pienoiskuva|Tajutonta potilasta siirretään ambulanssiin. Fyysinen trauma tarkoittaa fyysistä ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa vammaa, jonka vakavuus voi vaihdella lievästä henkeä uhkaavaan.

Traumapotilaalla tarkoitetaan yleensä potilasta, joka kärsii vakavasta tai hengenvaarallisesta fyysisestä vammasta, jonka seurauksena voi olla esimerkiksi šokki, elintoimintojen pettäminen tai kuolema.

Hoito Pehmytkudosten vammoihin suositellaan nykyisin levon, kohoasennon ja kompession eli mekaanisen painehoidon yhdistelmää. Ensimmäisen 1–3 vuorokauden aikana kannattaa rajoittaa vaurioituneen kohdan kuormitusta välttämällä painon varaamista tai liikettä, joka kohdistuu vammautuneisiin kudoksiin. Vammautunutta aluetta kannattaa pitää mahdollisuuksien mukaan sydämen yläpuolella, koska se edesauttaa kudosnesteen poistumista vaurioalueelta. Kompressio eli puristus vähentää turvotusta ja kudoksensisäistä verenvuotoa.

Aiemmin on suositeltu myös kylmähoitoa, mutta kyseisestä suosituksesta luovuttiin vuonna 2019. Syynä oli, että kylmähoidosta saattaa koitua haittaa, eikä sen vammaa parantavaa tehoa ole kyetty osoittamaan. Kylmähoitoa voidaan käyttää kuitenkin hyvin rajatusti välittömään kivunlievitykseen sen akuuttia kipua lievittävän vaikutuksen vuoksi. Toistuvan kylmähoidon vamman paranemista hidastavasta vaikutuksesta on kuitenkin olemassa alustavaa tutkimusnäyttöä, minkä ajatellaan johtuvan siitä, että kylmähoito vähentää vamman paranemisen kannalta tärkeää tulehdusreaktiota. Samasta syystä ei pitäisi myöskään käyttää tulehduskipulääkkeitä. Tulehduskipulääke hidastaa myös luunmurtumien paranemista.

Vakavan fyysisen vamman, esimerkiksi onnettomuuden, sattuessa on tärkeää tunnistaa tilanne, soittaa hätänumeroon ja antaa hätäensiapua. Ensiapu on maallikon onnettomuuden uhrille antamaa hoitoa, kun taas ensihoito on lääkintähenkilöstön apuvälineitä käyttäen antamaa ensiapua. Ensihoidon tavoite on pelastaa potilaan henki turvaamalla hänen peruselintoimintansa: hengitys ja verenkierto. Lisävauriot täytyy ehkäistä. Jos onnettomuuden uhreja on monta, esimerkiksi suuronnettomuustilanteessa, potilaat on osattava lajitella. Toiminta sairaalan ulkopuolella jakaantuu neljään osaan, jotka ovat tilanteen arviointi, peruselintoimintojen turvaaminen, elinkohtaisten vammojen ensihoito sekä kuljetuksen suunnittelu ja toteuttaminen. Kivioja, Aarne (1995). "Monivammapotilaan ensihoito". Duodecim 111(9):866.

Traumapotilaista osa kuolee välittömästi vamman jälkeen, osa menehtyy ensimmäisten tuntien kuluessa (engl. golden hour), ja osa kuolee sairaalassa päivien tai viikkojen aikana. Alkuvaiheen kuolemien syynä ovat useimmiten aivovammat ja suuret verenvuodot sekä tukehtuminen hengitysteiden kiinni olemisen vuoksi. Tämän takia hengitysteiden avaus ja niiden auki pitäminen on tärkeää.

Vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoon tarvitaan moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu yleensä ensihoitolääkäri, anestesiologi, radiologi, sairaanhoitaja, röntgenhoitaja ja laboratoriohoitaja sekä tarpeen mukaan eri alojen kirurgeja ja muita lääkäreitä. Sairaalassa selvitetään mahdollisuuksien mukaan tapahtumatiedot, vammaenergia, peruselintoimintojen tila, tapahtumapaikalla ja kuljetuksen aikana annettu hoito, perussairaudet ja lääkitykset. Potilas tutkitaan järjestelmällisesti tarkistamalla eri ruumiinosat vammojen varalta: rintakehä, vatsa, lantio, pää, selkäranka ja raajat. Tajunnan taso arvioidaan käyttäen esimerkiksi Glasgow'n kooma-asteikkoa, ja potilaalle tehdään neurologinen tutkimus.

Erilaisia kuvantamismenetelmien avulla saadaan selville vammat, jotka eivät näy päällepäin. Hoidon keskeisiä osa-alueita ovat hengityksen ylläpitäminen, verenvuodon tyrehdytys ja veritilavuuden palautus, aivo- ja selkäydinvamman pahenemisen esto, hyytymishäiriöiden korjaus, alilämpöisyyden korjaus sekä munuaisten suojaus.Hakala, Pertti (2004). "Monivammapotilas päivystyspoliklinikalla". FINNANEST 37(1):21–26.

Monivammapotilas Monivammapotilaalla tarkoitetaan potilasta, jolla on useammassa kuin yhdessä kehon osassa vammoja, jotka yhdessä tai erikseen voivat olla henkeä uhkaavia. Monivamman aiheuttaja on suurienergiainen tapaturma, yleisimmin tieliikenneonnettomuus, putoaminen tai työtapaturma. Monivammapotilas hoidetaan kuten muutkin traumapotilaat. 92 potilasta sisältäneen suomalaisen tutkimuksen mukaan kaikkein vaikeimminkin loukkaantuneista henkiin jääneistä ja ennen vammautumistaan työkykyisistä monivammapotilaista peräti 72 % palasi aikanaan työhön. Kivioja, A et al (1990). "Is the treatment of the most severe multiply injured patients worth the effort? - A follow- up examination 5 to 20 years after severe multiple injury." J Trauma 30: 480–483.

Fyysisten vammojen aiheuttaminen Joissakin siviilioikeuden järjestelmissä on terveydelle aiheutettu vahinko (joskus termi ruumiinvamma) yksi kolmesta vahinkokategoriasta. Kaksi muuta ovat aineellinen vahinko ja henkinen vahinko. Ruumiinvammat määritellään vahingoksi "henkilön fyysiseen koskemattomuuteen",. Se sisältää kaiken, mikä koskee ihmisen kehoa (fyysiset vammat, fyysiset kärsimykset, esteettinen vahinko jne.). Psyykkisen koskemattomuuden vahinkoa pidetään nyt samalla tasolla fyysisen vahingon kanssa.

Vahingonkorvausta koskeva lainsäädäntö terveyshaitan osalta käsittelee korvauksia uhreille, jotka hakevat vahingonkorvausta kertakorvauksena tai annuiteettina.

Vahingonkorvauskanne ruumiinvammoista on oikeudellinen kanne, joka nostetaan, jos henkilö on loukkaantunut toisen henkilön huolimattomuuden tai lainvastaisten tekojen seurauksena. Toisin kuin omaisuusvahinkoja koskeva kanne, joka kattaa "esineet", tämä kanne keskittyy henkilölle aiheutuneeseen vahinkoon.

Ruumiinvammojen arviointi tehdään sen jälkeen lääketieteelliseen todistusten yhdistämisestä laadittuun lausuntoon perustuen. Tätä lausuntoa voidaan täydentää teknisellä lausunnolla. Oikeuslääketieteellinen arviointi kohdistuu ruumiinvammoihin, jotka on mitattu oikeuslääketieteellisillä asteikoilla, kuten lääketieteellisissä tarkastuksissa käytetyillä. Laaja kirjo ja joidenkin ruumiinvammojen erityisluonne voivat oikeuttaa asianajajan läsnäolon arvioinnin aikana. Näin ollen uhria voivat asiantuntijatapaamisissa avustaa hänen asianajajansa ja uhrien asioihin perehtynyt lääketieteellinen neuvonantaja, vaikka Korkein oikeus rajoittaa tätä mahdollisuutta. Ennen lopullisen todistuksia yhdistävän lausunnon esittämistä voi olla useita asiantuntijatapaamisia.

Lähteet

Aiheesta muualla

Trauma.org American Trauma Society Society of Trauma Nurses Akuttjournalen.com - The Scandinavian Journal of Trauma, Resuscitation and Emergency Medicine

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit