Aselaji on puolustushaaran (maa-, meri- ja ilmavoimat) alakäsite, tietyyn perustehtävään erikoistunut osakokonaisuus.
Suomen maavoimien aselajit ovat jalkaväki, kenttätykistö sekä ilmatorjunta-, viesti-, huolto- ja pioneerijoukot.
Aselajien ja sodankäynnin monimutkaisuuden kehittyminen Aselajit ovat kehittyneet seuraavasti: Napoleonin sotien aikana aselajeja, sodankäynnin funktioita oli 11 Toisen maailmansodan aikana 20 Persianlahden sodan aikana noin 30 ja vuonna 2020 noin 40.
Suuret muutokset edellä mainituissa vaiheissa olivat ne, että toiseen maailmansotaan mennessä sodankäyntiin tuli lisää ilmaulottuvuus, Persianlahden sotaan mennessä sähkömagneettinen spektri ja vuoteen 2020 mennessä tietoulottuvuus, kyberavaruus sekä fyysinen avaruus.
Edellä mainittu kehitys merkitsee teoreettisesti samalla sodankäynnin monimutkaistumista. Jos kaikki aselajit pitää koordinoida toisiinsa, sodankäynnin johtamisen monimutkaisuus lisääntyy eksponentiaalisesti suhteessa aselajeihin, sodankäynnin funktioihin. Sodankäynti olisi siis noin 1 600 prosenttia monimutkaisempaa vuonna 2020 kuin Napoleonin aikana.
Maavoimien taistelevat aselajit Taistelevia aselajeja ovat: jalkaväkijoukot Jalkaväki (ml. panssarintorjunta, kranaatinheittimistö, erilliset sissi- ja erikoisjääkäriyksiköt) panssarijoukot Entinen ratsuväki () eli nykyään ilmamekanisoidut\kuljetteiset joukot (Air Cavalry)
Maavoimien tukevat aselajit
Tukevia aselajeja ovat: kenttätykistöjoukot (tykki-, raketinheitin- ja tykistöohjusyksiköt) Kenttätykistö ilmatorjuntajoukot (tykki-, ohjus- ja ballististen ohjusten torjuntayksiköt) Ilmatorjunta pioneerijoukot (suluttaminen, linnoittaminen, liikkeen edistäminen ja suojelu) Pioneerit viesti- ja esikuntajoukot Viesti huoltojoukot (täydennykset, kunnossapito, lääkintähuolto, kuljetukset ja huoltopalvelu) Huolto
Lähteet
*