pienoiskuva|Käytöstä poistettu alikulkutunneli Suvilahden voimalaitoksen kaasukellon luona. Tunneli toimi asunnottomien oleskelupaikkana 1980-luvulla (1985). pienoiskuva|Kodittoman henkilön teltta Ranskassa. Kuva vuodelta 2018. Asunnottomuus tarkoittaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n mukaan oman vuokra- tai omistusasunnon puutetta. Se ei yleensä tarkoita, ettei henkilöllä olisi jotain kattoa päänsä päällä. Maailman kodittomien määräksi arvioidaan noin 100 miljoonaa.More Than 100 Million Homeless Worldwide Syitä asunnottomuuteen on useita.United States Conference of Mayors: "A Status Report on Hunger and Homelessness in America's Cities: a 27-city survey", December 2001.United States Conference of Mayors: "US Conference of Mayors/Sodexho Hunger and Homelessness Survey: 2005" December 2005, "Main Causes of Homelessness", p.63-64. Vanneman, Reeve: "Main Causes of Homelessness", University of Maryland
Määritelmä ARA määrittelee asunnottomaksi ihmisen, jolla ei ole omaa asuntoa (vuokra- tai omistusasuntoa) ja joka elää asunnon puutteen vuoksi jossakin seuraavista: ulkona, porrashuoneissa tai "ensisuojissa", asuntoloissa tai majoitusliikkeissä (esimerkiksi matkustajakodissa maksusitoumuksella), huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä, kuntouttavissa yksiköissä, sairaaloissa tai muissa laitoksissa (tietyin rajauksin) tai tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asunnon puutteen vuoksi. Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö Feantsa määrittelee asunnottomat jokseenkin samalla tavalla.
Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaaliasioiden osasto katsoi vuonna 2004 kodittomaksi kotitaloudeksi sellaiset kotitaloudet, joilla ei ole pysyvien tulojen puutteen takia asuntoa. Kodittomat kantavat mukanaan omaisuutensa ja nukkuvat kaduilla, oviaukoissa, laitureilla tai muissa tiloissa satunnaisesti. Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission Euroopan tilastoviranomaisten konferenssi (CES) määritteli vuonna 2009 kodittomuuden seuraavasti:
Ensisijainen kodittomuus koskee henkilöitä, jotka asuvat kadulla vailla asuntoa. Toissijainen kodittomuus koskee henkilöitä, joilla ei ole vakituista asuinpaikkaa, ja jotka liikkuvat usein erilaisten majoitusmuotojen välillä (asunnot, suojat, kodittomien laitokset tai muut asumistilat). Tähän ryhmään kuuluvat myös ne, jotka asuvat yksityisasunnoissa, mutta ilmoittavat väestölaskennassa olevansa ilman vakituista osoitetta.
Asunnottomuus maittain ja alueittain pienoiskuva|Asunnottomuuden yleisyys maailmassa vuonna 2024. Värit kuvaavat asunnottomien määrää 10 000 asukasta kohti. Afrikka Afrikassa asunnottomuus vuonna 2023 oli yleisintä Nigeriassa (24 miljoonaa), Egyptissä (12 miljoonaa), Kongon demokraattisessa tasavallassa (5 miljoonaa), Somaliassa (3 miljoonaa), Sudanissa (3 miljoonaa) ja Etiopiassa (3 miljoonaa)
Suomi
Vuonna 2025 Suomessa oli 3 806 yksin elävää asunnotonta ja asunnottomia perheitä oli lisäksi 110. Pitkäaikaisesti asunnottomia oli 1010 kaikista. Suomessa asunnottomia on hyvin vähän muihin maihin verrattuna. Pitkäaikainen asunnottomuus johtuu yleisimmin päihde- ja mielenterveysongelmista, joista kärsivät muodostavat nykyisin asunnottomuusohjelmien tärkeimmän asiakaskunnan. Neljä viidesosaa asunnottomista on miehiä.
Katso myös Ihmisoikeudet Irtolaisuus Köyhyys Talonvaltaus Vihamielinen arkkitehtuuri
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla Silminnäkijä: Stadin taivaan alla (2000). Yle Elävä arkisto Tätä asunnottomuus on Suomessa – kaduilta ja kaatopaikoilta kotia kohti. Yle Elävä arkisto
Luokka:Köyhyys Luokka:Asuntopolitiikka Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit