Janne Petteri Sonck (ent. Lahti)Lukioaikainen haave toteutui uran jälkeen – SM-liigan maalikuninkaasta tuli tatuointiartisti: ”Tällaisiin hommiin tuppaan hakeutumaan”. Iltalehti 3.6.2020. (s. 20. heinäkuuta 1982 Riihimäki) on suomalainen uransa päättänyt jääkiekkoilija ja lajin maailmanmestari, pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä. Hän pelasi urallaan SM-liigassa yhteensä 689 runkosarjaottelua tehopistein 179+149=328 ja 93 pudotuspeliottelua tehopistein 32+22=54. Sonck palkittiin kauden 2010–2011 päätteeksi SM-liigan maalipörssin voittajana Aarne Honkavaara -palkinnolla. Hän voitti Suomen-mestaruuden Hämeenlinnan Pallokerhossa vuonna 2006. Sonck pelasi urallaan myös yhden kauden sekä KHL:ssä että AHL:ssä. Sonck kuului myös Suomen vuoden 2011 maailmanmestarijoukkueeseen.

Ura Seuraura SM-liigaura HPK:ssa 2001–2007 Sonck on Riihimäen Kiekko-Nikkareiden kasvatti. Hän siirtyi juniorina sittemmin Hämeenlinnan Pallokerhoon, jonka kanssa hän teki kolmivuotisen SM-liigasopimuksen elokuussa 2001. Kausi 2001–2002 oli hänen tulokaskautensa SM-liigassa ja toi Sonckille 36 runkosarja- ja neljässä playoff-ottelussa yhden maalin. Hän teki liigauransa avausmaaliksi jääneen osumansa 8. tammikuuta 2002 vieraissa Rauman Lukkoa vastaan. Sonck voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Hän pelasi ison osan kaudestaan vielä myös HPK:n A-nuorissa, joiden paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Sonck oli tehoilla 22+11=33. Hän sijoittui A-nuorten SM-liigan maalipörssissä kuudenneksi.

Kaudella 2002–2003 Janne Sonck pelasi HPK:n liigajoukkueessa 17 runkosarja- ja yhden pudotuspeliottelun tehden yhden maalin. Hän voitti keväällä 2003 SM-pronssia, mutta pelasi suurimman osan kaudestaan A-nuorissa. Sonck kuului siellä sarjapaikkansa säilyttäneen HPK:n sankareihin voitettuaan kevään 2003 karsintasarjan piste- ja maalipörssin tehoilla 19+11=30. Hän vakiinnutti paikkansa HPK:n SM-liigajoukkueessa kaudella 2003–2004, jolloin Sonck teki 43 runkosarjaottelussa tehot 14+6=20. Monet luulivat hänen jääneen "ikuiseksi lupaukseksi", mutta lopulta Sonck otti paikan "Kerhon" ykkösketjun laidalta. Hän oli joukkueen toiseksi paras maalintekijä Tony Virran jälkeen. Huhtikuussa 2004 Sonck teki jatkosopimuksen HPK:n kanssa.

Lupaavan edelliskauden jälkeen Sonck ei vastannut häneen kohdistuneita odotuksia kaudella 2004–2005, joka toi runkosarjassa 15 tehopistettä. Hän kävi kauden aikana myös neljän ottelun mittaisella lainalla Mestis-joukkue Järvenpään Haukoissa. Kausi 2005–2006 toi hänelle runkosarjassa 22 tehopistettä, mutta kevään 2006 pudotuspeleissä Sonck kuului HPK:n parhaimmistoon ja teki yhdeksän pistettä. Hän oli viidellä osumallaan joukkueen paras maalintekijä Jyrki Louhen ja Jukka-Pekka Laamasen kanssa. Sonck voitti kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden. Hän teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen huhtikuussa 2006.

Kaudella 2006–2007 Sonck teki lopullisen läpimurtonsa SM-liigan eliittiin. Hän teki 56 runkosarjaottelussa 20 maalia, joilla hän voitti HPK:n sisäisen maalipörssin. Kevään 2007 pudotuspeleissä hän oli tehoilla 8+1=9 joukkueen paras pistemies sekä koko SM-liigan paras maalintekijä. Hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Huhtikuussa 2007 hän teki kaksivuotisen sopimuksen Jokereiden kanssa, mutta NHL-varaamaton Sonck teki jo toukokuun lopulla vuoden mittaisen tulokassopimuksen NHL-seura Montréal Canadiensin kanssa.

AHL:n kautta Jokereihin ja vuosi KHL:ssä Sonck pelasi koko kauden 2007–2008 Canadiensin farmijoukkue Hamilton Bulldogsissa, AHL:ssa. Hän pelasi kuitenkin varsin heikon kauden siellä, eikä päässyt debytoimaan NHL:ssä. Sonck on myöhemmin maininnut pelanneensa kauden jalka kipeänä. Hän palasi Jokereihin kaksivuotisella sopimuksella kaudeksi 2008–2009. Sonckin kausi jäi 41 runkosarjaottelun mittaiseksi lokakuussa 2008 tulleen nilkkavamman takia ja se toi hänelle 17 tehopistettä. Kaudella 2009–2010 hänen pistetilinsä kasvoi 25:een ja hän oli 15 osumallaan Jokereiden kolmanneksi paras maalintekijä Jukka Hentusen ja Esa Pirneksen jälkeen. Toukokuussa 2010 Sonck teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.

Kausi 2010–2011 oli Teemu Pulkkisen ja Antti Kerälän rinnalla pelanneelle Sonckille henkilökohtainen menestys, sillä hän voitti 37 osumallaan koko SM-liigan runkosarjan maalipörssin ja palkittiin kauden päätteeksi Aarno Honkavaara -palkinnolla sekä valittiin myös tähdistökentälliseen. Pistepörssissä hän sijoittui 59 tehopisteellään kolmanneksi Lukon Perttu Lindgrenin ja HIFK:n Ville Peltosen jälkeen. Kevään 2011 pudotuspeleissä hän oli tehoilla 5+2=7 Jokereiden paras pistemies ja maalintekijä. Sonck valittiin myös tammikuun 2011 parhaaksi pelaajaksi. Hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen Jokereiden kanssa joulukuussa 2010. Maaliskuussa 2011 Ilta-Sanomien urheilutoimittaja Petteri Linnavalli arvioi Janne Sonckin SM-liigan runkosarjan toiseksi parhaaksi pelaajaksi HIFK:n Ville Peltosen jälkeen.

Sonckin runkosarja jäi kaudella 2011–2012 vain 43 ottelun mittaiseksi loukkaantumisten takia ja hänen otteensa olivat edelliskauteen nähden ailahtelevampia, mutta hän oli kuitenkin 18 osumallaan Jokereiden paras maalintekijä. Hän myös jakoi joukkueen sisäisen maalipörssin voiton neljällä osumallaan kevään 2012 pudotuspeleissä Nichlas Hardtin ja Ilari Filppulan kanssa. Sonck voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Hän kuitenkin jätti Jokerit kauden jälkeen ja teki kaudeksi 2012–2013 vuoden mittaisen sopimuksen KHL-joukkue Barys Astanan kanssa. Sonckin sopimuksesta nousi kuitenkin kiista, sillä hän allekirjoitti sopimuksen joukkueen jo väistyneen seurajohdon kanssa, eikä Barysin uusi seurajohto tunnustanut hänen sopimustaan. Erilaisten sopimusepäselvyyksien jälkeen hän teki uuden sopimuksen toisen KHL-joukkueen, Ak Bars Kazanin kanssa elokuussa 2012. Marraskuussa Sonckin KHL-seura vaihtui Kazanista Amur Habarovskiin.

Paluu Suomeen Kaudeksi 2013–2014 Sonck palasi vuoden mittaisella sopimuksella Jokereihin. Hän kuului kuitenkin odotuksiinsa nähden joukkueen suurimpiin pettymyksiin, mikä näkyi heikentyneessä itseluottamuksessa ja maalipaikkojen tuhlailussa. Sonck oli kuitenkin 13 osumallaan Jokereiden toiseksi paras maalintekijä Nichlas Hardtin jälkeen.

Kaudeksi 2014–2015 Sonck siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Rauman Lukkoon. Hänen kauteensa mahtui myös noin kahden kuukauden mittainen loukkaantuminen, joka alkoi lokakuussa 2014. Hän kärsi alaraajavammasta myös kaudella 2015–2016, jolloin hän joutui noin kahden kuukauden ajaksi sivuun syyskuun 2015 lopulla. Sonck oli koko Mestarien liigan paras syöttäjä ja hän jakoi Lukon sisäisen pistepörssin voiton Toni Koiviston kanssa tehoilla 3+10=13.

Paluu HPK:hon ja uran päättyminen Janne Sonck palasi kaudeksi 2016–2017 vuoden mittaisella sopimuksella HPK:hon. Hän jakoi tehoilla 11+16=27 joukkueen sisäisen maalipörssin kolmannen sijan Teemu Turusen ja Juho Keräsen kanssa sekä sijoittui sisäisessä pistepörssissä neljänneksi. Helmikuussa 2017 Sonck teki HPK:n kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen. Kaudeksi 2017–2018 hänet nimettiin HPK:n varakapteeniksi. Sonck edusti joukkuetta kauden aikana myös Spengler Cupissa.

Kaudella 2018–2019 Sonck ehti pelata 19 ottelua, kunnes hän loukkasi nilkkansa joulukuussa 2018. Hän yritti kuntouttaa jalkaansa, mutta lopulta hänen uransa todettiin päättyneeksi huhtikuussa 2019. Koska Sonck ei saanut kauden aikana täyteen 20 runkosarjaottelua, eikä ollut kertaakaan HPK:n kokoonpanossa pudotuspeleissä, hän ei virallisesti kuulunut kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden voittaneeseen joukkueeseen. Hän kuitenkin osallistui HPK:n mestaruusjuhliin, jonne seuran toimitusjohtaja Antti Toivanen lainasi hänelle oman kultamitalinsa.

Maajoukkueura

Sonck edusti Suomea MM-kilpailuissa vuonna 2011. Hän pelasi turnauksessa viisi ensimmäistä ottelua, kunnes hän teki nelosketjussa tilaa Jani Lajuselle, sillä hän ei sopeutunut rooliinsa. Sonck voitti kuitenkin maailmanmestaruuden. Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä Euro Hockey Tour -tasolla Karjala-turnauksessa 9. marraskuuta 2006 Venäjää vastaan. Hänet nimettiin Suomen joukkueeseen loukkaantuneen Timo Pärssisen tilalle. Yhteensä Sonck pelasi 21 A-maaottelua tehopistein 3+6=9.

Pelaajauran jälkeen Sonckin puoliso on Säde Sonck. Sonck työskentelee nykyään (kesä 2026) vaimonsa perustamalla hämeenlinnalaisella Unique Art -studiolla tatuoijana. Hän päätyi alalle vuonna 2019. Sonck on kertonut halunneensa tatuointiartistiksi jo lukiosta lähtien.

Perhe ja musiikkiura Sonckin pikkuveljet Joona ja Teemu ovat pelanneet myös jääkiekkoa. Veljesten serkku Ismo Nikkinen on pelannut hyökkääjänä Mestis-tasolla.

Sonck on ottanut kitaratunteja muusikko Rane Raitsikalta. Hän on sittemmin esiintynyt myös Raitsikan rap-yhtye Atomirotan keikoilla ja soittaa myös yhdessä kappaleessa yhtyeen vuonna 2014 julkaistulla I-albumilla. Sonck julkaisi vuonna 2022 Säde Sonckin kanssa albumin Purple Universe.

Tilastot 2001–2002 HPK SM-liiga 36 1 0 1 2 4 0 0 0 0 2002–2003 HPK SM-liiga 17 1 0 1 2 1 0 0 0 0 2003–2004 HPK SM-liiga 43 14 6 20 26 8 1 0 1 0 2004–2005 Haukat Mestis 4 2 2 4 2 – – – – – HPK SM-liiga 52 6 9 15 22 8 2 2 4 4 2005–2006 HPK SM-liiga 51 9 13 22 30 13 5 4 9 6 2006–2007 HPK SM-liiga 56 20 14 34 87 9 8 1 9 4 2007–2008 Hamilton Bulldogs AHL 65 9 9 18 47 – – – – – 2008–2009 Jokerit SM-liiga 41 9 8 17 10 5 1 3 4 2 2009–2010 Jokerit SM-liiga 46 15 10 25 28 3 0 1 1 0 2010–2011 Jokerit SM-liiga 59 37 22 59 30 7 5 2 7 2 MM 5 0 0 0 0 2011–2012 Jokerit SM-liiga 43 18 12 30 32 10 4 1 5 4 2012–2013 Ak Bars Kazan KHL 12 1 2 3 4 – – – – – Amur Habarovsk KHL 19 2 5 7 10 – – – – – 2013–2014 Jokerit SM-liiga 49 13 10 23 12 2 0 0 0 0 2014–2015 Lukko SM-liiga 43 8 11 19 14 14 5 4 9 4 2015–2016 Lukko SM-liiga 39 8 9 17 6 2 0 1 1 0 2016–2017 HPK SM-liiga 49 11 16 27 12 7 1 3 4 2 2017–2018 HPK SM-liiga 51 6 9 15 18 – – – – – 2018–2019 HPK SM-liiga 19 3 0 3 14 – – – – – 1 kausi yhteensä KHL 31 3 7 10 14 – – – – – 16 kautta yhteensä SM-liiga 689 179 149 328 345 93 27 20 47 26 1 kausi yhteensä AHL 65 9 9 18 47 – – – – –

Lähteet

Viitteet

Luokka:Suomalaiset jääkiekkoilijat Luokka:Jääkiekon maailmanmestarit Luokka:Aarne Honkavaara -palkinnon voittajat Luokka:Vuonna 1982 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt