Kruunuvuorenranta () on Helsingin Laajasalon kaupunginosaan kuuluva osa-alue, joka sijaitsee Laajasalon saaren lounaisosassa. Merkittävä osa Kruunuvuorenrannasta oli pitkään Laajasalon öljysataman aluetta, mutta nykyisin sen paikalle rakennetaan uutta laajaa merellistä asuntoaluetta.
Kruunuvuorenranta vahvistettiin osa-alueen nimeksi vuonna 2012. Aikaisemmin osa-alueen virallisena nimenä oli ollut Tahvonlahti (), mutta Kruunuvuorenranta oli jo vuosia aikaisemmin tullut käyttöön suunnitellun asuntoalueen nimenä. Alueen nimi juontuu siellä olevan korkean rantakallion vanhasta nimestä Kruunuvuori. Kalliolta näkyy monille Helsingin saarille, kuten Katajanokalle, Korkeasaareen ja Suomenlinnaan. Saman vuoren mukaan on saanut nimensä myös Laajasalon ja kantakaupungin välissä oleva vesialue, Kruunuvuorenselkä, sekä sen mukaisesti myös vastarannalla, Katajanokalla sijaitseva Kruunuvuorenkatu. Kruunuvuorenranta on noin kahden kilometrin päässä Katajanokalta ja kolmen kilometrin päässä Kauppatorilta.
Historia pienoiskuva|vasen|Kruunuvuorenranta vuoden 1948 kartassa; Laajasalo oli kahta vuotta aikaisemmin liitetty maalaiskunnasta Helsinkiin suuressa alueliitoksessa. Oikeassa alakulmassa Stansvikin kartanon alue. Kruunuvuorenrannan oli alun perin tarkoitus olla osa Viaporin eli Suomenlinnan linnoituskokonaisuutta Kruunuvuorenselän ympärillä. Lopulta Viaporin upseerit kuitenkin valtasivat alueen huvittelu- ja asuinpaikakseen. Kruunuvuorenrannassa harjoitettiin pienimuotoista maataloutta, ja alue oli myös suosittu veneretkikohde. 1800-luvulla alueelle rakentui Stansvikin kartano. Aatelismies Fredrik Vilhelm Edelheimin omistamalle kartanoalueelle rakentui muun muassa talousrakennuksia ja venevaja laitureineen. pienoiskuva|vasen|Keväällä 2021 tulipalossa tuhoutunut Villa Hällebo oli yksi Kruunuvuoren 1800-luvulla rakennetuista huviloista. pienoiskuva|Laajasalon öljysatama perustettiin 1950-luvulla, ja se poistui käytöstä vuonna 2010. Vuonna 1906 Kruunuvuorenrannan huvila-alueen osti suomalaisen kansakoululaitoksen perustajan Uno Cygnaeuksen poika Jacob Cygnaeus. Alueella sijaitsi kymmenkunta huvilaa, joista osa 1800-luvulta. Vuonna 1914 saksalainen kauppaneuvos Albert Goldbeck-Löwe osti maat Cygnaeuksen suvulta. Huvila-aluetta kutsutaan yhä joskus Kissingeksi Goldbeck-Löwen huvilan mukaan. Toisen maailmansodan aikana huvila-alueella majoitettiin saksalaisia sotilaita. Sodan jälkeen Ulkomaalaisen omaisuuden hoitokunta siirsi saksalaisomistuksessa olleen Kruunuvuoren Neuvostoliitolle. Tämän jälkeen alue oli neuvostoliittolaisten ja suomalaisten kommunistien juhlakäytössä.
Satama- ja varastotoiminta Kruunuvuoren rannoilla aloitettiin jo 1920-luvulla, mutta virallisesti öljysatama sai alkunsa vuonna 1951, kun kaupunki alkoi vuokrata maa-alueita eri yhtiöille.
Vuonna 1955 Palkki Oy:n perustaja vuorineuvos Aarne J. Aarnio osti Kruunuvuoren huvila-alueen itselleen. 1960-luvun lopulla Arkkitehtitoimisto Toivo Korhonen suunnitteli alueelle asemakaavan 2 300 asukkaan lähiölle, jossa olisi ollut 78 900 kerrosneliötä. Lähiösuunnitelmia ei kuitenkaan hyväksytty, vaan alue määrättiin rakennuskieltoon. Omistaja päästi tämän jälkeen rakennukset rappeutumaan.
Helsingin kaupunki sitoi 1990-luvun lopulla alueen rakennussuunnitelmat koko Laajasalon kohtaloon. Laajasaloon on tarkoitus rakentaa Herttoniemenrannan tapainen merellinen asuinalue. Alun perin alueelle suunniteltiin Helsingin metron laajennusta, joka lähtisi Meilahdesta ja kulkisi Töölön, Kampin, Katajanokan ja Kruunuvuorenselän alitse Laajasaloon. Sittemmin hanke vaihtui Kruunusillat-raitiotieksi. Laajasalon ranta-alueita päästiin rakentamaan vuoden 2010 jälkeen, jolloin öljy-yhtiöiden vuokrasopimukset satama-alueella päättyivät.
Asuinalueena pienoiskuva|Uuden kerrostaloalueen myötä Kruunuvuorenrannan väestö nousee yli 11 000:een. Satama-aikana vuonna 2005 silloisessa Tahvonlahdessa asui 347 henkilöä, ja työpaikkoja alueella oli vuoden 2003 lopussa 157 henkilölle. Kruunuvuorenrannan uuden kaavan kerrosala on 550 000 kerrosneliömetriä, josta 500 000 neliötä on asuntoja ja loput palveluja sekä toimitiloja. Rakennettavien asuntojen määrä on noin 7 500 ja asukkaiden määrä lopulta noin 13 000. Uusia työpaikkoja kerrottiin syntyvän 800.
Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle syksyllä 2015, ja vuoden 2024 lopussa asukkaita oli noin 3 500. Alueella on kunnostettu pilaantunutta maata ja tehty myös maantäyttöjä. Osa uusista asunnoista on erilaisia kaupunkipientaloja, mutta yleisilmeestä tulee kantakaupunkimainen. Tornitaloista tulee korkeintaan kymmenkerroksisia. Alueen julkisiksi palveluiksi rakentuvat peruskoulu, päiväkoti, leikkipuisto ja liikuntahalli, nuorisotilat sekä mahdollisesti myös ruotsinkielinen koulu ja päiväkoti. Alueen keskelle toteutettavasta Haakoninlahdenpuistosta tulee yli hehtaarin kokoinen.
Eri suunnittelualueet Entisen öljysataman ja uusien täyttömaiden paikalle rakentuvien korttelien alue on nimetty Haakoninlahdeksi ja hieman eteläisempänä Koirasaariksi. Koirasaari ja sen itäpuolinen täyttösaari erotetaan Haakoninlahdesta kanavilla. Haakoninlahteen rakentuvat korkeimmat ja tehokkaimmat korttelit. Sen länsipuolelle merenrantaan rakentuu Länsirannaksi nimetty rantarakenteiden ja -kortteleiden alue. Hieman pohjoisemmaksi rakentuu Kruunuvuoren asuinalue, joka ei kuitenkaan ylety Kruunuvuorenlammen ympäristöön. Kaivoskallion luonnonsuojelualueen kupeeseen rakennetaan Hopeakallioksi nimetty alue.
Koirasaarentien eteläpuolelle oli alun perin määrä rakentaa Stansvikinkallion asuinalue, jota kutsuttiin myös Stansvikinnummeksi. Vuonna 2020 hyväksytyssä kaavassa varauduttiin 2 000 asukkaaseen. Suunniteltu asuinrakentaminen luontoalueelle herätti kuitenkin vastustusta, ja rakentamista vastaan järjestettiin mielenosoituksia. Kaava asetettiin uudelleenarviointiin, mitä on pidetty poikkeuksellisena, koska asemakaava oli lainvoimainen. Uudelleenarvioinnissa kaavailtujen kerrostalojen määrää laskettiin 27:stä kuuteen. Lopulta kesäkuussa 2026 valtuusto poisti kaavasta kaikki Stansvikinkalliolle suunnitellut rakennukset. Rakentamattomiksi jäävät myös Stansvikin kartanon ympäristö, Kaivoskallion luonnonsuojelualue ja Kruunuvuoren huvila-alue. Ruokoisesta ja metsäisestä Stansvikinrannasta tehdään uimaranta.
Kruunuvuorenrannan kokonaisuudessa on suunniteltu myös Borgströminmäkeä ja Gunillankalliota, jotka virallisesti kuuluvat kuitenkin viereisiin osa-alueisiin Tullisaareen ja Yliskylään.
Kaitalahti Rakentuvan kerrostalovaltaisen alueen pohjoispuolella sijaitsee vanha pientaloalue Kaitalahti, joka ei kuitenkaan virallisesti muodosta erillistä osa-aluettaan. Alue laajenee hieman Hopeakaivoksentien varressa.
Kruunuvuori ja huvila-alue pienoiskuva|vasen|Ränsistynyt Villa Lindberg vuonna 2015. pienoiskuva|Kruunuvuoren keskellä sijaitsee pieni Kruunuvuorenlampi. Entisen satama-alueen pohjoispuolella, Kaitalahden länsipuolella sijaitsee vanha Kruunuvuoreksi kutsuttu niemi, jonka maasto on paikoin kallioista ja karua, osittain taas tiheäkasvuista metsikköä. Alue on kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja geologisesti arvokas virkistysalue. Alueella sijaitsi aikaisemmin toistakymmentä huvilaa, joista tuli vuosien saatossa hylättyjä ja pahasti rapistuneita. Tonttien kaivot rapautuivat, ja talousvesi oli haettava muualta. Helsingin kaupunki suunnitteli Museoviraston kanssa ehjien huviloiden, erityisesti Villa Hällebon suojelua, kunnes se sai purkupäätöksen syksyllä 2020. Keväällä 2021 Hällebo, alueen viimeinen huvilarakennus, kuitenkin tuhoutui tulipalossa.
Kruunuvuori muutetaan puistomaiseksi lähivirkistysalueeksi. Alueen keskellä oleva Kruunuvuorenlampi ja lehmusmetsikkö ovat luonnonsuojelualuetta.
Nimistö Kruunuvuori-nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, vuonna 1777 muodossa Kronberget ja vuonna 1933 muodossa Kruunuvuoret–Kronbergen. Kruunuvuoreen perustuu myös Kruunuvuorenselkä-merenlahden nimi.
Kruunuvuorenrannan uusille kaduille on annettu paljon aluksiin ja merenkäyntiin viittaavia nimiä. Sotamarsalkka Augustin Ehrensvärdin saaristolaivaston mukaan on nimetty Saaristolaivastonkatu ja -kuja sekä Saaristofregatinpuisto. Alusten ja laivatyyppien mukaan on nimetty Brynhildankuja, Disankatu ja -kuja, Hemmemankuja, Pojamankatu, Turumankatu ja Udemankuja. Useat nimet pohjautuvat alueen öljysatamahistoriaan ja muun muassa S/T Wiiri -tankkilaivaan, johon viitataan nimillä Wiirinaukio, -kallio ja -laituri. 1800–1900-lukujen höyrypursien mukaan on nimetty Astridinkatu, Ellidankuja, Frejankuja, Ilonpuisto sekä Mirandankatu ja -kuja.
Nimet Hakkukuja, Hopeakaivoksentie, Kaivoskallio, Kaivossepänkuja sekä Kuilukaari ja -kuja viittaavat Kaitalahden alueella sijainneeseen kaivokseen, josta louhittiin rautaa ja hopeaa. Keskeinen aihepiiri on myös heraldiikka, jonka pohjalta katunimistössä on muun muassa kruunuihin ja erilaisiin hahmoihin viittaavia nimiä. Vaakunoista poimittuihin eläin- ja ihmishahmoihin perustuvat nimet Pegasoksenkuja, Salamanterinkuja, Serafinkuja, Villimiehenkuja ja Yksisarvisenkuja.
Luonto ja ympäristö pienoiskuva|Stansvikinkalliota Stansvikinkallio Stansvikinkallio on metsäistä kallioselännettä, jonka korkein kalliolaki nousee yli kahdenkymmenen metrin korkeuteen merenpinnasta. Alueella esiintyy lepakoita ja uhanalaista lahokaviosammalta.
Varisluodonlahti pienoiskuva|Varisluodonlahdelle rakennetaan julkinen uimaranta. Kruunuvuorenrannan eteläosassa Varisluodonlahdella sijaitsee pieniä kallioisia luotoja ja samalla osa-alueen ainoat saaret: Pitkäluoto, Varisluodonkari, Varisluoto ja Katinpaasi. Varisluodonkari on linnustollisesti arvokas alue. Rantametsässä kasvaa lehtipuustoa, etenkin tervaleppiä, mutta myös katajia ja vanhoja kilpikaarnamäntyjä. Pitkäluoto yhdistetään mantereeseen uudella kävelysillalla.
Liikenneyhteydet Joukkoliikenne pienoiskuva|Linjanumeron 17 saanut Kruunuvuorenrannan lautta alkoi liikennöidä vapunpäivänä 2023. Kuvassa Amiraali-lautta Kruunuvuorenrannan laiturissa. Joukkoliikenteen järjestämiseksi Kruunuvuorenrantaan vertailtiin liityntäliikennettä Herttoniemen metroasemalle, suoraa raitiovaunuyhteyttä keskustaan ja suoraa metroyhteyttä. Metron rakentamiselle ei kuitenkaan alueella todettu olevan riittävää väestöpohjaa ilman, että Santahaminaa kehitettäisiin asumiskäyttöön. Myös siltayhteys Katajanokalle tyrmättiin maisemaa vahingoittavana. Myös köysirataa esitettiin Kruunuvuorenrannan ja kantakaupungin välille. Marraskuussa 2008 kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelman raitiovaunuille, jalankululle ja pyöräilylle tarkoitettujen Kruunusiltojen rakentamisesta Kruunuvuorenrannasta Korkeasaareen ja sieltä Sompasaareen.http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Helsinki/fi/Uutiset/Uutiset&CACHEPARAM=raitio_silta#raitio_silta Uutinen Helsingin kaupungin verkkosivuilla 13.11.2008http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2008/Halke_2008-11-12_Kvsto_20_El/30ACB9D4-4D43-43E7-8505-5C8665957360/Laajasalon_raidevaihtoehtojen_jarjestelmatarkastel.html Kaupunginvaltuuston esityslista Lopullisesti kaupunginvaltuusto päätti siltojen rakentamisesta 30. elokuuta 2016.
Toukokuussa 2023 käynnistyi Kruunuvuorenrannan lautan ympärivuotinen liikenne Kruununhaan Meritullintorille. Matka kestää noin 20 minuuttia, ja lautat liikennöivät 50 minuutin välein.
Bussilinjat Marraskuusta 2026 alkaen Kruunuvuorenrannassa liikennöi kaksi bussilinjaa: +LinjaLähtöpisteMääränpää87Herttoniemi (M)Kruunuvuorenranta88 Kaitalahti
Raitiolinjat Marraskuusta 2026 alkaen Kruunuvuorenrannassa liikennöi kaksi raitiolinjaa: +LinjaLähtöpisteMääränpääHuomioita11KruunuvuorenrantaLänsi-Pasila12YliskyläRautatientoriPäätepysäkkinä toimii Rautatientori Junatien metrosillan remontin aikana; sen valmistuttua päätepysäkiksi vakiintuu Hakaniemi.
Henkilöautoliikenne Autoliikenne ohjataan Koirasaarentietä Laajasalontielle ja tätä kautta Herttoniemeen.