Neuillyn rauhansopimus (tai Neuilly-sur-Seinen rauhansopimus) tehtiin 27. marraskuuta 1919 keskusvaltoihin kuuluneen Bulgarian kanssa, jolloin se menetti alueita Jugoslavialle, Romanialle ja Länsi-Traakian Kreikalle. Bulgarian armeija rajattiin 20 000 mieheen.
Sopimus 200px|thumb|vasen|Bulgarian pääministeri Aleksandăr Stambolijski allekirjoittamassa sopimusta. Neuillyn rauhansopimus sai nimensä Pariisin Neuilly-sur-Seinen kaupunginosan mukaan, jossa sopimus allekirjoitettiin 27. marraskuuta 1919 Pariisin rauhankonferenssin aikana. Konferenssin tarkoituksena oli määrätä keskusvalloille langetetut korvaukset ja rajamuutokset. Neuillyn sopimus koski tältä osin Bulgariaa. Länsi-Traakiasta tehtiin ympärysvaltioiden protektoraatti ja se annettiin sittemmin vuonna 1920 Kreikalle San Remon konferenssissa. Bulgarian länsirajalta liitettiin neljä pientä erillistä aluetta Jugoslavian kuningaskuntaan. Bulgarian sodan aikana itseensä liittämä Etelä-Dobrudzha annettiin takaisin Romanialle. Yhteensä Bulgaria menetti 8 690 neliökilometriä maa-alueitaan naapureilleen. Se velvoitettiin myös maksamaan korvauksia ympärysvalloille 2 250 miljoonan kultafrangin edestä, joka piti maksaa 37 vuoden kuluessa. Bulgarian armeijaa pienennettiin, mutta se sai pitää 20 000 vapaaehtoista sotilasta, 10 000 santarmia ja 3 000 rajavartijaa.
Seuraukset pienoiskuva|Sopimuksen vastainen mielenosoitus vuonna 1929. Suurta sotakorvaussummaa pienennettiin myöhemmin. Vuonna 1923 summa alennettiin 500 miljoonaan ja korvauksista luovuttiin kokonaan vuonna 1932. Bulgaria menetti taloudellisesti tärkeän yhteytensä Egeanmerelle ja vaikka sopimuksessa sille taattiin taloudellinen yhteys merelle, ei sopimus selventänyt miten se käytännössä toteutettaisiin. Sopimus synnytti myös suuren pakolaisvirran Bulgariaan luovutetuilta alueilta ja näiden hoito rasitti jo ennestään kärsinyttä maata.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:1919 Luokka:Ensimmäisen maailmansodan rauhansopimukset Luokka:Bulgarian historia Luokka:Euroopan sotahistoria