan suurristi (Kreikka) 55x55px Kamehameha I:n ritarikunnan suurristi (Havaiji) 55x55px Pyhän Tapanin ritarikunnan suurristi (Itävalta-Unkari) 55x55px Maria Teresian sotilasritarikunnan suurristi (Itävalta-Unkari) 55x55px Etelän Ristin ritarikunnan suurristi (Brasilia) 55x55px Elefanttiritarikunnan ritari (Tanska) 55x55px Guadalupen keisarillinen ritarikunnan suurristi (Meksiko) 55x55px Kunniamaininnan ritarikunnan ritari timantein (Ottomaanivaltakunta) 55x55px Osmanin ritarikunnan 1. luokka (Ottomaanivaltakunta) 55x55px Imtiaz-mitali (Ottomaanivaltakunta) 55x55px Tornin ja miekan sotilaallinen ritarikunta ketjulla (Portugali) 55x55px Kaksoislohikäärmeen ritarikunnan 1. luokan 1. alaluokka (Qing-Kiina) 55x55px San Marinon ritarikunnan komentaja (San Marino) 55x55px Krysanteemiritarikunnan suurristi (Japani) 55x55px Vilhelmin sotilasritarikunnan suurristi (Alankomaat, 1878) 55x55px Alankomaiden leijonan ritarikunnan suurristi (Alankomaat) 55x55px Romanian tähden ritarikunnan suurristi (Romania) 55x55px Pyhän Andreaksen ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Aleksanteri Nevskin ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Valkoisen kotkan ritarikunnan ritari (Venäjä) 55x55px Pyhän Annan ritarikunnan 1. luokka (Venäjä) 55x55px Pyhän Stanislauksen ritarikunnan 1. luokka (Venäjä) 55x55px Pyhän Yrjön ritarikunnan 4. luokka (Venäjä) 55x55px Leopoldin ritarikunnan suurristi (Belgia, 1853) 55x55px Pyhän Haudan ritarikunnan suurristi (Vatikaani) 55x55px Takovon ristin ritarikunnan suurristi (Serbia) 55x55px Valkoisen kotkan ritarikunnan suurristi (Serbia) 55x55px Valkoisen norsun ritarikunnan suurristi (Siam) 55x55px Vapauttajan ritarikunta ketjulla (Venezuela) 55x55px Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (Espanja) 55x55px Pyhän Ferdinandin ja ansion ritarikunnan suurristi (Sisilia) 55x55px Sukkanauharitarikunnan kunniaritari (Iso-Britannia) 55x55px Bathin ritarikunnan kunniasuurristi (Iso-Britannia) 55x55px Pyhimmän ilmoituksen ylimmän ritarikunnan ritari (Sardinia-Piemonte) 55x55px Savoijin sotilasansioritarikunnan suurristi (Sardinia-Piemonte) 55x55px Sotilaallisen urhoollisuuden kultamitali (Sardinia-Piemonte) 55x55px Kuninkaallinen Kaarle XIII:n ritarikunnan ritari (Ruotsi-Norja, 1858) 55x55px Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi-Norja, 1861) 55x55px Pyhän Olavin ritarikunnan suurristi (Ruotsi-Norja, 1873)

Lähde:

Galleria

Lähteet

Königlich Preussische Ordensliste, 1886, Berliini, Gedruckt in der Reichsdruckerei

Viitteet

Luokka:Hohenzollernin hallitsijasuku Luokka:Saksan keisarit Luokka:Vuonna 1831 syntyneet Luokka:Vuonna 1888 kuolleet Luokka:Saksan keisarikunnan marsalkat