Hei, rillumarei! on vuonna 1954 valmistunut Armand Lohikosken ohjaama elokuva. Se on jatkoa elokuvalle Rovaniemen markkinoilla (1951). Elokuvassa kolme pohjoisen kullankaivajaa lähtee tutustumaan pääkaupungin kulttuurielämään, joka saa osakseen irvailua. Elokuva edustaa aikakautensa rillumarei-kulttuuria nimeään myöten, joka on peräisin Rovaniemen markkinoilla -elokuvassa lauletun kappaleen kertosäkeestä.
Juoni
Severi Suhonen matkustaa junalla etelään katsomaan ”sivistystä”. Matkalla hän astuu junasta Seinäjoeksi luulemallaan pysäkillä käydäkseen asemaravintolassa. Juna kuitenkin yllättäen lähteekin jättäen Severin juoksemaan perään. Jalan Helsinkiin matkattuaan ja radanvarren taloista ruokaa saatuaan Severi käy parturissa siistimässä itsensä. Hän ajautuu vanhantavaran kauppaan jota ylläpitävän pariskunnan luokse hän asettuu oleilemaan. Tullihuutokaupasta hän sattumalta huutaa luokattoman töherryksen joka kuitenkin miellyttää häntä sen muistuttaessa maisemaa Alatölviöllä. Tökerö maalaus on kuitenkin hämäystä, sen alla on oikea arvotaulu. Tätä maalausta elokuvan konnajoukkio yrittää Severiltä saada lopun elokuvan ajan.
Näyttelijät
Tuotanto ja julkaisu
Reino Helismaa harmistui elokuvan Rovaniemen markkinoilla kritiikeissä saamasta kohtelusta niin, että käsikirjoitti tämän elokuvan lähinnä kostoksi kriitikoille. Korkeakulttuurin edustajat saavat elokuvassa osakseen pilkkaa. Oman kertomansa mukaan Toivo Kärki yritti hieman toppuutella Helismaata rillumarei-sanan korostamisesta, että ”kannattaako juuri näin sanoa, se ärsyttää sellaisia ihmisiä, jotka ehkä muuten pitäisivät elokuvasta”. Toivo Särkkä kuitenkin uhosi, että ”ei mitään, raskaimman jälkeen vaan”, johon Kärki, että ”OK, tehdään sitten näin”. Vuosikymmeniä myöhemmin Peter von Baghin haastattelussa ohjaaja Armand Lohikoski muisteli ohjaustehtävän saatuaan kauhistuneensa ja yrittäneensä lievittää elokuvan pilkkaa klassisesta musiikista.Kärki, Kalervo: Sydämeni sävel. Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 357. Helsinki: Mediapinta, 2015.
Särkkä teki elokuvan saamasta korkeasta veroluokasta valituksen, jossa hän sanoi: ”Toistamme edelleen, että yksistään se, että käsikirjoituksen tekijänä on Reino Helismaa ei saa olla syynä elokuvan tuomitsemiseen korkeimpaan veroluokkaan.”Muut tiedot. Elonet.fi. Viitattu 17.6.2012.
Elokuva sai ensi-iltansa Helsingissä 9. huhtikuuta 1954 Bio-Bio- ja Tuulensuu-teattereissa.
Arviot
Elokuva sai muiden rillumarei-elokuvien tapaan kriitikoilta murska-arvostelut, mutta viihteennälkäinen yleisö katsoi niitä mielellään.Lehdistöarvioita. Elonet.fi. Viitattu 17.6.2012. Suomen Sosialidemokraatin kriitikko Eugen Terttula kirjoitti: ”Ns. balladilinjalta (jossa vielä oli jotain hyvääkin) on yht’äkkiä vierähdetty raa’alle, mauttomalle renkutuslinjalle – rillumarei kajahtaa kohta, siltä tuntuu tulevien filmien sisältöä tarkastellessa, miltei paikasta kuin paikasta, jossa suomalainen elokuva pyörii. – – Kotimaisen filmitaiteen (kuinka kauan vielä voi näin sanoa hymyilyä herättämättä?) varjelemiseksi olisi ehkä syytä korjata elokuvien verotusasteikkoa.”Pennanen, Jukka & Mutkala, Kyösti: Reino Helismaa. Jätkäpoika ja runoilija, s. 146. Porvoo Helsinki: WSOY, 1994.
Kriitikoiden mukaan farssin käsikirjoitus nojaa liikaa Helismaan kokemaan kaunaan, mikä lamauttaa huumorin.Lindqvist, Antti: Hei, rillumarei!. Päivän elokuvia, Tv-maailma 24/2012, s. 29.Pajukallio, Arto: Elokuvat: Hei, Rillumarei! Helsingin Sanomat 7.2.2011, s. D 5. TV-maailman kriitikko Antti Lindqvistin mukaan elokuva irvailee korkeakulttuuria ”kaikki henkevyyden arvot visusti välttävällä tavalla.” Lindqvist antoi elokuvalle yhden tähden viidestä.Lindqvist, Antti: Hei, rillumarei! TV-maailma 5/2011.
Lähteet
Aiheesta muualla Juonikuvaus ja lehdistöarvioita Elonet.fissä. Taustatietoja tuotannosta Elonet.fissä.
Luokka:Vuoden 1954 suomalaiset elokuvat Luokka:Suomalaiset mustavalkoelokuvat Luokka:Suomalaiset musiikkielokuvat Luokka:Suomalaiset komediaelokuvat Luokka:Armand Lohikosken ohjaamat elokuvat Luokka:Reino Helismaan käsikirjoittamat elokuvat