Fredrik Wilhelm Pipping (14. joulukuuta 1783 Turku – 23. tammikuuta 1868 Helsinki) oli suomalainen professori, senaattori ja Turun akatemian sekä myöhemmin Helsingin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston kirjastonhoitaja vuosina 1814–1845. Hänen edeltäjänsä tässä virassa oli teoreettisen filosofian professori Gabriel Palander ja seuraajansa oppihistorian professori Alexander Blomqvist.Kansalliskirjaston historialinja
Pippingin vanhemmat olivat merikapteeni Jost Joakim Pipping (1720–1793) ja Magdalena Catharina Lexell (1745–1804) Turusta.Yrjö Kotivuori, Fredrik Vilhelm Pipping Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
Ura Pipping oli senaatin talousosaston jäsen 1841–1855 ja sen kirkollistoimituskunnan päällikkö 1841–1853.
Pipping muistetaan etenkin kokoamastaan suomenkielisen kirjallisuuden bibliografiasta sekä työstään Turun palossa tuhoutuneen akatemian kirjaston uudelleen kokoamiseksi. Tässä työssä hänelle oli suureksi avuksi kirjankeräilijä Matti Pohto.
Pipping on kirjoittanut esimerkiksi suomalaisen kirjapainotaidon historiasta teoksessa Några historiska underrättelser om boktryckeriet i Finland (Suomen tiedeseura, julkaistu useana osana vuosina 1842–1867).
Trivia Pipping aateloitiin vuonna 1839 ja introdusoitiin Suomen ritarihuoneeseen seuraavana vuonna aatelisena sukuna 207, vanhalla nimellä Pipping.Finlands ridderskaps och adels kalender, 1956, s. 329
Lähteet
Kirjallisuutta
Kaija Sitari: Kotimaisen kaukopalvelun käsikirja (verkkoversio). Suomen tieteellinen kirjastoseura, 2001
Aiheesta muualla
Fredrik Wilhelm Pipping 375 humanistia -sivustolla 9.5.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.
Luokka:Turun akatemian professorit Luokka:Turun akatemian rehtorit Luokka:Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston professorit Luokka:Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston rehtorit Luokka:Suomalaiset kirjastonhoitajat Luokka:Bibliografit Luokka:Suomalaiset senaattorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1783 syntyneet Luokka:Vuonna 1868 kuolleet