pienoiskuva|YH:n aikaan lokakuussa 1939 suomalaiset joukot siirtyivät Neuvostoliiton vastaiselle rajalle. Kuvassa Karjalankannakselle siirtyviä joukkoja.
Ylimääräiset harjoitukset, YH tai ylimääräiset kertausharjoitukset olivat Suomessa vuoden 1939 lokakuussa aloitettu sotilastoimenpide. Muodoltaan YH oli armeijan kertausharjoitukset.Klefström 1999, 72-73
Kyseessä oli toisen maailmansodan syttymiseen syyskuussa 1939 liittynyt varotoimenpide ja toisaalta sillä pyrittiin myös osoittamaan Neuvostoliiton johdolle suomalaisten olevan tarvittaessa valmiita puolustamaan maataan aseellisesti. 5. lokakuuta olivat alkamassa neuvottelut Moskovassa ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä” Neuvostoliiton johdon aloitteesta. Käytännössä neuvotteluiden sisältö tuli koskemaan muun muassa Neuvostoliiton Suomelle esittämiä aluevaatimuksia Leningradin turvallisuuden takaamiseksi. Samalla päivämäärällä Suomen puolustusministeri Juho Niukkanen hyväksyi Mannerheimin ehdotuksen suojajoukkokokoonpanoon siirtymisestä.Kronlund 1988, 550
YH toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa 9. lokakuuta 1939 alkaen perustettiin muun muassa suojajoukot ja eräät Venäjän-rajan lähialueiden divisioonat.Kronlund 1988, 551 Toisessa vaiheessa perustettiin ja keskitettiin loput kenttäarmeijasta 14. lokakuuta 1939 alkaen. Tätä päivää kutsutaan ensimmäiseksi varsinaiseksi YH-päiväksi.Kronlund 1988, 552 Joukkojen pääosat saatiin puolustusryhmitykseen pääosin 20. lokakuuta mennessä.
Joukkojen kannalta yli kuukauden kestäneet harjoitukset tarjosivat sotilaille mahdollisuuden tutustua sota-ajan joukko-osastoonsa, tehtäviinsä ja toimintamaastoon. Harjoitusten kuluessa myös varustettiin puolustusasemia.
Jälkikäteen toiminnan nimittämistä ylimääräisiksi kertausharjoituksiksi on pidetty Suomen poliittisen ja sodanjohdon valitsemana sanamuotona, jonka tarkoitus olisi ollut peitellä lähes täydellinen liikekannallepano ja häivyttää välittömän sodanuhan vaikutelmaa. Kun YH-kutsut toimitettiin reserviläisille henkilökohtaisilla määräyksillä, joukkojen ryhmitykset Suomen itärajalla saatiin lokakuun 1939 aikana hyvin pitkälti valmiiksi ennen kuin Neuvostoliiton sotilastiedustelu sai niistä vihiä.Jukka L. Mäkelä: Salaista palapeliä, s. 125–126. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1964.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (toim.): Talvisodan Pikkujättiläinen. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1999. Ensio Siilasvuo (toim.): Talvisota-kronikka. Jyväskylä: Gummerus, 1989.
Luokka:Vuoden 1939 sotahistoria Luokka:Talvisota Luokka:Sotaharjoitukset Luokka:Talvisodan suomalaiset maavoimat