Karjaanjoen vesistö (vesistöaluetunnus 23) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Karjaanjoki laskee Suomenlahden Pohjanpitäjänlahteen.
Yleistä Vesistöalueen sijainti Vesistöalueen valuma-alueen pinta-ala on ja sen järvisyys on 12,18 %. Vesistöalue on 80 kilometriä pitkä ja 70 kilometriä leveä. Se sijaitsee läntisellä Uudellamaalla, Lohjanharjun länsipuolella. Siihen kuuluvat Hiidenvesi, Lohjanjärvi ja joukko pienempiä järviä. Vesistö saa alkunsa Salpausselän harjualueen lähteistä lähtevistä kirkkaista latvapuroista, joiden vesi kertyy lopulta Lohjanjärveen. Lohjanjärvi puolestaan laskee Mustionjokea pitkin Pohjanpitäjänlahteen.
Karjaanjoen vesistöalue sijaitsee Ensimmäisen Salpausselän pohjoispuolella. Sen itäpuolella sijaitsevat Siuntionjoen vesistö (22) ja Vantaanjoen vesistö (21), ja länsipuolella Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö (24), Uskelanjoen vesistö (25) ja Paimionjoen vesistö (27), ja pohjoisessa Kokemäenjoen vesistö (35). Päävesistöjen eteläpuolelle ja Mustionjoen suistoalueen ympäristöön jäävät Suomenlahden rannikkoalueen (81) pieniä valuma-alueita ja välialueita.
Pääuoman kulun ja pituuden määritys Seudun asukkaille vesistöalueen pääuoman kulku on selvä laajoista järvistä huolimatta. Karjaanjoeksi nimetylle pääuomalle on kuitenkin annettu eri osuuksille muitakin nimiä. Alajuoksulla Raaseporissa lukee kartoissa Mustionjoki eli Karjaanjoki (), Vihdissä Karjaanjoki eli Vanjoki ja ylempänä vain Karjaanjoki. Asukkaiden käyttämät nimet eivät kelpaa pääuoman määrittämiseen, koska hydrologisesti ajatellen pääuomaan valitaan jokihaarasta se uoma, jossa virtaa eniten vettä. Virtaamatietojen puuttuessa voidaan rajoitetulla alueella käyttää myös valuma-alueiden pinta-aloja, sillä ne korreloivat todellisten virtaamien kanssa. Alajuoksulta yläjuoksulle noustessa pääuomassa on Mustionjoki, joka on Lohjanjärven laskujoki mereen. Lohjanjärveen laskevat suuret joet Häntäjoki, joka on Pusulanjoen alueen (23.06, valuma-alueen pinta-ala on 601,68 km²) laskujoki, ja Väänteenjoki, joka on Hiidenveden alueen (23.03, 935,23km²) joki. Muut merkittävät Lohjanjärveen laskevat virtavedet, jotka ovat Krapukosken oja, joka on Syväjärven valuma-alueen (23.022, 7,92 km²) laskuoja, Hotopohjanoja, joka on Puujärven valuma-alueen (23.023, 38,37 km²) laskuoja, Karstunjoki, joka on Raatinjoen–Myllyojan valuma-alueen (23.024, 67,26 km²) laskujoki, ja Hormajoki, joka on Hormajärven valuma-alueen (23.025, 16,72 km²) laskujoki, ovat selvästi näitä kahta ensimmäistä pienempiä valuma-alueita. Pääuomaan tulee siten valita Väänteenjoen lisäksi Hiidenvesi, jotka kuuluvat Hiidenveden alueeseen (23.03). Hiidenveteen laskevat Vanjoki, joka on Vanjoen alueen (23.04, 438,64 km²) laskujoki, ja Olkkalanjoki, joka on Vihtijoen valuma-alueen (23.09, 267,97 km²) laskujoki. Pääuomaan on siten liitettävä Vanjoki, jota kutsutaan myös Karjaanjoeksi Pyhäjärvestä alkaen. Pyhäjärvi kuuluu vesistöaluejaossa Puneliajärven alueeseen (23.05), joka on myös läpivirtausalue. Pyhäjärven itärantaan Vaskoinmäeltä tuleva lyhyt jokiuoma muodostuu kahdesta latvajoesta, jotka jakavat latvavesistöt keskenään. Ne ovat Nuijajoki eli Vuotinaistenjoki, joka on Nuijajoen valuma-alue (23.08, 89,83 km²) laskujoki, ja Saavajoki, joka on Puneliajärven alueen (23.05, 372,75 km²) laskujoki. Vaikka Nuijajoen valuma-alueen vesistöalue yhtyy Puneliajärven valuma-alueeseen, se ei tee siitä pääuoman latvavesistöä. Nimittäin Saavajoen latvoille jää vielä valuma-aluetta 264,94 km² ja siksi Saavajoki on valittava vesistöalueensa pääuomaan. Saavajoen latvaosuutta kutsutaan Hunsaalanjoeksi Vaskijoen sivuhaaralle asti ja se alkaa Sakaran, Tevännön, Sinervän, Näkyvän ja Kuuslammen järviketjun yläpuolelta. Pohjoisimmat järvet Sakara ja Punelia kuuluvat Sakaran–Punelian alueeseen (23.053, 131,74 km²). Vesistöalueen vedenjakaja kulkee Punelian ja Kaartjärven välistä. Sakaran–Punelian alue sisältää siten pääuoman latvaosuudet. Punelian valuma-alueen pinta-ala on 101,04 km² ja sillä on vesistöviranomaisen merkitsemänä kaksi merkittävää lasku-uomaa: Saarijärven laskuoja (18,4 km²) järven itärannassa ja Rautajoki (46,3 km²) sen länsirannassa. Kun Punelian valuma-alueen pinta-alasta vähennetään näiden kahden latvahaaran pinta-alat, jää Punelian vesistöalueesta jäljelle vain 36,34 km². Näin voitaisiin perustella Rautajoen kuuluvat vesistöalueen pääuomaan. Rautajoen latvoilla sijaitsee Keritty, joka on Kerityn valuma-alueen (23.054, 37,25 km²) pääjärvi. Järveen laskee ympäristöstä muutama virtavesi. Viranomaisten antamilla tiedoilla ei voi enää vertailla latvauomien valuma-alueita toisiinsa, joten asian tarkastelu päättyy tähän.
Vesistöviranomaiset ovat julkaisseet Karjaanjoen uomaverkoston eri osien pituudet. Ne on luettu tässä yhteydessä Paikkatietoikkunasta, jossa ne on julkaistu. Lähteen mukaan Mustionjoen osuus pääuomasta on 24 kilometriä, Lohjanjärven osuus on 48 kilometriä, Väänteenjoen neljä kilometriä, Hiidenveden yhdeksän kilometriä, Vanjoen 26 kilometriä, Saavajoen 15 kilometriä, Hunsaalanjoen 11 kilometriä, ja esimerkiksi Rautajoen kuusi kilometriä. Pääuoman kokonaispituus on lähteen mukaan, kaikki vesistöt mukaan lukien, yli 149,4 kilometriä.
Vesistöalueen jakovaiheita Vesistöalueen kolmannessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua. Vesistöalueen pääuoman sisältävät vesistöalueet on lihavoitu : Karjaanjoen alaosan alue (23.01) Lohjanjärven alue (23.02) Hiidenveden alue (23.03) Pusulanjoen alue (23.06) Nummenjoen valuma-alue (23.07) Vihtijoen valuma-alue (23.09) Vanjoen alue (23.04) Puneliajärven alue (23.05) Nuijajoen valuma-alue (23.08)
Muuta Hiidenvesi laskee Lohjanjärven Maikkalanselkään pohjoisesta Väänteenjoen kautta. Hiidenveteen laskevia huomattavimpia vesireittejä ovat koillisesta Vihtijärvestä alkunsa saava Vihtijoki ja Lopelta Kerityn ja Punelian järvistä alkunsa saava Vanjoen ja sen latvahaarojen muodostama vesireitti. Tämän reitin sivuhaaroja ovat muun muassa Tammelan, Karkkilan ja Lopen rajalta Onkimaanjärvestä alkunsa saava Nuijajoki ja Karkkilan Vaskijärveltä alkunsa saava Vaskijoki.
Toinen huomattava Lohjanjärveen laskeva vesireitti muodostuu niin ikään Lohjanjärven Maikkalanselkään laskevasta Nummenjoen ja Pusulanjoen vesistöalueesta. Sen itäisempi haara muodostuu Pusulanjoen ja läntisempi Nummenjoen vesireitistä, ja näiden yhdyttyä Nummella kuivatun Hyvelänjärven kohdalla joki esiintyy kartoissa muun muassa nimillä Nummenjoki, Sitarlanjoki ja Häntäjoki.
Nummenjoen muodostaman reitin haaran keskusjärvi on Nummen Pitkäjärvi. Siihen laskee pohjoisesta Somerojoki eli Sikanoja eli Pitkiönjoki, joka saa alkunsa Somerniemen Oinasjärvestä. Tähän laskee pohjoisesta Somerniemen ja Pusulan rajalta Arimaa, johon laskee joukko pikkujärviä Pusulasta ja Somerniemeltä. Lännestä Pitkiönjoen reittiin yhtyvät Mätikönojan, Kivanojan ja Ropakonjoen vesireitit pienine latvajärvineen. Etelästä Nummen pitkäjärveen laskee Hämjoki, joka tuo vesiä Sammatin pohjoisosasta muiden muassa Haarjärvestä, Valkjärvestä ja Iso- ja Vähä Ruokjärvestä.
Pusulanjoen vesireitin ylin järvi on Heinjärvi Somerniemellä ja sen alapuolisia järviä karun Tammelan ylängön reunoilla muiden muassa Salovesi, Saarijärvi, Antiainen, Saukonpää, Jäljänjärvi ja Kolmperse-Vähävesi, jotka laskevat Vahermanjärven ja Tarkeelanjärven kautta Pusulanjokeen. Räpsänjoen kautta Pusulanjokeen laskee myös Tämäkohtu Lohjan ja Karkkilan rajalta. Pusulan Kirkonkylän luona Pusulanjoki laskee Pusulanjärveen eli Jäämäjärveen, johon idästä laskee muun muassa Pusulan Rausjärvestä vesiä tuova Hirvijoki. Pusulanjärvestä etelään joki jatkuu Pusulanjokena kunnes yhtyy Nummenjokeen, johon vielä laskee koillisesta Koisjärvi ennen kuin joki laskee Lohjanjärven Maikkalanselkään Sitarlanjoen nimellä.
Pienempiä Lohjanjärveen laskevia vesireittejä ovat Karstunlahteen pohjoisesta laskeva Karstunjoki, joka tuo vesiä Kirmusjärvestä Sammatista ja Valkerpyynjärvestä Nummelta, sekä järven lounaiskulmassa Karjalohjalla Hauraveden lahteen laskeva Hotopohjanoja, joka on Karjalohjan Puujärven lasku-uoma.
pienoiskuva|230px|Mustionjoen museovoimala Billnäsin (Pinjainen) kylässä. Karjaanjoen vesistön laskuväylä eli Mustionjoki on padottu: sen varrella sijaitsee neljä vesivoimalaa.
Vesistöalueen rakenne Pääuoman sivu-uomia Vesistöalueen pääuoman sivu-uomia on koottu vesistöviranomaisen tietokannasta ja kartoista alla olevaan taulukkoon. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen valuma-alueen pinta-alaa. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa riveittäin. lasku-uomannimi pääuomankohta etäisyysmereltä(km) joenpituus(km) virtaama(MQ)(m³/s) valuma-alue(km²) lähteet Gammelbäcken Forsbyängen 3 3 6,3,4,4,–,– Krabbäcken Kasaby 13 3 5 3,3,4,4,–,2 Björkhopsbäcken Meltola 18 2 3,3,4,5,–,– Storängsbäcken Brasby 18 15 27 3,3,4,6,–,2 Bråtabäcken Päsarträsket 20 5 7 3,3,4,5,–,2 Lindsbäcken Junkarsborg 22 3 3,3,4,3,–,– Ingvalsbybäcken Mustio 24 2 3,3,4,3,–,– Mossabäcken Mustio 25 3 3,3,4,5,–,– oja Pikkujärvestä Lohjanjärvi 33 2 4 3,3,4,5,–,4 oja Krapukoskesta Lohjanjärvi 44 6 10 3,3,4,5,–,2 Hotopohjanoja Lohjanjärvi 45 14 38 3,3,4,5,–,2 Karstunjoki Lohjanjärvi 58 11 67 1,1,4,1,–,1 Hormajoki Lohjanjärvi 62 6 17 1,1,4,5,–,1 Häntäjoki Maikkalanselkä 75 61 602 1,1,4,1,–,1 oja Huikoonlammesta Maikkalanselkä 78 3 3,3,4,5,–,– Myllyoja Maikkalanselkä 75 3 3,3,4,5,–,– oja Pullinlammesta Maikkalanselkä 75 4 3,3,4,5,–,– oja Lehtikalliolla Hiidenvesi 84 5 3,3,4,5,–,– Santoja Hiidenvesi 86 5 8 3,3,4,5,–,2 Hongistonpuro Lehmijärvestä Hiidenvesi 85 10 17 ,3,4,5,–,2 Hynnänoja Hiidenvesi 86 6 11 3,3,4,5,–,2 Tyrynoja Hiidenvesi 90 4 3,3,5,4,–,– Oinasjoki Hiidenvesi 92 7 23 3,3,4,4,–,2 Koppeloja Hiidenvesi 96 3 9 3,3,4,5,–,2 oja Oravalanlammesta Hiidenvesi 96 1 3,3,4,4,–,– Valkoja Hiidenvesi 97 1 3,3,4,4,–,– Olkkalanjoki Hiidenvesi 98 42 268 1,1,1,1,–,1 Sulkavanoja Hiidenvesi 89 7 14 3,3,4,5,–,2 Nummisuonoja Vanjoki 93 7 3,3,4,4,–,2 Savikoinoja Vanjärvi 94 21 3,3,4,4,–,2 Jääkärinoja Vanjärvi 94 9 3,3,4,4,–,2 Keinuvehmaanoja Vanjoki 102 5 3,3,4,4,–,2 Maijanoja Vanjoki 103 21 3,3,4,4,–,2 Löylymaanoja Vanjoki 104 13 3,3,4,4,–,2 Nuijajoki Saavajoki 117 90 3,3,4,4,–,2 Kyrönoja Saavajoki 119 15 3,3,4,4,–,2 Vaskijoki Saavajoki 129 51 3,3,4,4,–,2 Kreivinoja Teväntö 134 17 3,3,4,4,–,2 Lahnaoja Teväntö 135 14 3,3,4,4,–,4 Palojoki Sakara 139 15 3,3,4,4,–,4 oja Saarijärvestä Punelia 143 18 3,3,4,4,–,4 Tervalamminoja Keritty 150 5 3,3,4,4,–,4 Lehmälamminoja (latvaoja) 149 3 5 3,3,4,4,–,4 Lähteet: 1 = tieto luettu sivu-uoman omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: ”Suomen vesistöalueet”, 1993 , 3 = katsottu Karttapaikasta , 4 = luettu Paikkatietoikkunasta , 5 = Paikkatietoikkuna ja Karttapaikka yhdessä, 6 = Saura, Ari .
Katso myös Luettelo Suomen vesistöistä Karjaanjoen vesistöalueen kosket ja padot
Lähteet
Aiheesta muualla
Vesistöennusteet: Karjaanjoen vesistö, vesi.fi Karjaanjoki Life-hanke