Turun Weikot Ry (TuWe) on vuonna 1912 perustettu turkulainen urheilun yleisseura. Seuran lajeina ovat jalkapallo, jääkiekko, keilailu, lentopallo, nyrkkeily, voimailu, voimistelu ja yleisurheilu.
Historia Perustaminen Seura perustettiin vuonna 1912 nimellä Turun Työväenyhdistyksen Voimistelu ja Urheiluseura Veikot. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Oskari Vuoristo ja sihteeriksi Ernst Lähde. Turun raastuvanoikeus päätti lakkauttaa seuran 2.7.1930, jonka jälkeen toimintaa jatkettiin nimellä Turun Työväenyhdistyksen V- ja U-seura Auran Voima. Nimi lyhennettiin vuonna 1933 TTY:n V- ja U-seura Voimaksi. Vuoden 1947 vuosikokous päätti yksimielisesti lopettaa TTY:n V- ja U-seura Voima ry:n ja perustaa TTY:n V- ja U-seura Veikot ry:n, jolle siirrettiin Voiman omaisuus varoineen ja velkoineen. Vuonna 1958 seuran nimi TTY:n V- ja U-seura Veikot muuttui V- ja U-seura Turun Weikot ry:ksi. Näin virallistettiin irtautuminen Turun Työväenyhdistyksestä ja samalla seuran nimi kirjoitettiin ensi kertaa virallisesti tupla-W:llä. Vuonna 1972 nimeksi rekisteröitiin Urheiluseura Turun Weikot ry ja vuonna 1993 seuran nimi muuttui jälleen, kun se lyhennettiin nykyiseen muotoonsa Turun Weikot ry:ksi.
Aikaisemmat lajit Paini oli seuran lajivalikoimassa jo perustamisvuonna 1917. Vuonna 1921 Suomi-Saksa-painiottelussa olivat Veikoista mukana Ilmari Rantanen ja Vihtori Laine, jotka voittivat kaikki vastustajansa. Vastavierailulla Suomessa olivat joukkueessa mukana lisäksi Väinö Saarinen ja Oskari Suomi. Myös tällöin seuran painijat voittivat kaikki vastustajansa. TUL:n vuoden 1923 liittojoukkueeseen kuuluivat Veikoista Paavo Suomi (60 kg), Onni Pellinen (82,5 kg) ja Oskari Meisvuosi (yli 82,5 kg). Joukkue voitti kaikki ottelunsa Unkarin, Itävallan ja Saksan kiertueillaan.
TUL:n mestareita ovat olleet Ilmari Rantanen 1919, 1920 ja 1921 (yli 82,5 kg) Oskari Meisvuori 1920 (82,5 kg); 1923, 1924 ja 1926 (yli 82,5 kg) Vihtori Laine (yli 82,5 kg) 1922 Onni Pellinen (82,5 kg) 1923 Paavo Suomi (58 kg) 1925 Eino Nuutinen (62 kg) 1927, 1929 Kalle Tammi (75 kg) 1927 Feliks Flinkman (yli 82,5 kg) 1928
Kun seura menetti työväentalolla olleen painisalin vuonna 1955, ei painijoilla ollut hyviä harjoittelumahdollisuuksia Veikoissa. Viimeinen painiottelu Veikkojen väreissä käytiin piirinmestaruuskisoissa vuonna 1957. Painijat siirtyivät pääasiassa vastaperustettuun erikoisseura Turun Työväen Voimailijoihin.
Pyöräily oli seuran lajivalikoimassa jo varhaisessa vaiheessa. Ensimmäinen TUL:n mestari oli Ilmari Mäkelä, joka voitti mestaruuden 1 km, 10 km ja 30 km matkoilla. 1950–60-luvuilla seuran pyöräilijät saavuttivat jo 48 TUL:n mestaruutta. Toiminta hiipui kuitenkin nopeasti 1960-luvun lopulla.
1920-luvulla seuran jäsenet järjestivät ja osallistuivat hiihto-, luistelu ja mäkihyppykilpailuihin. Luistelu oli pyöräilijöiden suosima talvilaji. Vuonna 1954 yhtä lukuun ottamatta kaikkien yleisen sarjan matkojen piirinmestari tuli Veikoista. Poikkeustapauksia lukuun ottamatta pyöräily, hiihto ja luistelu olivat 1960-luvun lopulta lähtien Weikoissa vain historiaa. Mäkihypynkin harrastustoiminta oli pitkälti sidottu Turun Urheilupuiston hyppyriin, jossa pidettiin viimeiset kilpailut vuonna 1951. Hyppyri purettiin vuonna 1957.
Jääpallo ja uinti tulivat ohjelmaan vuonna 1921. Voiman aikakaudella jääpallo aloitettiin uudelleen vuonna 1935, ja samoihin aikoihin oteltiin myös käsipallossa. Sotien jälkeen käsipalloilu käynnistettiin Voimassa uudelleen ja mukaan tuli lisäksi naisten koripallo. Pesäpalloa pelattiin 1930-luvulla, jolloin mukana oli sekä naisten, miesten että nuorten joukkueet. Parhaiten menestyi naisten joukkue, joka saavutti piirinmestaruuden vuosina 1935–1938. Vuonna 1994 aloitettiin uudelleen toiminta käsipallossa, mutta tämä kokeilu loppui vähin äänin.
Vuonna 1983 perustetun judojaoston toiminta alkoi lupaavasti, sillä harrastajamäärä kasvoi nopeasti viiteenkymmeneen. Yhtenä suurimpana ongelmana oli kuitenkin sopivien harjoitustilojen puute Turussa. 1980-luvulla aloitettiin myös tennis ja kuntoliikuntajaostot. Näiden toiminta jäi lyhytaikaiseksi.
Puheenjohtajat Seuran hallituksen puheenjohtaja valitaan syyskokouksessa. Seuran historian aikana puheenjohtajina ovat olleet: 1912–13: Oskari Vuoristo 1913–14: Ilmari Raunio 1915–16: Ernst Lähde 1917–22: Oskari Lyytikäinen 1918: Jalmari Koivuranta 1920: Emil Lumipursi 1923: Markus Koskinen 1924: Oskari Lyytikäinen 1925: Kalle Tammi 1926–28: Viljam Pesonen 1929–30: Hannes Vuorenpää 1931–32: Jalmari Koivuranta 1933–36: Jussi Vainio 1937-38: Markus Kerrola 1939: Toivo Vahlberg 1940–45: Jussi Vainio 1947: Yrjö Koskinen 1947–57: Hannes Vuorenpää 1958–60: Toivo Tamminen 1961–64: Yrjö Koskinen 1965–68: Toivo Viklund 1969–70: Oiva Ruusunen 1971–72: Toivo Viklund 1973: Olavi Palonen 1975–88: Antti Numminen 1989–95: Ilkka Järvinen 1996–2002: Turkka Merisaari 2003–05: Jali Westergård 2006-: Ari Normasto
Jalkapallo Seuran jalkapallossa aikuisten joukkueita ovat naisten edustusjoukkue naisten II- ja III- joukkueet naisten harrasteryhmä TuWe-NICE miesten edustusjoukkue miesten II-joukkue ja miesten III-joukkueet miesten IV (ikämiessarja)
Ensimmäinen miesten jalkapallojoukkue aloitti vuonna 1920. Miesten edustusjoukkue pelasi kolme kautta jalkapallon mestaruussarjassa vuosina 1948–1950, sijoittuen parhaimmillaan kuudenneksi kaudella 1949. Joukkueen pelaajiin lukeutui Kalevi Lehtovirta joka oli mukana mm. Suomen maajoukkueessa Helsingin olympialaisissa 1952.
Miesten edustusjoukkue pelasi lisäksi I-divisioonaa yhteensä 9 kautta 1950- ja 1960-luvuilla. Tällä hetkellä miesten edustusjoukkue pelaa Kolmosta.
Naisten ensimmäinen joukkue aloitti vuonna 2002. Joukkue pelaa tällä hetkellä Naisten Ykköstä.
Seuran jalkapalloilijoiden kotikenttä on Raunistulan tekonurmikenttä.
Jääkiekko Nykyisin jääkiekkojaoston toiminta painottuu junioriurheiluun.
Jääkiekko otettiin seuran ohjelmaan vuonna 1945. Jo vuonna 1947 Voima voitti TUL:n mestaruuden valmentajanaan Alku Kaukonen. Mestarijoukkueessa pelasivat Turkka Salmi, Ekroos, Martti Halme, Kalevi Lehtovirta, Talat Ismail, E. Koski, Esko Hällfors, Kiviluoto, Antero Sahlsten ja Helge Vienonen.
Seura uusi TUL:n mestaruuden seuraavana vuonna Veikkojen nimellä, jolloin mukana olivat maalivahti Reino Helispuro ja pelaajat Turkka Salmi, E. Koski, Helge Vienonen, Talat Ismail, Esko Hällfors, Sulo Honka, Martti Halme, Antero Sahlsten ja Kalevi Lehtovirta.
1950-luvun alussa Veikot pelasi Suomi-sarjaa, 1955 oli välivuosi ja vuonna 1956 aloitettiin maakuntasarjassa.
Sijoituttuaan Suomensarjan lähsilohkossa toiseksi ja voitettuaan ylimääräisen loppuottelun edustusjoukkue nousi takaisin TUL:n mestaruussarjaan 1960-luvun alussa. 1960-luvulla Weikot pelasi välillä Suomi-sarjaa ja välillä maakuntasarjaa.
Seuran historian kolmas TUL:n mestaruus saavutettiin vuonna 1970, ja samalla edustusjoukkue saavutti Suomi-sarjan hopeaa. TUL:n mestaruus uusittiin seuraavana vuonna. Vuonna 1972 Weikot putosi Suomi-sarjasta maakuntasarjaan, mutta saavutti kuitenkin TUL:n hopeatilan.
1970-luvun jälkipuolikolta lähtien edustusjoukkue pelasi III-divisioonaa. Vuonna 1995 edustusjoukkue saavutti II-divisioonaan oikeuttavan lohkovoiton, mutta taloudellisista syistä II-divisioonaan nousuun ei ollut mahdollisuuksia.
Keilailu Yleisissä valtakunnallisissa sarjoissa seuralla on nykyisin kolme joukkuetta: Miehet: ykkössarja ja kolmossarja Naiset: kakkossarja
Seuran keilailujaosto perustettiin Aninkaisten keilahallin valmistuttua vuonna 1953. Vuosina 1978–1979 miesten joukkue pelasi mestaruussarjassa. Tämän jälkeen kilpailtiin II-sarjassa kunnes vuonna 1986 joukkue putosi III-sarjaan ja edelleen seuraavana vuonna IV-sarjaan. Kaudella 1989–1990 Weikot teki paluun III-sarjaan ja seuraavaksi kaudeksi se nousi jälleen II-sarjaan. III-sarjassa kilpailtiin kaudesta 1992–1993 alkaen aina kauteen 2000–2001 asti, jonka jälkeen uusi kausi aloitettiin IV-sarjassa. Nousu takaisin III-sarjaan tapahtui seuraavana vuonna. Kaudella 2004–2005 miesten joukkue voitti lohkonsa ja nousi II-sarjaan.
Vuonna 2005 Suomen Keilailuliitto hyväksyi Crystal Rollersin (CR) miesten ykkössarjapaikan siirron Weikoille, jolloin seuraan siirtyi 13 keilaajaa joista viisi mestaruusluokassa. Kaiken kaikkiaan rekisteröityneitä keilaajia oli Weikoissa 77, jolla seura saavutti selkeästi Turun suurimman keilailuseuran aseman. Kaudella 2005–2006 Weikot voitti I-sarjan ja nousi SM-liigaan.
Naisten joukkue aloitti valtakunnallisessa III-sarjassa vuonna 1995 josta se nousi II-sarjaan. Kauden 2003–2004 naisten joukkue aloitti I-sarjassa, mutta putosi kaudeksi 2005–2006 II-sarjaan. Sarjan voitto nosti joukkueen takaisin ykköseen seuraavalla kaudella.
Sami Konsteri oli voittamassa Suomelle triohopeaa Kuala Lumpurin MM-kilpailuissa vuonna 2003. Vuonna 2008 hän voitti pronssimitalin Maailman Ranking-finaalissa Jakartassa ja myös Euroopan mestarien Cupissa Duisburgissa.
SM-kilpailuissahttp://www.keilailu.fi/sm-kisat.php Keilailun SM-mitalistit seuraavat Weikkojen keilaajat ovat yltäneet mitalisijoille: 1954 B-SM Viljo Nummila kultaa 1962 4x8 U. Virtanen, V. Nummila, V. Lehtonen, A. Salokangas hopeaa 1969 2x8 Niilo Elo-Urpo Virtanen kultaa 1979 4x3 Leo Eriksson, Kalevi Rantanen, N. Elo, Kari Vänni hopeaa 2007 4x8 Sami Konsteri, Tero Virtanen, Matias Kallio, Mikko Nordblom pronssia 2008 Sami Konsteri kultaa
Lentopallo Nykyisin seurassa on yksi miesten lentopallojoukkue, joka pelaa viitossarjaa.
Ensimmäinen miesten joukkue aloitti vuonna 1982, ja seuraavana vuonna aloitti naisten joukkue. Kummatkin pelasivat viitossarjassa. Kaudelle 1988–1989 Weikot starttasi kahdella miesten joukkueella, joista toinen pelasi nelos- ja toinen viitossarjaa. Nelossarjan joukkue kuitenkin tippui viitossarjaan. Toisesta miesten joukkueesta luovuttiin ja seuraavina kausina miesten joukkue pelasi välillä nelos- ja välillä viitossarjassa. Naisten joukkue pelasi nelossarjaa kaudesta 1988–1989 lähtien ja säilytti asemansa. Naisten joukkueen toiminta kuitenkin hiipui 1990-luvulla.
Nyrkkeily Nyrkkeilyn arvokisamitalitEM-kisat16pxPronssiaBursa 1993Mikko Mantere48 kg Nykyisin seuran nyrkkeilytoiminta painottuu juniori- ja harrastetoimintaan. Yleisen sarjan kilpailutoiminnassa on kuitenkin aikaisempina vuosikymmeninä saavutettu SM-mitalisijoja.
Weikkojen väreissä voitettiin ensi kerran SM-mitalihttp://www.nyrkkeilyliitto.com/tulokset/sm-mitalistit/sm-mitalistit_1951-1999/ Nyrkkeilyn SM-mitalistit 1951-1999 vuonna 1957, kun Reijo Videnius (60 kg) otti pronssia. Vuoden 1963 Suomen ja Pohjoismaiden mestari (81 kg) Ismo Leinonen oli ottanut SM-kultaa Turun Kehä-Haiden nimissä jo vuonna 1959, ja saavutti TUL:n mestaruuden vuosina 1957, 1958, 1959 (TuKH), 1961, 1962 ja 1963. Vuonna 1965 Hannu Mäki voitti 75-kiloisissa Suomen mestaruuden ja Teppo Oksanen oli 51-kisoisissa hopealla. Seuraavana vuonna Vihtori Pöyhönen (81 kg) saavutti SM-pronssia. Jorma Pikkujämsä (67 kg) otteli jaetulle pronssille vuoden 1971 SM-kisoissa.
Sarjassa 48 kg otellut Mikko Mantere voitti ensimmäisen SM-kultansa vuonna 1992. Seuraavana vuonna Mantere voitti TUL:n ja Suomen mestaruuden. Hän oli mukana Tampereen MM-kisoissa, jossa hän kuitenkin karsiutui. EM-kisoista Turkin Bursassa hän saavutti pronssimitalin. Seuraavana vuonna Mantere ja Joni Järvinen voittivat TUL:n mestaruudet. SM-nyrkkeilyissä Mantere (48 kg) ja Järvinen (51 kg) saavuttivat hopeaa.
Vuonna 1995 Mantere voitti SM-kultaa 48-kiloisissa ja Järvinen sijoittui hopealle 54-kiloisissa. Saman vuoden Berliinin MM-kilpailuissa Mantere kuitenkin hävisi jo avausottelunsa. Vuonna 1996 Järvinen kirkasti SM-mitalinsa värin kultaan, seuraavana vuonna hän oli jälleen hopealla.
Salibandy Seurassa on yksi aikuisten salibandyjoukkue: Miesten Edustusjoukkue V-divisioona