Emil Wiktori (Eemil Viktor) Luukka (1. joulukuuta 1892 Muolaa, Ilola – 1. kesäkuuta 1970 Valkeakoski) oli suomalainen poliitikko, joka toimi Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1936–1966. Hän oli ministerinä kahdeksassa eri hallituksessa vuosina 1942–1962 ja toimi myös yhdentoista päivän ajan pääministeri V. J. Sukselaisen sijaisena vuonna 1961.
Elämä Luukka toimi maanviljelijänä Muolaassa sijainneella kotitilallaan. Sisällissodan aikana hän oli valkoisten etappimiehenä Karjalan rintamalla, muttei osallistunut taisteluihin. Vuosina 1928−1941 Luukka työskenteli myös Muolaan kunnankirjurina. Jatkosodan jälkeen hän omisti maatilan Sääksmäellä.
Luukka valittiin eduskuntaan vuonna 1936. Hänet nimitettiin elokuussa 1944 siirtoväen asioista vastanneeksi ministeriksi Hackzellin hallitukseen. Presidentin valitsijamiehenä Luukka oli vuosien 1956 ja 1962 vaaleissa. Vuoden 1966 vaaleissa Luukka jätti eduskunnan yhtenä viimeisistä niin sanotun pitkän parlamentin (1939−1945) jäsenistä.
Luukka kannatti voimakkaasti Karjalan palautusta ja halusi edistää karjalaisten oikeuksia. Hän toimi Karjalan Liiton puheenjohtajana vuosina 1946–1967. Luukka kuului kaikkiaan kymmenien eri yhtiöiden ja yhteisöjen hallintoelimiin. Eemil Luukka sai kunnallisneuvoksen arvonimen vuonna 1942 ja ministerin arvonimen vuonna 1962.
Perhe Eemil Luukan poika oli ministeri ja SOK:n pääjohtaja Viljo Luukka.
Lähteet
Aiheesta muualla
Eemil Luukka. Pertti Toukkari. Kimalan kartano.
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen sisäministerit Luokka:Suomen Keskustan poliitikot Luokka:Suomen maatalousministerit Luokka:Kymen vaalipiiri Luokka:Hämeen vaalipiiri Luokka:Viipurin läänin itäinen vaalipiiri Luokka:Suomalaiset ministerin arvonimen saaneet Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka:Vuonna 1892 syntyneet Luokka:Vuonna 1970 kuolleet