George Catlett Marshall (31. joulukuuta 1880 Uniontown, Pennsylvania, Yhdysvallat – 16. lokakuuta 1959 Washington D.C., Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen poliitikko ja sotilas. Hän sai arvonimen General of the Army, joka on Yhdysvaltain korkea maavoimien arvonimi ja vastaa sotamarsalkan asemaa.
Marshall valmistui vuonna 1901 upseeriksi ja työskenteli vuosina 1919–1924 kenraali John J. Pershingin adjutanttina. Vuosina 1924–1927 hän oli komennuksella Kiinassa. Marshall ylennettiin vuonna 1936 prikaatikenraaliksi. Hän oli Yhdysvaltain armeijan esikuntapäällikkö ja koko armeijan ylipäällikkö 1939–1945. Vuonna 1944 hänet ylennettiin armeijakenraaliksi. Marshall vastasi koko toisen maailmansodan ajan Yhdysvaltojen sotastrategiasta ja liittoutuneiden joukkojen yhteistoiminnasta.
Sodan jälkeen Marshall toimi Kiinan suurlähettiläänä 1945–1947, jonka jälkeen hän oli Yhdysvaltain ulkoministeri vuosina 1947–1949. Vuonna 1950 hänet valittiin Yhdysvaltain puolustusministeriksi. Marshall kehitti Marshall-suunnitelman, jolla paikattiin Euroopan toisessa maailmansodassa heikentynyttä taloutta. Marshall sai työstään Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1953.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Nobelin rauhanpalkinnon saajat Luokka:Yhdysvaltain maavoimien toisen maailmansodan kenraalit Luokka:Yhdysvaltain puolustusministerit Luokka:Yhdysvaltain ulkoministerit Luokka:Yhdysvaltalaiset ensimmäisen maailmansodan sotilaat Luokka:Vuonna 1880 syntyneet Luokka:Vuonna 1959 kuolleet Luokka:Yhdysvaltain maavoimien esikuntapäälliköt