pienoiskuva|Kaavio kuvaa monia erityyppisiä sosiaalisia medioita. Sosiaalinen media (lyhennettynä arkikielessä some) tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu. Käytännössä viestintä tapahtuu kuitenkin usein jonkin keskitetyn palveluntarjoajan kautta.

Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria.Erkkola, Jussi-Pekka 2008. Professori Andreas M. Kaplanin ja Michael Haenleinin mukaan ”sosiaalinen media on joukko internet-sovelluksia, joiden ideologinen ja tekninen perusta on Web 2.0:ssa ja jotka mahdollistavat loppukäyttäjien tuottaman sisällön luomisen ja välittämisen”.Kaplan Andreas M., Haenlein Michael (2010) Users of the world, unite! The challenges and opportunities of Social Media, Business Horizons, 53(1), 59-68 Sovelluksia kutsutaan suomeksi myös termillä yhteisöpalvelu erityisesti silloin, kun sovelluksen keskiössä on käyttäjien verkostoituminen ja vuorovaikutus.

Sanastokeskus TSK:n julkaiseman sosiaalisen median sanaston mukaan sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita.

Sosiaalinen media on yleistynyt käsitteenä vuodesta 2007 lähtien, jolloin se syrjäytti vähitellen Web 2.0 -käsitteen puhuttaessa vuorovaikutteisista verkkopalveluista. Käsitteen määrittelystä on useita erilaisia tulkintoja, joissa vaihtelevasti korostuu prosessiluonne, Web 2.0 -teknologioiden ulottuvuus, sisällöt, yhteisöt tai toimintamuodot.

Sosiaalisen median erilaisia palveluita ovat yhteistuotantoalustat (esim. wikit), verkostoitumis- ja yhteisöpalvelut (esim. Facebook, LinkedIn), sisältöjen jakamiseen keskityvät alustat (esim. YouTube), blogit ja mikroblogit (esim. blogialustat, Twitter, X), virtuaalimaailmat (pelit ja sosiaaliset), sekä verkkokeskustelut (esim. Suomi24, Reddit). Jotkut määritelmät listaavat mukaan myös pikaviestimet (esim. WhatsApp, Telegram), joista monia käytetään myös suurempien ryhmien keskusteluun.

Käyttö

Sosiaalisen median käyttötavat muuttuvat palveluiden muuttuessa. Yhteisöpalveluiden käyttö on ollut kasvava trendi. Suomalaisista 74 prosenttia oli vuonna 2025 käyttänyt yhtä tai useampaa yhteisöpalvelua viimeisen kolmen kuukauden aikana, ja 64 prosenttia suomalaisista on käyttänyt jotakin yhteisöpalvelua päivittäin tai lähes päivittäin. Säännöllinen käyttö kasvoi erityisesti koronaviruspandemian aikana.Rauli Kohvakka & Kaisa Saarenmaa (2021). Median merkitys on kasvanut pandemian aikana – monet ikäihmiset ovat ottaneet melkoisen digiloikan. Tieto & Trendit, Tilastokeskus. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/median-merkitys-on-kasvanut-pandemian-aikana-monet-ikaihmiset-ovat-ottaneet-melkoisen-digiloikan/ Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuonna 2022 16–89-vuotiaista suomalaisista 70 prosenttia käytti jotakin yhteisöpalvelua ja heistä 59 prosenttia käytti niitä päivittäin tai lähes päivittäin. Saman tilaston mukaan joka viides suomalainen ei seurannut sosiaalisen median palveluja vuonna 2017.

Tietoliikenneyhtymä DNA:n tekemässä selvityksessä vuonna 2024 Suomen suosituimmat sosiaalisen median palvelut olivat WhatsApp, Facebook, Instagram ja YouTube. Vuonna 2022 samassa kyselyssä suosituimmat palvelut olivat YouTube, WhatsApp, Facebook, Facebook Messenger, Instagram ja verkon keskustelupalstat. Vuonna 2019 suosituimmat palvelut olivat puolestaan WhatsApp, YouTube, Facebook, Instagram, Twitter (nyk. X), Snapchat ja LinkedIn. Suosituimmat palvelut vaihtelevat paljon ikäryhmittäin.

Yleisradion teettämässä tutkimuksessa, joka julkaistiin tammikuussa 2015 runsaalta tuhannelta suomalaiselta kysyttiin, mitä sosiaalisen median palveluja he käyttävät. Yli puolet vastaajista ilmoittautui Facebookin käyttäjiksi. Runsas kolmannes vastaajista ei ilmoituksensa mukaan käyttänyt lainkaan sosiaalista mediaa. Nuorista vastaajista lähes jokainen käytti kahta suosituinta palvelua.

Sisällöt

Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien tuottamaa. Sisältöä tuotetaan vertaistuotannon menetelmin. Samalla on sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja hämärtynyt, koska sama henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta. Puhutaankin käyttäjätuotannosta, jossa sisällön käyttämiseen voi saumattomasti liittyä uusien sisältöjen tai sovellusten tuottamista. Yksilöt eivät ole verkossa kuluttajia, vaan aktiivisia toimijoita. Kuluttajien sijaan puhutaan joskus tuottajakuluttajista tai pro-harrastajista, jotka tekevät ammattilaistasoista tuotantoa harrastuksenaan. Varsinaisen sisällön ja viestinnän tuotannon lisäksi sosiaalisessa mediassa keskeisessä osassa on sisällön suositteleminen (jota kutsutaan myös jakamiseksi).Erkkola, Jussi-Pekka 2008, s. 39 Palveluntarjoajan algoritmien lisäksi tämä on keskeistä käyttäjälle tarjottavassa sisällössä.

Julkaisukynnys sosiaalisissa medioissa on matala ja sisältö leviää tyypillisesti viiveettä ilman ulkopuolisen tahon ennakkovalvontaa. Osallistumisesta ei yleensä makseta rahallista korvausta. Sosiaalisen median palvelut toimivat usein sellaisilla alustoilla, joiden ylläpitäjillä ei ole samanlaista roolia sisällöntuotannon ohjaamisessa kuin perinteisen julkaisutoiminnan vastuuhenkilöillä."Sosiaalisen median tekijänoikeuskysymyksistä ensimmäinen opas yrityksille", Tampereen yliopiston tiedote 8.1.2007

Verkossa julkaistava sisältö muodostaa sosiaalisia objekteja, joiden ympärille ihmiset muodostavat verkostoja.

Sosiaalisen median ongelmat Sosiaaliseen mediaan ja sen lisääntyvään käyttöön on liitetty erilaisia uhkakuvia ja huolia. Sosiaalisen median alustoja on syytetty addiktoivasta suunnittelusta, jonka avulla käyttäjiä koukutetaan viettämään niissä yhä enemmän aikaa. On keskusteltu tämän riippuuvuuden sekä laajemmin sosiaalisen median viestintäkulttuurin vaikutuksesta esimerkiksi nuorten ja lasten viestintäympäristöihin ja mielenterveyteen, ja aihetta on tutkittu laajasti. Haittavaikutusten kausaalisuhdetta on kuitenkin vaikea osoittaa, ja ilmiön pitkäaikaista vaikutusta ei ole seurattu. Lisäksi on osiaalisen median alustoja omistavia teknologiayrityksiä syytetty käyttäjien valvonnasta, käyttäjiltä kerätyn datan myymisestä eteenpäin sekä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

Sensuuri

Sosiaalisen median alustat päättävät niiden käyttösäännöt ja sääntöjen tulkinta vaihtelee. Tämän seurauksena sisältöä ja tilejä poistetaan. Myös jokin asia saattaa olla sallittua jollekulle, mutta sensuroidaan jollekin toiselle.Instagram sensuroi suomalaismuseon näyttelyä: monikansalliset mediajätit päättävät, mitä näemme ja mitä emme, eikä se ole aina johdonmukaista Yle, 2020

Sosiaalisen median yhteisöllisyys

Sosiaalinen media synnyttää monenlaista yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden muotoja ovat esimerkiksi sosiaaliset verkostot, ryhmät, verkkoyhteisöt ja parvet. Sosiaalisen rakenteen ohella yhteisöllisyyttä voidaan arvioida esimerkiksi sen tiukkuuden ja ajallisen pysyvyyden mukaan.

Sosiaalisen median yhteisöllisyyden muodoista käytetään myös käsitteitä sosiaalinen verkko, kansalaisjournalismi, vertaismedia tai osallistuva media. Sosiaalisessa mediassa syntyvä käsitys henkilön maineesta ja imagosta muokkaa jokaisen toimijan henkilöbrändiä.

Sosiaalinen media yrityksissä

Yritykset ja yhteisöt voivat käyttää sosiaalista mediaa samoin keinoin. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi viestien välitykseen asiakkaille, palautteen keräämiseen tai yleiseen kanssakäymiseen asiakkaiden kanssa. Yrityksille on usein kaksi pääsääntöistä käyttökohdetta sosiaaliselle medialle, markkinointi ja asiakaspalvelu. Sosiaalinen media on nykypäivän markkinoinnissa niin tärkeä kanava, että osalle yrityksiä se on ainoa markkinointikanava. Suuri osa internetsivustojen liikenteestä ohjautuu sosiaalisen median kanavan kautta. Ilman markkinointia sosiaalisessa mediassa yrityksen internet-sivuille tuleva liikenne muodostuu paljolti ihmisistä, jotka jo tuntevat yrityksen.

Sosiaalinen media luo mahdollisuuden yrityksille viestiä nykyisten ja uusien asiakkaiden kanssa. Koska asiakkaat ovat usein kiinnostuneita yrityksestä jo valmiiksi, on yritysten helppo jakaa tarjouksia tai kuulumisia. Sosiaalinen media on myös väline, joka kannustaa asiakkaita vuorovaikutukseen ja näin auttaa asiakkaita ongelmissaan, sekä luomaan henkilökohtaisemman suhteen yrityksen kanssa.

Verkossa käytyjen keskustelujen voi ajatella olevan Mike Kuniavskyn lanseeraaman tietovarjo-mallin mukaisia heijastuksia oikeasta elämästä. Mallissa reaalimaailman esineillä on verkossa tietovarjoja, jotka sisältävät tuotetta ja sen sisältöä kuvailevaa metatietoa, mutta myös käyttäjien antamat arvostelut ja kommentit. Yritysten on hyvä ymmärtää, että kuluttaja tekee nykyään ostopäätöksen paljolti näiden heijastusten perusteella. Suurimman hyödyn yritykset saavuttavat, jos ne pystyvät osallistumaan rakentavasti keskusteluun.Inkeroinen, Antti. Sosiaalinen media suomalaisissa yrityksissä. Diplomityö. Aalto-yliopisto. (2010). (PDF)

Esimerkkejä sosiaalisen median palveluista

Linkkien ja uutisten jakopalveluita: Reddit – linkkien, uutisten ja keskusteluiden jakopalvelu Blogipalveluita: WordPress – blogipalvelu ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto Blogger – blogipalvelu Tumblr – blogipalvelu Mikroblogipalveluita: X – mikrobloggauspalvelu MastodonSocial – mikrobloggauspalvelu Wiki- ja muita yhteistyöpalveluita: Wikipedia – avoin tietosanakirja MediaWiki – avoimen lähdekoodin wikiohjelmisto Google Sites – yhdessä muokattavan, pienryhmille suunnatun verkkosivuston julkaisualusta Mediapalveluita: Flickr – kuvien jakelupalvelu Photobucket – kuvien jakelupalvelu Pinterest – kuvien ja linkkien jakelu- ja kuratointipalvelu SlideShare – Powerpoint -sivujen ja esitysten jakelupalvelu YouTube – videoiden jakelupalvelu Instagram – kuvien jakelupalvelu Snapchat – valokuva- ja videoviestipalvelu Tiktok – lyhytvideosovellus SoundCloud – musiikin sekä muiden äänitiedostojen levitys- ja suoratoistopalvelu PixelfedSocial – kuvien jakelupalvelu PixelfedFI – suomalainen kuvien jakelupalvelu Yhteisöjä: Facebook – yhteisöpalvelu Foursquare – paikkatietoon perustuva sosiaalisen verkostoitumisen yhteisöpalvelu LinkedIn – ammattilaisille tarkoitettu verkostoitumispalvelu Jodel

Katso myös Pikaviestintä Semanttinen Web Someilmiö Sosiaalisen median optimointi Sosiaalinen kirjanmerkki

Lähteet

Viitteet

Kirjallisuutta

Sosiaalisen median tutkimusta Aalto, Tuija & Uusisaari, Marylka Yoe: Löydy - Brändää itsesi verkossa (Avain 2010) Bechmann, Anja & Lomborg, Stine (2012) Mapping actor roles in social media: Different perspectives on value creation in theories of user participation. New Media & Society, 15(5), 765-781. ( ) boyd, danah & Ellison, Nicole B (2007) Social Network Sites: Definition, History, and Scholarship. Journal of Computer‐Mediated Communication 13:1, 210–230. Erkkola, Jussi-Pekka: Sosiaalisen median käsitteestä. Lopputyö. Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu 2008. (pdf)

Itkonen-Isakov, Terhi-Maija: Wikit ja blogit pedagogisina työkaluina, s. 50 - 58. Teoksessa: Viteli, J. & Kaupinmäki, S. (toim.) Tuovi 5: Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa 2007 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. Tay. Hypermedialaboratorio. Tampereen yliopisto 2008. Kaplan, Andreas M. (2012) If you love something, let it go mobile: Mobile marketing and mobile social media 4x4, Business Horizons, 55(2), p. 129-139. Kaplan Andreas M., Haenlein Michael, (2010 in print; 2009 online), Users of the world, unite! The challenges and opportunities of social media, Business Horizons, Vol. 53, Issue 1