Tämä artikkeli on luettelo Ahvenanmaan suomalaisperäisistä paikannimistä ja sovinnaisnimistä. Ahvenanmaalla on joitakin paikannimiä, jotka on todettu suomalaisperäisiksi tai joiden on arveltu olevan suomalaisperäisiä. Lisäksi Ahvenanmaan kunnista on ennen 1920-luvulla alkanutta itsehallintoaikaa ollut käytössä sovinnaisnimiä.
Suomalaisperäiset paikannimet Ritva Liisa Pitkäsen mukaan lähes 30 Ahvenanmaan paikannimen on esitetty olevan suomalaisperäisiä.Pitkänen (1985), s. 16 Lars Hellbergin mukaan Axel Olof Freudenthalin vuonna 1868 julkaiseman lyhyen katsauksen jälkeen Ahvenanmaan paikannimistöstä on kirjoitettu useaan otteeseen.Hellberg (1987), s. 246
Väinö Voionmaa toteaa vuodelta 1919 olevassa teoksessaan seuraavaa Ahvenanmaan paikannimistöstä:Voionmaa (1919), s. 239
Suomalaisina paikanniminä Voionmaa piti seuraavia nimiä: Jomala Jumalaö (Getassa) Jurmo (alun perin Uhrimaa, Brändössä) Jurmoklubb (Sottungassa) Jurmoström (Brändössä) Koskenpää (Brändössä) Ledsåra (alun perin Laitasaari, Sundissa) Simskäla (alun perin Simasalo, Sundissa) Tosarby (alun perin Tuorsalo, Finströmissä)
Lisäksi Voionmaa mainitsee rotuaiheisina paikannimiä, joissa on alkuosassa "finn": Finnbo (Hammarlandissa tai EckerössäHuldén (2001), s. 45) Finnby (Sundissa) Finnholma (Föglössä) Finnö (Getassa) Finnö (Kökarissa) Finnö (Sottungassa) Finström
Uudempi paikannimitutkimus
Uudempaa tutkimusta edustaa Lars Huldénin teos vuodelta 2001. Edellä luetelluista Voionmaan esittämistä suomalaisperäisistä paikannimistä Huldén on todennut seuraavalla tavalla: Finnbo (viittaa suomalaisiin) Finnby (taustalla joko henkilön nimi tai viittaus suomalaisiin)Huldén (2001), s. 70 Finnholma (viittaa henkilöön, joka ollut kotoisin (Varsinais)-Suomesta)Huldén (2001), s. 80 Finnö, Getassa (taustalla kansaan viittaava sana)Huldén (2001), s. 62 Finnö, Kökarissa (viittaa henkilöön, joka ollut kotoisin (Varsinais)-Suomesta)Huldén (2001), s. 83 Finnö, Sottungassa (taustalla kansaan viittaava sana)Huldén (2001), s. 86 Finström (taustalla joko henkilön nimi tai viittaus suomalaisiin)Huldén (2001), s. 57 Jomala (useimpien tutkijoiden mukaan taustalla suomenkielinen sana jumala)Huldén (2001), s. 50–53 Jurmo (kyseessä on suomenkielinen nimi, jonka loppuosa on maa)Huldén (2001), s. 88 Koskenpää (vuodesta 1950 lähtien nimi ollut Korsö, sitä ennen nimi oli virallisestikin Koskenpää) Simskäla (suomalaisperäinen nimi, alkuosa perustuu mahdollisesti sanaan sima ja nimen loppuosa on salo)Huldén (2001) s. 75
Voionmaan suomalaisperäisiksi toteamia nimiä Jumalaö, Jurmoklubb, Jurmoström, Ledsåra ja Tosarby Huldén ei mainitse. Lisäksi Huldénin teoksessa on käsitelty muun muassa seuraavien paikannimien suomalaisperäisyyttä: Geta (erään teorian mukaan taustalla sana kaita, mutta viittaa todennäköisemmin vuohta tarkoittavaan sanaan get)Huldén (2001), s. 60–62 Lemland (joissakin paikannimissä alkuosa lem voi olla suomalaista alkuperää, mutta paikannimen merkitystä ei ole lopullisesti selvitetty)Huldén (2001), s. 76 Lumparland (erään tulkinnan mukaan nimen alkuosa perustuu suomen kielen lummetta merkitsevään sanaan lumpo)Huldén (2001), s. 79 Posta (viittaa mahdollisesti sanaan puosta, mutta nimen merkitystä ei ole selvitetty)Huldén (2001), s. 48 Seglinge (yhtenä mahdollisuutena esitetty, että taustalla suomalainen asutusnimi Seilonen)Huldén (2001), s. 87 Sålis (suomalainen paikannimi, taustalla joko suolaksi tai Saarlaks) Töftö (epävarman käsityksen mukaan taustalla suomenkielinen nimi Toivottu)Huldén (2001), s. 75
Kunnista aiemmin käytetyt sovinnaisnimet
Ahvenanmaa kuului hallinnollisesti Turun ja Porin lääniin ennen 1920-luvulla myönnettyä itsehallintoa. Ahvenanmaan kuntien nimistä oli tuolloin käytössä myös suomenkielisiä nimimuotoja. Seuraavan taulukon ensimmäisen sarakkeen nimet ovat kuntien ruotsinkielisiä nimiä ja toisessa sarakkeessa ovat Suomen tilastollisessa vuosikirjassa vuonna 1916 käytetyt suomenkieliset nimet. Muita suomenkielisiä nimimuotoja tai lähteitä nimimuodoille on mainittu kolmannessa sarakkeessa.
Suomenkielisistä nimimuodoista vain Maarianhamina on edelleen käytössä; muista kunnista käytetään niiden ruotsinkielistä nimeä. Vuonna 2012 Kotimaisten kielten keskus antoi Maanmittauslaitokselle lausunnon koskien Ahvenanmaan maakuntahallituksen pyyntöä, jonka mukaan Maanmittauslaitoksen laatimista kartoista tulisi poistaa suomenkieliset paikannimet Ahvenanmaa ja Maarianhamina.
Ruotsinkielinen nimi Vanha suomenkielinen nimi Muita vanhoja nimimuotoja Brändö Brändöö Präntiö Eckerö Ekkeröö Ekkerö Finström Finströmi Föglö Föglöö Geta Geeta Jeeta Hammarland Hammarlanti Jomala Jomala Kumlinge Kumlinki Kumloinen Kökar Köökari Lemland Lemlanti Lumparland Lumparlanti Mariehamn Maarianhamina(edelleen käytössä) Saltvik Saltviiki Saltviikki, Saltiola Sottunga Sottunka Sund Sundi Vårdö Vordöö
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Ahvenanmaa Ahvenanmaa Luokka:Ahvenanmaa