Romania () on valtio Kaakkois-Euroopassa. Sen naapurimaita ovat Ukraina, Moldova, Bulgaria, Serbia ja Unkari. Romanialla on myös kaistale Mustanmeren rantaa. Romanian pinta-ala on 238 391 neliökilometriä, ja maassa oli vuoden 2019 tietojen mukaan noin 19,3 miljoonaa asukasta. Maan pääkaupunki on Bukarest. Karpaattien vuoristo ja Tonavan valuma-alue hallitsevat sen pinnanmuotoja.
Romania on saanut nimensä Rooman valtakunnalta. Keskiajalla se oli jakautuneena Valakian, Moldavian ja Transilvanian ruhtinaskunniksi. Maata ovat hallinneet osmanit sekä Habsburgit. Toisen maailmansodan jälkeen Romaniasta tuli kommunistinen tasavalta, jota Gheorghe Gheorghiu-Dej ja Nicolae Ceaușescu johtivat yhteensä 40 vuoden ajan vuosina 1945–1989. Ceaușescun syrjäyttäneen kansannousun jälkeen maasta on kehittynyt monipuoluedemokratia, joka kuuluu Natoon ja Euroopan unioniin.
Romania on yksi Euroopan unionin köyhimmistä maista, ja sen ongelmia ovat korruptio, inflaatio ja maatalouden vanhanaikaisuus. Vuonna 2025 julkaistussa Economist Intelligence Unitin demokratiaindeksissä Romania määriteltiin demokraattisen ja autoritaarisen valtion sekamuodoksi.
Maantiede thumb|vasen|Romanian yleiskartta thumb|vasen|Pietrosu Mare, Rodnavuoret, osa Karpaatteja
Romanian pinta-ala on 238 391 neliökilometriä. Suuren osan Bulgarian ja Serbian vastaisesta rajasta muodostaa Tonava. Moldovan vastaisen rajan muodostava Prutjoki liittyy Tonavaan. Romanialla on kaistale Mustanmeren rannikkoa. Maan länsiosaa hallitsevat Karpaatit, joiden korkein huippu Moldoveanu nousee 2 544 metrin korkeuteen. Karpaatit erottavat Tonavan keskijuoksun ja alajuoksun, joiden valuma-alue on suurelta osin Romanian aluetta.
Suuria kaupunkeja ovat pääkaupungin lisäksi Craiova, Cluj-Napoca, Galați, Constanța, Iași, Timișoara ja Brașov. Vuonna 2012 niissä kaikissa arvioitiin olevan 250 000–300 000 asukasta.Romania: largest cities and towns and statistics of their population World Gazetteer
Ilmasto Suuressa osassa Romaniaa vallitsee mannerilmasto: kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä ja kuivia. Sateet ovat vähäisiä muualla paitsi Karpaattien yläosassa. Suurin osa sateista ajoittuu kevääseen ja alkukesään, jolloin saadaan usein ukkosluonteisia sadekuuroja. Alavilla alueilla on lumipeite tyypillisesti 30–50 päivänä vuodessa, ja korkeammalla vuoristossa lumiaika jatkuu noin sata päivää.Country Guide: Romania BBC Weather
Luonto Romaniassa on kolme vallitsevaa kasvillisuusvyöhykettä: vuoristot, metsät ja aro. Metsistä iso osa on luonnontilaisia, ja niissä elää suuri määrä susia ja karhuja.Romania Biodiversity Karpaateilla elää kotoperäinen gemssin alalaji.Rupicapra rupicapra IUCN Metsien hallitsevat puulajit ovat pyökki ja kuusi.
Romaniassa on neljätoista kansallispuistoa ja kaikkiaan yhteensä yli 500 luonnonsuojelualuetta. Useimmat suojelualueet sijaitsevat Karpaateilla, ja vain muutamilla on matkailijoille palveluita. Tonavan suisto on Unescon maailmanperintökohde ja Euroopan suurin kosteikkoalue. Rautaportti Serbian ja Romanian rajalla tarjoaa hienoja maisemia. Piatra Craiuluin kansallispuistossa tavataan susia, kauriita ja karhuja, Retezatin kansallispuistossa mustia vuorivuohia, karhuja, kettuja ja munkkikorppikotkia.Lonely Planet, s. 53-54
Historia
pienoiskuva|180px|Mihai Viteazul (Mikael Rohkea), joka hallitsi Valakiaa, Transilvaniaa ja Moldaviaa 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa. pienoiskuva|180px|Romanian kuningaskunnan perustanut julistus, 1881 pienoiskuva|180px|Ceaușescun propagandajuliste Bukarestissa vuonna 1986
Varhaiset vaiheet Rooman keisari Trajanus valloitti suunnilleen nykyistä Romaniaa ja Moldovaa vastanneen Daakian vuosina 101–106. Maan nimi on peräisin Rooman valtakunnasta käytetystä nimestä Romania. Rooman vallan loppuvaiheessa ja sen jälkeen alueelle hyökkäsivät lukuisia kertoja germaaniset gootit, hunnit, slaavit, avaarit, bulgaarit ja unkarilaiset. Keskiajalla pääosa romanialaisista eli kolmen ruhtinaskunnan alueella, jotka olivat Valakia, Moldavia ja Transilvania. Vuonna 1365 syntyneet itsenäiset Romanian ruhtinaskunnat Valakia ja Moldavia joutuivat Osmanien valtakunnan alaisuuteen, ensin Valakia vuonna 1396 ja sitten Moldavia vuonna 1455.
Itävallan keisarikunta sai Moldavian pohjoisosan Bukovinan vuonna 1775 ja Venäjän keisarikunta itäosan Bessarabian vuonna 1812. Transilvania joutui Unkarin kuningaskunnan hallintaan 1100-luvulla, ja vuonna 1526 se liitettiin Osmanien valtakuntaan. 1800-luvulla siitä tuli osa Itävaltaa (vuodesta 1867 Itävalta-Unkaria). Romania syntyi Moldavian ja Valakian yhdistyessä vuonna 1859, ja suurvallat tunnustivat sen itsenäiseksi Turkin sodan aikana vuonna 1877. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävalta-Unkarin hajotessa ja Venäjän vallankumouksen aikana Bessarabia päätti liittyä Romanian kuningaskuntaan vuonna 1918. Trianonin rauhassa Transilvania siirrettiin Unkarilta Romanialle, jolloin Romania sai suuren unkarilaisvähemmistön.The Balkan Wars and World War I Greater Romania and the Occupation of Budapest Romania: A Country Study. Library of Congress, 1989.
Toinen maailmansota
pienoiskuva|vasen|180px|Neuvostoliitossa julkaistiin Romanian sosialistisen tasavallan 5-vuotisjuhlien kunniaksi postimerkki vuonna 1953. Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaan Neuvostoliitto sai vuonna 1940 Moldavian ja Pohjois-Bukovinan, ja Unkari sai Saksan ja Italian tukemana Transilvanian pohjoisosan ja Bulgaria Etelä-Dobrogean. Kuningas Kaarle II:n myönnyttyä luovutuksiin armeija kaappasi Ion Antonescun johdolla vallan ja liittyi toiseen maailmansotaan Saksan ja Italian puolella saadakseen takaisin Neuvostoliitolle luovutetut alueet.World War II Romania: A Country Study. Saksan johtaja Adolf Hitler luovutti Romanialle alueita, mutta kuningas Mikael I:n vallankaappaus elokuussa 1944 syöksi diktaattori Antonescun vallasta, ja Romanian armeija joutui Neuvostoliiton puna-armeijan komentoon. Romania koki suuria lisämenetyksiä taistellessaan Saksaa vastaan Unkarissa ja Tšekkoslovakiassa.Armistice Negotiations and Soviet Occupation Romania: A Country Study.
Kommunistivalta pienoiskuva|pysty|Nicolae Ceaușescu, Romanian presidentti vuosina 1974–1989 ja Romanian kommunistisen puolueen pääsihteeri vuosina 1965–1989 Romaniasta muodostettiin vuonna 1948 neuvostomielinen, kommunistijohtoinen kansantasavalta, ja kuningas lähti maanpakoon.Timeline BBC Romania oli aluksi taloudellisesti ja sotilaallisesti vahvasti Neuvostoliiton ohjailema. Neuvostomiehityksen aikana suuri määrä ihmisiä pidätettiin mielivaltaisesti, arviot liikkuvat kymmenissä tuhansissa. Suurin osa poliittisista vangeista vapautettiin vuosien 1962–1964 armahduksissa. Maassa käytiin myös valtakamppailu kommunistisen puolueen fasistien valtakaudella ja sodan aikana Moskovassa viettäneen ”moskovalaisryhmän” ja sodan Romaniassa viettäneen ”vankilaryhmän” välillä. Se huipentui vuonna 1952 puolueen johtajan Ana Paukerin vangitsemiseen ja Gheorghe Gheorghiu-Dejin valtaannousuun.
Gheorghiu-Dej saavutti Hruštšovin luottamuksen, ja sen seurauksena neuvostojoukot vedettiin pois Romaniasta vuonna 1958. Tämän jälkeen politiikan suunta muuttui täysin, ja Romania solmi kauppasopimuksia Länsi-Euroopan maiden kanssa ja irtisanoutui SEV-maiden yhteisestä taloussuunnitelmasta vuonna 1964.Foreign Trade Romania: A Country Study. Library of Congress, 1989.
Nicolae Ceaușescun aika 1965–1989 Gheorghiu-Dejin kuoleman jälkeen Nicolae Ceaușescu nousi kommunistipuolueen johtoon vuonna 1965 ja maan hallituksen päämieheksi v. 1967. Romania alkoi toteuttaa Neuvostoliitosta erillistä ulkopolitiikkaa. Se tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen v. 1968 ja oli ainoa Varsovan liiton maa, joka ei osallistunut miehitykseen. Romania solmi myös diplomaattisuhteet Israeliin, arabimaihin ja Saksan liittotasavaltaan. Ceaușescu oli muun muassa neuvostovastaisuutensa vuoksi alussa erittäin suosittu sekä koti- että ulkomaissa, ja länsimaat viivyttelivät hänen hallintonsa tuomitsemista sen muuttuessa 1970-luvun alusta lähtien totalitaristiseksi. Ceaușescu rakensi poliisivaltion ja pystytti henkilökultin. Romanian ulkomaanvelka kasvoi rajusti vuosina 1977–1981, ja maa tuli riippuvaiseksi IMF:stä ja Maailmanpankista. Ceaușescu käynnisti ohjelman koko ulkomaanvelan maksamiseksi, mikä toteutuikin vuonna 1989, juuri ennen Ceaușescun kaatumista. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikki ylimääräinen ruoka ja kulutustavarat myytiin ulkomaille, ja romanialaisten elintaso laski. Ceaușescun diktatuurin eräs erityispiirre oli Nicolaea Ceaușescun vaimon Elena Ceaușescun asema erittäin merkittävänä taustavaikuttajana ja vallankäyttäjänä. Perhe muodostikin eräänlaisen dynastian.
Ceaușescun jälkeen Ceaușescun valta päättyi kansannousuun ennen joulua 1989, ja hänet teloitettiin pikaisesti. Valta siirtyi Kansallisen pelastuksen rintamalle (Frontul Salvării Naționale, FSN) ja sitten väliaikaiselle kansallisen yhtenäisyyden neuvostolle (Consiliul Provizoriu de Uniune Națională) aina vaaleihin asti. FSN ja sen ehdokas Ion Iliescu voittivat 20. toukokuuta 1990 presidentinvaalit ja saivat enemmistön edustajainhuoneeseen ja senaattiin. Uusi hallitus aloitti varovaiset talousuudistukset. Uusi demokraattinen perustuslaki hyväksyttiin joulukuussa 1991. Entinen kommunisti Ion Iliescu oli presidenttinä 1990–1996 ja 2000–2004. Välillä presidenttinä oli demokraattipuolueen Emil Constantinescu.
Naton ja EU:n aika Romania liittyi Natoon maaliskuussa 2004. Marraskuussa 2004 presidentiksi valittiin Traian Băsescu Oikeus ja totuus -liitosta. Pääministeriksi nousi hänen liittolaisensa Călin Popescu-Tăriceanu, mutta miehet kääntyivät pian toisiaan vastaan. Pääministeri Tăriceanu veti Romanian joukot Irakista kesällä 2006, vaikka presidentti sitä vastusti.
Maa aloitti Euroopan unionin jäsenenä 1. tammikuuta 2007. 1. huhtikuuta 2007 presidentti Băsescun Demokraattisen puolueen ministerit erotettiin hallituksesta. Parlamentti erotti 18. huhtikuuta 2007 presidentin väliaikaisesti virantoimituksesta. Toukokuussa järjestettiin kansanäänestys, jossa kysyttiin, voiko perustuslain rikkomisesta ja mafiayhteyksistä syytetty Băsescu jatkaa presidentinvirassa. Yli 74 prosenttia äänestäjistä kuitenkin tuki häntä.
Marraskuun 2008 vaalien jälkeen muodostettiin Emil Bocin johdolla liberaalidemokraattien ja sosiaalidemokraattien hallitus. Boc kuitenkin erosi mielenosoitusten vuoksi helmikuussa 2012.Anniina Wallius, Romanian pääministeri erosi Yle uutiset 6.2.2012, viitattu 6.2.2012 Vuoden 2009 presidentinvaaleissa Traian Băsescu pääsi toiselle kaudelle saatuaan 50,3 prosenttia äänistä. Vastaehdokas Mircea Geoana sai 49,7 prosenttia.
Romanian presidenttinä vuodesta 2014 toiminut Klaus Johannis valittiin marraskuussa 2019 yli 60 prosentin kannatuksella presidentinvaalin toisella kierroksella uudelle viisivuotiskaudelle. Eurooppa-myönteinen keskustaoikeistolainen Johannis on tunnettu korruption vastustaja ja oikeusvaltion puolustaja. Hän lupasi lisätä korruption vastaisia toimia sekä edistää oikeuslaitoksen uudistamista. Romanian peräkkäiset sosiaalidemokraattiset hallitukset ovat hidastaneet erityisesti oikeuslaitoksen uudistamista ja heikentäneet sen riippumattomuutta.
Politiikan vahva henkilö taustalla oli pitkään sosiaalidemokraattisen puolueen puoluejohtaja Liviu Dragnea, joka ei vaalivilpistä saamansa rikostuomion tähden voinut asettua pääministeriksi.Romanian pääministeri taas vaihtoon. Yle
Helmikuussa 2020 pääministeri Ludovic Orbanin liberaali hallitus kaatui parlamentin luottamuslauseäänestyksessä oltuaan vallassa vain kolme kuukautta sen jälkeen, kun maan ensimmäisen naispuolisen pääministerin, sosiaalidemokraatti Viorica Dăncilăn hallitus oli kaatunut. Tämän arveltiin johtavan uusiin vaaleihin, joita pidettiin mahdollisesti hallituksen pyrkimyksenäkin, sillä pääministeri Orbanin liberaalipuolue PNL:n kannatus oli mielipidemittauksissa ollut tuntuvasti korkeampi kuin arkkivihollisensa sosialidemokraattisen PSD:n.