Salpausselän hyppyrimäet on kolmen hyppyrimäen muodostama mäkihyppystadion Lahdessa, Lahden urheilukeskuksessa Salpausselällä.
Hyppyrimäkien kriittiset pisteet ovat nykyään K116 metriä HS130 metriä, K90 metriä HS100 metriä ja K64 metriä HS70 metriä. Lisäksi Lahden urheilukeskuksen alueella sijaitsevat Karpalon hyppyrimäet, joiden kriittiset pisteet ovat K38 metriä, K25 metriä, K15 metriä, K8 metriä ja K6 metriä.
Suurmäen tornissa on kesäisin yleisölle avoin näköalapaikka Alastulorinteen notkossa toimi kesään 2024 asti Lahden maauimala. Maauimala suljettiin lopullisesti keväällä 2025. Lahden kaupungin hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunta päätti uimalan lakkauttamisesta 23. huhtikuuta 2025, koska allas oli huonossa kunnossa ja muodosti turvallisuusriskin. Sen korjaaminen olisi vaatinut kalliita remontteja. Salpausselkä sijaitsee uloimmalla kolmesta geologisesta salpausselkämuodostelmasta.
Historia Vuonna 1922 ensimmäisiä Salpausselän kisoja varten rakennettiin K40-hyppyrimäki hyödyntäen mäenrinteen viereistä suppaa . Siitä hyppyrimäestä hypättiin vuoden 1926 MM-kilpailut. Hyppyrimäkeä suurennettiin vuonna 1931 mahdollistamaan 50 metrin hypyt.
Seuraavia vuoden 1938 MM-kilpailuita varten rakennettiin uusi K62,5-hyppyrimäki, katsomo suurennettiin ja mäkihyppykilpailua seurasi 60 000 katsojaa. Seuraava remontti oli vuonna 1957 vuoden 1958 MM-kilpailuita varten.
Vuonna 1964 Salpausselän kisojen yhteydessä järjestettiin ensimmäinen mäkihypyn joukkuekilpailu, jonka voitti Itä-Saksan joukkue. Samana vuonna rakennettiin uusi K73-suurmäki, jota remontoitiin vielä vuonna 1971. Tämä puinen Vanha Salpausselkä -hyppyrimäki purettiin vuonna 1976.
Vuonna 1970 alkoi kokonaan uuden kolmen hyppyrimäen muodostaman mäkihyppystadionin rakentaminen nykyiselle paikalleen. Ensimmäisenä niistä rakennettiin korkein, Lahden suurmäki, korvaamaan entistä hiihtostadionille ulottunutta puista suurmäkeä. Betoninen suurmäki valmistui vuonna 1972. Se sai Vuoden betonirakenteen palkinnon 1971. Suurmäen suunnittelivat arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad, sekä DI Pertti Piirta. Keskimmäinen, Lahden normaalimäki, rakennettiin vuonna 1976 ja keskimäki rakennettiin vuonna 1977.
Uuden mäkihyppystadionin avajaisia vietettiin vuonna 1977 ja seuraavana vuonna järjestettiin MM-kilpailut. MM-kilpailuissa K-pisteet sijaitsivat 113 metrissä ja 88 metrissä. Mäkihypyn maailmancupin alusta alkaen Salpausselällä on hypätty vuosittain maailmancupin osakilpailuita, poikkeuksena MM-kilpailu vuodet. Vuonna 1987 hyppyrimäet remontoitiin vuoden 1989 MM-kilpailuita varten K114 ja K90 kokoisiksi ja keskimäen alastulorinteeseen asennettiin muovitus. Vuoden 2001 MM-kilpailuita silmälläpitäen vuonna 1997 suurmäen alastulorinteeseen asennettiin muovitus ja K-piste siirrettiin 116 metriin ja vuonna 1999 myös normaalimäkeä remontoitiin.
Vuoden 2017 MM-kilpailuita varten suur- ja normaalimäki remontoitiin nykyajan vaatimuksien tasolle. Keskimmäisen hyppyrimäen, eli normaalimäen, saneeraus alkoi keväällä 2013 ja ensimmäiset hypyt hypättiin 4. joulukuuta 2013. Saneerauksen yhteydessä muun muassa rakennettiin nykyvaatimuksien mukaisesti torniin hissi ja hyppääjälämpiö, sekä loivennettiin vauhtimäkeä ja alastulorinnettä, jonka seurauksena HS-piste siirtyi 97 metristä 100 metriin. Suurmäen saneeraus alkoi toukokuussa 2015 ja se valmistui joulukuussa 2015, myös tuomaritorni uusittiin saneerauksen yhteydessä. Saneerauksien yhteydessä rakennettiin myös jäädytettävät jäälatu-urat ja uusittiin alastulorinteiden muovitukset. Lahdessa järjestettiin vuonna 2019 hiihdon nuorten MM-kilpailut ja 2022 Euroopan nuorten talviolympiafestivaalit, joiden mäkihyppykilpailut järjestettiin normaalimäessä.
Arvokilpailuvoittajat Mäkihypyn maailmanmestaruuden vuonna 1926 voitti norjalainen Jacob Tullin Thams, vuonna 1938 norjalainen Asbjørn Ruud ja vuonna 1958 suomalainen Juhani Kärkinen.
MM-kilpailuissa 1978 suurmäen maailmanmestaruuden voitti suomalainen Tapio Räisänen ja normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itäsaksalainen Matthias Buse.
MM-kilpailuissa 1989 suurmäen maailmanmestaruuden voitti suomalainen Jari Puikkonen, suurmäen joukkuekilpailun voitti Suomi joukkueella Ari-Pekka Nikkola, Jari Puikkonen, Matti Nykänen ja Risto Laakkonen ja normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itäsaksalainen Jens Weißflog.
MM-kilpailuissa 2001 suurmäen maailmanmestaruuden voitti saksalainen Martin Schmitt, suurmäen joukkuekilpailun voitti Saksa joukkueella Sven Hannawald, Michael Uhrmann, Alexander Herr ja Martin Schmitt, normaalimäen maailmanmestaruuden voitti puolalainen Adam Małysz ja normaalimäen joukkuekilpailun voitti Itävalta joukkueella Wolfgang Loitzl, Andreas Goldberger, Stefan Horngacher ja Martin Höllwarth.
MM-kilpailuissa 2017 suurmäen maailmanmestaruuden voitti itävaltalainen Stefan Kraft, suurmäen joukkuekilpailun voitti Puola joukkueella Piotr Żyła, Dawid Kubacki, Maciej Kot ja Kamil Stoch, miesten normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itävaltalainen Stefan Kraft, naisten normaalimäen maailmanmestaruuden voitti saksalainen Carina Vogt ja normaalimäen sekajoukkuekilpailun voitti Saksa joukkueella Carina Vogt, Markus Eisenbichler, Svenja Würth ja Andreas Wellinger.
Nuorten MM-kilpailuissa 2019 miesten kilpailun voitti norjalainen Thomas Aasen Markeng, naisten kilpailun voitti venäläinen Anna Špineva, miesten joukkuemäen voitti Saksa joukkueella Luca Roth, Kilian Märkl, Philipp Raimund ja Constantin Schmid, naisten joukkuemäen voitti Venäjä joukkueella Marija Jakovleva, Aleksandra Barantseva, Anna Špineva ja Lidija Jakovleva ja sekajoukkuemäen voitti Venäjä joukkueella Anna Špineva, Mihail Purtov, Lidija Jakovleva ja Maksim Sergejev.
Euroopan nuorten talviolympiafestivaaleissa 2022 miesten kilpailun voitti itävaltalainen Jonas Schuster ja naisten kilpailun voitti slovenialainen Nika Prevc.
Suurmäen mäkiennätyksen kehittyminen Miehet Virallisen mäkiennätyksen 138,0 metriä on hypännyt Johann André Forfang Lahden MM-kilpailuissa 2017. PäivämääräHyppääjäPituusKilpailuKommentti4.3.1973 Hans Schmid83,5 mSalpausselän kisatPuisen suurmäen mäkiennätys3.3.1973 Walter Steiner114,0 m6.3.1976 Alfred Grosche Reinhold Bachler115,0 m26.2.1978 Alois Lipburger112,5 mMM-kilpailut 1978 Falko Weißpflog114,5 m9.3.1980 Steve Collins124,0 mMaailmancupK113-mäen mäkiennätys1.3.1992 Toni Nieminen125,0 mMaailmancup2.3.1996 Adam Małysz125,5 mMaailmancup Primož Peterka127,0 mK114-mäen mäkiennätys3.3.1996 Masahiko Harada7.3.1998 Primož Peterka129,0 mMaailmancup17.2.2001 Adam Małysz130,5 mMM-kilpailut 200119.2.2001 Martin Schmitt131,0 m24.2.2001 Ville Kantee132,0 m1.3.2002 Ronny Ackermann133,0 mYhdistetyn maailmancupEpävirallinen15.3.2003 Adam Małysz132,0 mMaailmancup5.2.2005 Tami Kiuru133,5 mSM-kilpailut 2005Epävirallinen4.3.2005 Adam Małysz132,0 mMaailmancup6.3.2005 Stephan Hocke134,0 mEpävirallinen4.3.2006 Andreas Widhölzl132,0 mMaailmancup135,5 m29.2.2008 Eric Frenzel135,5 mYhdistetyn maailmancupEpävirallinen4.3.2017 Johann André Forfang138,0 mMM-kilpailut 2017
Naiset Naisten virallisen mäkiennätyksen 135,5 metriä on hypännyt Nika Prevc mäkihypyn maailmancupissa vuonna 2025. PäivämääräHyppääjäPituusKilpailuKommentti16.1.2022 Jenny Rautionaho103,5 mSM-kilpailut 2022115,5 m17.3.2023 Ringo Miyajima119,0 mContinental Cup Katarina Pirnovar Ringo Miyajima121,0 m23.3.2023 Ema Klinec126,5 mMaailmancup24.3.2023 Sofia Mattila78,5 m Julia Kykkänen104,5 m Maja Vtič106,0 m Eirin Maria Kvandal120,0 m Katharina Althaus123,0 m Anna Odine Strøm123,5 m29.2.2024 Eirin Maria Kvandal125,5 mMaailmancup1.3.2024 Nika Križnar127,0 m Eva Pinkelnig128,5 m Nika Križnar131,5 m20.3.2025 Nika Prevc135,5 mMaailmancup
Suurmäen kesämäkiennätyksen kehittyminen Virallisen kesämäkiennätyksen 130,0 metriä on hypännyt Andreas Widhölzl, epävirallisen kesämäkiennätyksen 131,0 metriä on hypännyt Antti Aalto. PäivämääräHyppääjäPituusKilpailuKommentti5.9.2002 Jani Moisander86,0 mKesä-GP Lauri Hakola90,0 m Pasi Ahonen92,0 m Lassi Huuskonen100,0 m Jussi Hautamäki Tami Kiuru106,0 m Arttu Lappi112,5 m Sigurd Pettersen115,5 m Simon Ammann119,0 m Bjørn Einar Romøren Martin Koch120,5 m Janne Ahonen123,0 m Andreas Widhölzl126,5 m6.9.2002130,0 m16.9.2007 Janne Ahonen133,0 mKesä SM-kilpailut 2007Kaatunut8.9.2013 Jarkko Määttä130,5 mNuorten kesä SM-kilpailut 2013Epävirallinenhttp://www.finnjumping.fi/wp-content/uploads/Kes%C3%A4-SM-Lahti_erikoism%C3%A4ki-nuoret-tulokset.pdf 7.10.2018 Antti Aalto131,0 mKesä SM-kilpailut 2018Epävirallinen
Normaalimäen mäkiennätyksen kehittyminen Miehet Virallisen mäkiennätyksen 103,5 metriä on hypännyt Kamil Stoch. PäivämääräHyppääjäPituusKilpailuKommentti25.2.1977 Matthias Buse85,5 mSalpausselän kisatEpävirallinen26.2.1977 Walter Steiner85,0 m29.1.1978 Rauno Miettinen85,5 mSM-kilpailut 197818.2.1978 Matthias Buse86,0 mMM-kilpailut 19783.3.1979 Hansjörg Sumi87,0 mSalpausselän kisat6.3.1981 Jari PuikkonenMaailmancup1.3.1986 Ernst Vettori88,0 mMaailmancup Matti Nykänen89,0 m1.3.1987 Pekka Suorsa91,5 mMaailmancupK88-mäen mäkiennätys29.2.1992 Toni NieminenMaailmancup4.3.1994 Jens Weißflog93,0 mMaailmancup94,0 m1.3.1996 Masahiko Harada95,5 mMaailmancupK90-mäen mäkiennätys4.3.2000 Andreas Widhölzl96,5 mMaailmancup Martin Höllwarth Janne Ahonen98,5 m15.2.2001 Jaakko Tallus99,0 mMM-kilpailut 2001Epävirallinen22.2.2001 Adam Małysz3.3.2012 Jurij Tepeš101,0 mMaailmancupHS97-mäen mäkiennätys16.2.2014 Niko Kytösaho102,0 mNuorten SM-kilpailut 2014Epävirallinen24.2.2017 Johannes RydzekMM-kilpailut 2017Epävirallinen Kamil Stoch103,5 mHS100-mäen mäkiennätys
Naiset Naisten virallisen mäkiennätyksen 99,5 metriä ovat hypänneet Sara Takanashi ja Maren Lundby. PäivämääräHyppääjäPituusKilpailuKommentti15.2.2014 Jenny Rautionaho80,0 mContinental Cup Anna Häfele83,5 m Sofja Tihonova84,0 m Juliane Seyfarth84,5 m Ramona Straub87,5 m90,0 m Anna Häfele90,5 m Ramona Straub94,5 m Anna Häfele95,0 m Juliane Seyfarth16.2.2014 Anna Häfele19.2.2016 Susanna Forsström78,0 mMaailmancup Marija Jakovleva Luisa Görlich83,5 m Silje Opseth86,0 m Tara Geraghty-Moats87,0 m Kaori Iwabuchi90,0 m Yūki Itō93,5 m Jacqueline Seifriedsberger94,5 m Sara Takanashi96,5 m Kaori Iwabuchi Sara Takanashi99,5 m24.2.2017 Maren LundbyMM-kilpailut 2017
Keskimäen mäkiennätyksen kehittyminen Miehet Mäkiennätyksen 72,5 metriä on hypännyt Jarkko Määttä. PäivämääräHyppääjäPituusKilpailuKommentti13.1.2002 Kari Nurmi42,0 mMinisalpausselkä Alar Asukull56,0 m Illimar Pärn57,0 m Janne Ryynänen61,0 m Anssi Koivuranta66,0 m Jere Kykkänen Anssi Koivuranta68,0 m Olli Pekkala Ville Timonen69,5 m1.3.2008 Klemens MurańkaFIS Youth Ski Jumping Sami Saapunki71,0 m Jarkko Määttä72,5 m
Naiset Naisten mäkiennätyksen 67,5 metriä ovat hypänneet Emilia Vidgren ja Julia Äikiä. PäivämääräHyppääjäPituusKilpailuKommentti13.1.2013 Olga Tervahartiala36,0 mMinisalpausselkähttp://www.finnjumping.fi/wp-content/uploads/Minisalpausselk%C3%A4-M%C3%A4kihyppy-_naiset.pdf Sanni Tuomisto52,0 m Susanna Forsström56,5 m Noora Heikkinen Jenny Rautionaho65,5 m15.1.2022 Emilia Vidgren66,5 m67,5 m16.1.2022 Julia ÄikiäModeo Cup
Karpalon hyppyrimäet pienoiskuva|Karpalon hyppyrimäet Karpalon hyppyrimäet (K38, K25, K15, K6 HS7) ovat junioreiden harjoitusmäkiä, kaikissa mäissä on muovitus. Lisäksi K15-mäen vieressä sijaitsi K8-luonnonmäki, joka on purettu.
Historia Karpalon hyppyrimäki rakennettiin vuonna 1938, K-piste sijaitsi 40 metrissä. Sitä remontoitiin vuonna 1948 ja siihen tehtiin tuolloin kesäharjoittelun mahdollistava alastulorinne ja vauhtimäki, ensimmäiset hypyt suoritettiin 19. syyskuuta 1948, alastulorinteen muovitus keksittiin vasta vuonna 1954. Helmikuussa 1949 siinä järjestettiin Salpausselän kisojen mäkihyppykilpailu, jolloin norjalainen Svein Lien hyppäsi mäkiennätykseksi 46,5 metriä.
Vuonna 1967 K40-hyppyrimäki purettiin uuden mäkihyppystadionin tieltä ja se korvattiin kahdella pienemmällä hyppyrimäellä, joiden K-pisteet sijaitsivat 35 ja 25 metrissä. Vuonna 1991 ne remontoitiin, jolloin rakennettiin myös K15- ja K8-hyppyrimäet.
Mäkiennätykset