Kenttätykistöpatteriston määrävahvuus talvisodan aikana oli riippuvainen lähinnä siitä millainen tykkikalusto patteristolla oli käytettävissään.
Pääsääntöisesti pyrittiin siihen, että kaksi alayksikköä (eli patteria, joka vastasi lähinnä jalkaväen komppaniaa) olisi varustettu kanuuna-kalustolla (yleensä 76,2 mm) ja yksi alayksikkö haupitsi-kalustolla (yleensä 122 mm).
Patteristo vastasi lähinnä jalkaväkipataljoonaa määrävahvuuksiltaan.
Aivan kaikkien patteristojen osalta kyseiseen kalustotavoitteeseen ei päästy. Muun kaluston osalta ongelmana oli myös kaluston riittävyys, jota puolustusvoimilla ei ollut kylliksi.
Vahvuus
Määrävahvuuteen kuului:
12 tykkiä noin 780 henkilöä noin 430 hevosta
Organisaatio Kenttätykistöpatteristo oli organisoitu siten, että siihen kuuluivat muun muassa:
Esikunta Komentotoimisto Huoltotoimisto Esikuntapatteri (vastasi siis esikuntakomppaniaa) Viestijaos Asemajaos (valmisteli tuliasemia) Toimitusjaos (talous-, lääkintä- ja eläinlääkintä) Patteriston kolonna Ampumatarvikekolonna 2 elintarvikekolonnaa 1. patteri Komentoryhmä Toimitusjaos Tulenjohtue 2 tulenjohtoryhmää Tulipatteri (yhteensä 4 tykkiä) Asemajaos 1. tulijaos (2 tykkiä) 2. tulijaos (2 tykkiä) 2. patteri kuten edellä 3. patteri kuten edellä
Numerointi perustui samaan menetelmään kuin jalkaväessä. Esimerkiksi KTR 13:n ensimmäisen patteriston toinen patteri numeroitiin 2.(/I)/KTR 13 ja KTR:n kolmannen patteriston ensimmäinen patteri numeroitiin 9.(/III)/KTR 13.
Katso myös Suomalaisen kenttätykistön kalusto talvisodassa Luettelo talvisodan tykistöyksiköistä
Lähteet
Luokka:Talvisodan suomalaiset tykistöyksiköt