Lentolaivue 46 oli Suomen ilmavoimien Lentorykmentti 4:ään kuuluva kaukotoimintalentolaivue, joka perustettiin ilmavoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä 1933. Ensimmäisiksi koneikseen laivue sai Bristol Blenheimit 1937.
Talvisota Talvisodan alkaessa laivueella oli käytettävissään yhdeksän lentokelpoista Bristol Blenheim -lentokonetta.
Tappiot 1. joulukuuta 1939 BL-110 törmäsi kallioon Rautalammilla eksyttyään. Koko miehistö menehtyi. 6. tammikuuta 1940 BL-112 ammuttiin alas Riihilammella, miehistö haavoittui. 28. tammikuuta 1940 BL-108 syöksyi maahan matalalla olleen pilviverhon vuoksi. Miehistö sai surmansa. 14. helmikuuta 1940 BL-123:n moottori pysähtyi startissa Luonetjärvellä, miehistö loukkaantui. 29. helmikuuta 1940 BL-126:n moottori sammui startissa Utissa. 7. maaliskuuta 1940 BL-122 ammuttiin alas Viipurinlahdella. Ohjaaja haavoittui, ampuja ja tähystäjä menehtyivät. 10. maaliskuuta 1940 BL-133 ammuttiin alas Viipurinlahdella, koko miehistö sai surmansa.
Ilmavoitot 20. joulukuuta 1939 ampuja kersantti V. Mörsky ampui Mantsin alueella alas I-16-hävittäjän 1. maaliskuuta 1940 sama ampuja Koiviston alueella samanlaisen hävittäjän.
Jatkosota Marraskuussa 1941 valtakunnanmarsalkka Hermann Göring lahjoitti ilmavoimille viisitoista Dornier Do 17Z -pommikonetta, jotka sijoitettiin Lentolaivue 46:een. Laivue supistettiin kaksi lentueiseksi kalustotappioiden seurauksena. Kolmas lentue perustettiin uudelleen vuoden 1943 lopulla, kun saksalaisilta hankittiin Iljušin Il-4-lentokoneita. 14. helmikuuta 1944 laivueen nimeen liitettiin toimintaa kuvaava etuliite, Lentolaivue 46:sta tuli Pommituslentolaivue 46.
Komentajat majuri Olavi Sarko majuri Reino Artola
Lähteet
Stenman, Kari: Dornier-laivue - Lentolaivue 46 sodassa. Koala-kustannus, 2021. .
Lentolaivue 46 Lentolaivue 46 Lentolaivue 46