Tanska (; ) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Tanskan keskeisin maarajanaapuri on maan eteläpuolella sijaitseva Saksa, mutta Ruotsista sen erottaa vain kapea Juutinrauman salmi, jonka yli on rakennettu maantie- ja rautatiesilta. Norja sijaitsee Skagerrakin salmen takana maan pohjoispuolella.
Tanskan pinta-ala on , joten se on selvästi pienin Pohjoismaa. Tanskan väkiluku on noin kuusi miljoonaa (toukokuu 2025), ja se on Pohjoismaista selvästi tiheimmin asuttu. Tanskan pääkaupunki on Kööpenhamina.
Tanskan kuningaskunta on kolmesta autonomisesta alueesta Grönlannista, Färsaarista ja Tanskasta koostuva perustuslaillinen monarkia. Kolmesta alueesta vain Tanska kuuluu Euroopan unioniin ja Grönlannilla ja Färsaarilla on osittainen itsehallinto.
Tanskaa ympäröivät idässä Itämeri ja lännessä Pohjanmeri. Varsinainen Tanska koostuu Pohjois-Saksaan rajoittuvasta Jyllannista samannimisellä niemimaalla sekä lukuisista saarista, joista suurimmat ovat Vendsyssel-Thy, Fyn, Sjælland, Lolland, Falster ja Bornholm. Tanska on hyvin alavaa maata, ja maan korkein kohta, Yding Skovhøj, on vain 172,5 metriä merenpinnasta. Lukuisten saarien takia Tanskan rantaviiva on noin .
Tanska on yksi maailman vanhimmista monarkioista, ja vuodesta 1849 lähtien se on ollut perustuslaillinen monarkia. Tanska on perinteinen maatalousmaa, joka tuottaa sianlihaa ja maitotuotteita. Se on myös pitkälle teollistunut, ja tuottaa merkittävän osan maailman tuulivoimaloista. Tanska on yksi maailman vauraimmista ja kehittyneimmistä maista, ja maassa on hyvin laaja sosiaaliturva sekä Transparency Internationalin mukaan erittäin alhainen korruptio. Tanskalaisista kirjailijoista tunnetuin lienee H. C. Andersen.
Nimi
Tanskan tanskankielinen nimi Danmark mainitaan ensimmäisen kerran 900-luvulla pystytetyissä Jellingin riimukivissä - Jellingin kaupungissa Tanskassa - vanhassa muodossaan tanmaurk. Nimitystä Denamearc käytti kuitenkin jo norjalainen Othere (Ottar) hänen vieraillessaan kuningas Alfred Suuren luona Englannissa vuonna 890. Hieman myöhemmin apotti Regino Prümilainen (kuoli vuonna 915) mainitsi nimen Denimerca teoksessaan Chronica. Nimi Danmark koostuu kahdesta osasta. Dan viittaa tanskalaisiin (danir) ja sanalla mark on useita eri mahdollisia merkityksiä. Yksi niistä on ”raja-alue”, vaikka ei tiedetäkään tarkkaan mihin raja-alueeseen sillä olisi aikamaan viitattu. Yhden teorian mukaan nykyinen Tanska on käsitetty raja-alueena Ruotsiin nähden. Teoria perustuu 500-luvulla eläneen historioitsija Jordanesin kertomukseen siitä, kuinka nykyisen Tanskan saaret asutettiin Ruotsista käsin. Jordanes itse ei kuitenkaan käyttänyt nimeä Danmark. Toisen teorian mukaan nimitys on peräisin frankeilta, jotka käyttivät termiä mark raja-alueista, jotka vaativat erityistä silmällä pitoa. Danmark olisi viitannut näin ollen alun perin alueeseen Eiderjoella Jyllannin eteläosassa.
Maantiede
pienois|pysty|vasen|Tanskan kartta. pienois|Maalaismaisemaa Itä-Jyllannissa. pienois|Dyynejä Vattimeren kansallispuistossa. Tanska käsittää suurimman osan Jyllannin niemimaasta sekä noin 480 saarta, joista 74 on asuttuja (tammikuu 2015).Statistikbanken.dk/bef4 Mistään kohdasta Tanskaa ei ole merelle matkaa yli 50 kilometriä. Jyllannin niemimaa rajoittuu lännessä Pohjanmereen, pohjoisessa Skagerrakiin, idässä Kattegatiin ja Itämereen. Suurin osa niemimaasta kuuluu Tanskaan, eteläisin osa Saksaan.
Tanskan saarista tärkeimpiä ovat Fyn ja Sjælland, jotka sijaitsevat Itämeren Kattegatiin yhdistävien salmien välissä. Nämä salmet ovat Jyllannin ja Fynin välinen Vähä-Belt, Fynin ja Själlannin välinen Iso-Belt sekä Själlannin ja Ruotsin puoleisen mantereen välinen Juutinrauma (Øresund). Kaikkien näiden salmien yli johtavat nykyään sillat. Vähän-Beltin silta valmistui 1935, Ison-beltin silta 1998 ja Juutinrauman silta vuonna 2000. Suunnitteilla on myös ollut silta tai tunneli yli Femen-Beltin Saksan puolelle. Tanskan pääkaupunki Kööpenhamina sijaitsee Sjællandin saaren itärannikolla.
Vendsyssel-Thyn saari sijaitsee Jyllannin niemimaan pohjoispuolella, kapean Limvuonon siitä erottamana. Bornholm sijaitsee muista Tanskan saarista erillään Itämeressä Ruotsin kaakkoispuolella. Muita tärkeitä saaria ovat Lolland, Falster, Mors, Als, Langeland ja Møn.
Tanskalaista maisemaa hallitsee laakea alanko, joka on paikoin kumpuilevaa. Tanskassa ei ole ylänköjä. Itä-Jyllannissa sijaitseva maan korkein piste Yding Skovhøj on vain noin 172,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Jyllannin itäosasta löytyy myös muita lähes yhtä korkeita mäkiä, kuten Ejer Bavnehøj ja Møllehøj, joka on Tanskan korkein luonnollinen kohta. Jyllannin matalat moreeniharjanteet jakavat niemimaan kahteen osaan. Lännessä on hiekkadyynien ja laguunien hallitsema Pohjanmeren rannikkoalue ja idässä laaja savitasanko. Sisävesiä Tanskassa on yhteensä noin 700 neliökilometriä, ja järvistä suurin on Sjællandin saaren pohjoisosassa sijaitseva Arresø.
Tanskan kallioperä on geologisesti melko nuorta, ja se on muodostunut pääosin liitu-, tertiääri- ja kvartäärikaudella löysistä kivilajeista. Tanskan pintamaa koostuu pääosin savesta ja hiekasta.
Suurin osa Tanskan pinta-alasta on laidunmaata, mutta myös pienialaisia istutettuja metsäalueita löytyy. Aarniometsistä lähes kaikki on hakattu maatalouden tieltä. Lehtimetsävyöhykkeeseen kuuluvassa Tanskassa ei kasva havupuita juuri luonnostaan. Niitä kuitenkin viljellään joulukuusiksi; Tanska on maailman suurimpia viljeltyjen joulukuusien viejiä, josta lähtee vuosittain joulupuuta ulkomaille. Tanskassa on tavattu sata nisäkäslajia ja 738 lintulajia. Yleisiä eläinlajeja ovat muun muassa saksanhirvi, metsäkauris, jänis ja siili.
Tanskan viisi kansallispuistoa on perustettu kaikki 2000-luvulla. Thyn kansallispuisto avattiin vuonna 2008, Mols Bjergen kansallispuisto 2009 ja Skjoldungernen kansallispuisto 2015. Vattimeren kansallispuisto liitettiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2014. Kuninkaallinen Nordsjællandin kansallispuisto perustettiin 2018. Lisäksi kolme aluetta on Unescon Geopark-verkostossa geologisten arvojensa johdosta. Merkittävä luonnonnähtävyys on myös rantatörmät Mønin saarella.
Ilmasto
Tanskassa vallitsee meri-ilmasto. Maan pienen koon ja vähäisten korkeuserojen takia ilmastossa ei ole juuri alueellisia eroja. Talvet ovat viileitä, mutta pohjoismaisittain lauhoja. Ankarina talvina Tanskan salmet saattavat jäätyä. Lumipeite on maassa keskimäärin 30 päivää, ja lumisuus vaihtelee vuosittain. Kesällä sää on vaihtelevaa, mutta erittäin harvoin tukalan kuumaa. Sateita saadaan melko paljon etenkin syksyisin.
Historia
Esihistoria
Ensimmäiset peuranmetsästäjät saapuivat Tanskaan jääkauden lähestyessä loppuaan noin 13000 eaa. Pari tuhatta vuotta myöhemmin ilmasto oli tarpeeksi lämmin metsänkasvulle, ja Tanskassa metsästettiin alkuhärkiä. Myöhäiseltä kivikaudelta noin 4000 eaa. on säilynyt monia esineitä, hautalöytöjä ja taidokkaita saviastioita.
Rautakaudella Tanskassa käytiin kansainvälistä kauppaa, ja Rooman valtakunnasta tuotiin ylellisyystavaroita.
Viikinkiaika
pienois|pysty|Englannin tanskalainen kuningas Sven Haaraparta. Ensimmäisen kerran tanskalaiset järjestäytyivät valtiollisesti 800-luvulla, kun kuningas Godfred yhdisti heidät torjumaan frankkien aluevalloituksia.Kiljunen 2004, s. 41. 800-luvulta aina 1000-luvulle tanskalaiset tunnettiin Euroopassa viikinkeinä yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa. Viikingeillä oli huono maine ryöstelijöinä ympäri Eurooppaa, mutta he harjoittivat myös rauhanomaista kaupankäyntiä sekä perustivat kaupunkeja.
Viikingit levittäytyivät laajalle. He hallitsivat osia Britteinsaarista ja siellä ollutta tanskalaishallintoa 800-luvun alusta 950-luvulle kutsutaan nimellä Danelagen. Ranskan kuningas Kaarle Yksinkertainen luovutti tanskalaisille viikingeille Normandian vuonna 911. Kuningas Harald Sinihammas vakiinnutti kristinuskon aseman maassa ja antoi kastaa itsensä vuonna 965. Hän myös yhdisti Tanskan ja Norjan. Knuut Suuren valtakaudella vuosina 1018–1037 Tanskasta tuli Pohjanmeren voimakkain valtakunta. Hän hallitsi Tanskaa, Norjaa, Etelä-Ruotsia, Pohjois-Saksaa ja Englantia.Kiljunen 2004, s. 42.
Keskiaika
1100- ja 1200-luvuilla Tanska oli ristiretkien myötä Itämeren alueen voimakkain valtio. Tanska piti ristiretkien jälkeen Viroa hallinnassaan 1300-luvun puoliväliin saakka, jolloin se joutui luovuttamaan Viron saksalaiselle ritarikunnalle. Tämän jälkeen Tanska kamppaili Itämeren herruudesta saksalaista Hansaliittoa vastaan.
Kalmarin unionin solmimisen myötä vuonna 1397 Tanska, Norja ja Ruotsi yhdistyivät tanskalaiskuninkaan Erik VII:n kruunun alaisuuteen. Vuonna 1459 Schleswig-Holstein liitettiin Tanskaan.Kiljunen 2004, s. 43. Kalmarin unionissa Tanskalla oli muihin maihin verrattuna korostuneempi asema, mikä ajoi Ruotsin lopullisesti eroamaan unionista vuonna 1521 Kustaa Vaasan johdolla. Norja pysyi unionin jäsenenä ja oli 1500-luvulta lähtien suorassa alistussuhteessa Tanskaan.
Uskonpuhdistus ja hävittyjä sotia
pienois|pysty|Tanskan hallitsijan kruunu Uskonpuhdistuksen yhteydessä kuningas Kristian III otti haltuunsa kirkon omaisuuden, joka sekä lisäsi hänen valtaansa ja mahdollisti aktiivisen sodankäynnin. Aatelismiehet saivat aiemmin kirkonmiehille varattuja paikkoja valtionhallinnossa, paikallishallinnossa ja oikeuslaitoksessa. Heidät oli vapautettu veroista armeijapalveluksensa ansiosta. 1600-luvun puolivälissä aatelin sotilaallinen merkitys pieneni, keskiluokka vaurastui ja kuninkaan valta kasvoi.
Kuningas Kristian IV rakennutti monia kauniita rakennuksia ja kaupunkeja, mutta arvioi voimansa väärin ja hävisi merkityksellisiä sotia kuten 30-vuotisen sodan. 1600-luvulla Tanska kävi monta tappiollista sotaa Ruotsia vastaan ja menetti sille Itämeren valta-aseman. Saarenmaan, Gotlannin ja Öölannin lisäksi nykyisen Etelä-Ruotsin maakunnat Skåne, Blekinge ja Halland olivat pitkään osa Tanskaa, mutta ne jouduttiin luovuttamaan suurvallaksi nousseelle Ruotsille Pohjan sodan jälkeen Roskilden rauhassa vuonna 1658. Vuonna 1814 Napoleonin sotien jälkeen Tanska joutui luovuttamaan Norjan Ruotsille.
Yksinvalta, Norjan menetys ja kulttuurin kulta-aika
Suuren Pohjan sodan jälkeen maan talous oli huonossa tilassa, ja varsinkin porvaristo piti aatelia syyllisenä maan alennustilaan. Porvaristo, papisto ja sotilassääty toivoivat uutta perustuslakia. Kuninkuudesta tehtiin perinnöllinen, ja kuninkaasta yksinvaltias. Vuoden 1665 perustuslaki oli voimassa vuoteen 1848 asti. 1700-luvun valistusaikana maassa tehtiin monia uudistuksia ja hyvinvointi kasvoi. Maaorjuus poistettiin osittain vuonna 1703, mutta vuonna 1733 hyväksyttiin laki, joka piti talonpojat edelleen isäntiensä mailla eli 'turpeeseen sidottuina'. Vuoden 1784 maareformin lisäksi koulutusta uudistettiin ja se tehtiin pakolliseksi kaikille vuonna 1814.Bregnsbo, Michael: Absolute monarchy – the foundation of the welfare state 1001 Stories of Denmark. Viitattu 28.1.2016.
Rauha loppui, kun britit hyökkäsivät Tanskan laivaston kimppuun vuonna 1807. Kööpenhaminan pommitus sai Tanskan turvautumaan Napoleoniin, ruotsalaiset liittoutuivat Englannin kanssa. Tapaus johti Englannin ja Venäjän välisen tykkivenesodan syttymiseen vuonna 1807, joka päättyi Örebron rauhaan vuonna 1812. Schönbrunnin rauhassa vuonna 1815 Norja erosi Tanskasta. Valtionkassa oli vararikon partaalla vuonna 1813, mutta kulttuuri kukoisti kultakaudellaan. Ajan kultturinimiä olivat kirjailija H. C. Andersen, teologi ja filosofi Søren Kierkegaard sekä pappi Nikolai Frederik Severin Grundtvig.
Teollistuminen ja maailmansodat
Wienin kongressin jälkeen Tanskan kuningas hallitsi kuningaskunnan lisäksi Schleswigin, Holsteinin ja Lauenburgin herttuakuntia sekä siirtomaita. Grönlantia lukuun ottamatta ne olivat pinta-alaltaan pieniä, kuten nykyisten Yhdysvaltain Neitsytsaarten alue itäisellä Karibianmerellä vuosina 1671–1917 sekä Tranquebar Intiassa vuosina 1620–1845.