Jussi Kristian Halla-aho (s. 27. huhtikuuta 1971 Tampere) on suomalainen poliitikko, joka on toiminut eduskunnan puhemiehenä 21. kesäkuuta 2023 lähtien. Hän toimi perussuomalaisten puheenjohtajana vuosina 2017–2021. Halla-aho on toiminut kansanedustajana vuosina 2011–2014 ja uudelleen heinäkuusta 2019 alkaen sekä Euroopan parlamentin jäsenenä 2014–2019.
Halla-aho tuli tunnetuksi Scripta-nimisen bloginsa kautta. Blogissaan Halla-aho käsitteli vuosien ajan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ja monikulttuurisuutta. Sen sisältämästä vieraskirjasta sai alkunsa maahanmuuttokriittisten keskustelijoiden Hommaforum-keskustelupalsta.
Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen hän on ollut vuoden 2009 alusta. Koulutukseltaan hän on kielitieteilijä ja filosofian tohtori. Halla-aho liittyi Perussuomalaiset-puolueen jäseneksi loppuvuodesta 2010Helsingin Sanomat. Sitä ennen hän toimi Suomen Sisussa ja sitoutumattomana Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Halla-aho nousi perussuomalaisten kansanedustajaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Halla-aho kuului Nuivan manifestin allekirjoittajiin vuonna 2010. Europarlamentaarikoksi Halla-aho valittiin samaan aikaan Sampo Terhon kanssa vuoden 2014 eurovaaleissa. Halla-aho on tullut tunnetuksi monikulttuurisuutta ja Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivista kannanotoistaan.
Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi kesäkuussa 2017, kun hän voitti vastaehdokkaansa Sampo Terhon ja nousi Timo Soinin seuraajaksi.Halla-aho: Perussuomalaiset haluaa jatkaa hallituksessa. hs.fi Halla-ahon tultua valituksi puolueen eduskuntaryhmä hajosi. Puheenjohtajana Halla-aho onnistui nostamaan puolueen kannatuksen hajoamista edeltäneelle tasolle ja sirpaleryhmä Sininen tulevaisuus kuihtui. Vuoden 2021 puoluekokouksessa Halla-aho ei enää asettunut ehdolle puolueen puheenjohtajaksi. Syy tähän löytyy tiedotteesta, jonka saa julkaista vasta kesäkuussa 2031.
Halla-aho valittiin kesäkuussa 2023 eduskunnan puhemieheksi. Hän oli perussuomalaisten ehdokas vuoden 2024 presidentinvaaleissa ja sijoittui kolmanneksi 19 prosentin kannatuksella.
Tausta Halla-aho on sukutaustaltaan pohjalainen. Isän suku on talollisia Alajärven Hoiskosta. Äidinpuoleisessa Bergrothien suvussa on virkamiehiä ja kulttuurin parissa toimineita 1700-luvulta lähtien. Halla-ahon äidin isoisä toimi Alajärvellä metsänhoitajana ja äidinisä kunnanlääkärinä. Halla-ahon epävirallisen elämäkerran kirjoittaneen Lauri Nurmen mukaan sukutausta on keskeinen tekijä Halla-ahon nousussa yhteiskunnan huipulle.Nurmi, s. 14, 18–22. Halla-ahon vanhemmat muuttivat ennen hänen syntymäänsä Tampereelle Etelä-Pohjanmaalta Alajärveltä.
Halla-aho varttui Peltolammin kaupunginosassa perheessä, jossa isä oli "viihdealan monitoimimiehen" Tappi Suojasen palveluksessa, äiti sairaanhoitaja.Nurmi, s. 27. Vanhempiensa erotessa Halla-aho oli 12-vuotias. Hän kävi Tampereella peruskoulun, jonka yläasteella joutui koulukiusatuksi. Halla-aho on kuvannut Iltalehden Totuus minusta -ohjelmassa yläasteaikansa "aikamoiseksi helvetiksi" kiusaamisen takia, jonka hän on sanonut vaikuttaneen häneen niin ihmisenä kuin poliitikkonakin. Hän kävi myös lukionsa Tampereella. Hän kävi lukiota aluksi Hatanpään lukiossa, mutta kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen iltalukiosta vuonna 1991 yleisarvosanalla magna cum laude approbatur.
Halla-aho soitti noin vuosina 1989–1994 Blashemia-nimisessä speed metal -yhtyeessä, jonka kappaleet hän sävelsi ja sanoitti. Yhtye esiintyi Lemporockissa vuonna 1994.
Halla-aho suoritti 1990-luvun alussa siviilipalveluksen työskentelemällä nuorisotalon iltaohjaajana. Myöhemmin hän on sanonut katuneensa siviilipalveluksen suorittamista. Siviilipalvelusaikoihin yrittäjäkurssille osallistunut Halla-aho sanoi Hyvinkään Sanomien toimittajalle suunnittelevansa seksikaupan avaamista Joensuuhun. Suunnitelma jäi toteutumatta ja saattoi olla pelkkä satunnainen – kenties vitsikäs – heitto.Nurmi, s. 70 Siviilipalveluksen jälkeen Halla-aho opiskeli Pirkanmaan hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa, josta hän valmistui tarjoilijaksi vuonna 1994.
Vuosina 1995–2000 Halla-aho opiskeli Helsingin yliopistossa venäjää ja valmistui vuonna 2000 filosofian maisteriksi. Sen jälkeen hän oli vuosina 2000–2006 yliopistossa tutkija, tuntiopettaja ja jatko-opiskelija. Vuonna 2006 hän väitteli filosofian tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista arvosanalla eximia cum laude approbatur. Halla-ahon väitöskirja käsitteli muinaiskirkkoslaavin substantiivien ja adjektiivien taivutuspäätteiden historiallista kehitystä.
Ennen poliitikon uraansa Halla-aho työskenteli tarjoilijana, viisumivirkailijana Suomen Kiovan-suurlähetystössä sekä Helsingin yliopistossa tutkijana ja muinaiskirkkoslaavin tuntiopettajana. Nurmi on haastatellut elämäkertaa varten muun muassa slavistiikan professoria Jouko Lindstedtiä. Haastattelujen pohjalta Nurmi kertoo kirjoittamassaan elämäkerrassa, että Halla-ahon verkkokäytös oli herättänyt yliopistolla huomiota jo vuosia ja rasistiset tekstit aiheuttaneet ongelmia. Halla-ahoa oli varoitettu useasti. Haastattelujen perusteella Nurmi kirjoittaa, että Halla-ahon yliopistoura päättyi, kun tuntiopettajan työsopimus jäi vaille jatkoa. Nurmen mukaan tämä sai Halla-ahon katkeroitumaan ja väittämään olevansa uhri, vaikka väitöskirjan valmistumisen jälkeen harva saa yliopistosta työpaikan.Nurmi, s. 107
Halla-aho sai tohtorinväitöksensä jälkeen Suomen Kulttuurirahaston myöntämän apurahan kahtena vuotena. Vuonna 2006 16 000€ Suomen Kulttuurirahasto, Apurahat 2006—2007 ja vuonna 2007 18 000€ =Suomen Kulttuurirahasto, Apurahat 2007—2008 Ukraina — Suomi sanakirjan laatimiseen. Halla-aho ei ole loppuunvienyt sanakirjatyötään, eikä hänelle ole myönnetty siihen lisää apurahaa. Nurmi, s. 186—188
Poliittinen toiminta pienoiskuva|pysty|Halla-aho Hämäläis-Osakunnan vaalipaneelissa marraskuussa 2006. Halla-aho kuului vuodesta 2000 alkaen aina perussuomalaisten puheenjohtajaksi valitsemiseensa saakka kansallismieliseen Suomen Sisu -yhdistykseen, joka ilmoittaa toimivansa herättääkseen ja vahvistaakseen suomalaisten kansallista yhtenäisyyttä ja itsetuntoa.
Halla-aho ylläpiti vuodesta 2003 blogia nimeltä Scripta – kirjoituksia uppoavasta Lännestä, joka sisältää hänen omien sanojensa mukaan ”pääasiassa maahanmuuttoa, monikultturismia, suvaitsevaisuutta, ilmaisunvapautta ja poliittista korrektiutta käsitteleviä kriittisiä mielipidekirjoituksia”. Blogin lukijamäärä on vaihdellut kolmestatuhannesta kahdeksaantuhanteen päivässä. Halla-aho on todennut kirjoitustapansa olevan ”kärkevä, sarkastinen ja ajoittain aggressiivinen, mikä jättää lukijalle paljon vastuuta”. Halla-ahon blogin vieraskirjan keskusteluista kehittyi itsenäinen Hommaforum-niminen keskustelupalsta joulukuussa 2008.
Halla-aho oli perussuomalaisten sitoutumaton kansanedustajaehdokas Helsingin vaalipiirissä jo vuoden 2007 eduskuntavaaleissa mutta ei tullut valituksi 2 215 äänellä. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana perussuomalaisten ehdokkaana. Hän sai 2 977 ääntä, mikä oli 18. eniten koko maan ehdokkaista. Kannatuksensa Halla-aho keräsi lähes kokonaan ilman mainontaa ja perinteisiä tiedotusvälineitä. Valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikainen sanoi, että ”Halla-ahon maahanmuuttajakriittisyys herättää kannatusta etenkin niiden ihmisten joukossa, jotka kokevat maahanmuuttajat arjessaan”.
Halla-ahon kannattajat keräsivät keväällä 2009 kahtatuhatta kannattajakorttia Halla-aholle perustettua valitsijayhdistystä varten siltä varalta, etteivät perussuomalaiset ottaisi Halla-ahoa ehdokkaakseen kesän 2009 eurovaaleihin. Halla-ahoa ei lopulta valittu perussuomalaisten listalle, ja kannattajayhdistys keräsi lähes 3 700 nimeä, mutta Halla-aho ei lähtenyt ehdolle, koska pelkäsi ehdokkuuden hajottavan ”maahanmuuttokriittisen liikkeen”.
Historiantutkija Markku Jokisipilän mukaan tähän vaiheeseen liittyy Halla-ahon poliittisen uran nousun yksi keskeisimmistä tekijöistä – julkinen esiintyminen Ylen Pressiklubi-ohjelmassa 6. helmikuuta 2009. Ruben Stillerin juontamassa ohjelmassa vieraina olivat Halla-ahon ohella toimittajat Leif Salmén ja Saska Saarikoski. Jokisipilän mukaan ohjelmasta muodostui kolme vastaan yksi -asetelma, jossa erityisesti Salmén hyökkäsi kiivaasti Halla-ahoa vastaan, mikä käänsi yleisön sympatiat rauhallisesti esiintyneen ja täsmällisesti argumentoineen Halla-ahon puolelle ja teki tästä valtakunnallisen julkisuuden henkilön.
Lokakuussa 2010 Halla-aho liittyi perussuomalaisen puolueen jäseneksi. Vuonna 2011 hän nousi Helsingin kaupunginhallitukseen ja on toiminut muun muassa opetuslautakunnan jäsenenä. Hän on toiminut myös perussuomalaisten valtuustoryhmän varapuheenjohtajana. Vuoden 2012 kuntavaaleissa Halla-aho valittiin 6 034 äänellä Helsingin kaupunginvaltuustoon. Hänen äänimääränsä oli kolmanneksi korkein sekä Helsingissä että koko maassa, vaikkei hän kampanjoinut vaaleissa lainkaan. Halla-aho erosi kaupunginhallituksen jäsenyydestä tultuaan valituksi Euroopan parlamenttiin, mutta jatkoi kaupunginvaltuustossa. Vuonna 2015 hän ei kuitenkaan osallistunut lainkaan kaupunginvaltuuston kokouksiin.
Kansanedustaja 2011–2014 ja 2019– Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Halla-aho valittiin kansanedustajaksi Helsingin vaalipiirin toiseksi suurimmalla ja koko maan kuudenneksi suurimmalla äänimäärällä (15 074). Halla-ahon vaalirahakeräys tuotti reilut 60 000 euroa, kaikki 910 yksityiseltä lahjoittajalta. Halla-aho arvioi, että kyseessä on suurin summa, jonka eduskuntavaaliehdokas on milloinkaan kerännyt yksittäisiltä lahjoittajilta.
Huhtikuussa 2011 perussuomalaisten eduskuntaryhmä valitsi Halla-ahon maahanmuuttoon liittyviä lakiesityksiä käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi. Hän kuitenkin luopui puheenjohtajuudesta kesäkuussa 2012 muiden puolueiden eduskuntaryhmien vaadittua hänen eroaan. Taustalla olivat Halla-ahon blogikirjoituksestaan saama sakkotuomio sekä hänen omat kommenttinsa korkeimman oikeuden vahvistamasta tuomiosta. Halla-ahoa syytettiin muun muassa oikeusjärjestelmän vähättelystä.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Halla-aho keräsi koko maassa eniten ääniä, 30 596, mikä on uusi ennätys Helsingin vaalipiirissä. Hän pyysi vapautusta edustajantoimesta 2. heinäkuuta 2019 saakka, jolloin hänen toimikautensa Euroopan parlamentissa päättyy.Tulikukka de Fresnes: Jussi Halla-aho aloittaa kansanedustajan työt heinäkuussa, jatkaa siihen asti Brysselissä Yle 22.4.2019. Viitattu 25.4.2019.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Halla-ahon äänimäärä oli maan neljänneksi suurin, 22 081.
Europarlamentaarikko 2014–2019 vasen|pienoiskuva|Europarlamentaarikko Halla-aho Brysselissä marraskuussa 2014. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Jussi Halla-aho valittiin europarlamenttiin Alexander Stubbin jälkeen suurimmalla henkilökohtaisella äänimäärällä Suomessa (80 529 ääntä). Halla-aho aloitti europarlamentaarikkona heinäkuussa 2014, ja hänen tilalleen kansanedustajaksi nousi varasijalta Mika Raatikainen.
Europarlamentissa Halla-aho kuului Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR). Hän oli jäsen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa (LIBE) sekä EU:n ja Venäjän parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan valtuuskunnassa. Varajäsen hän oli sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa (IMCO) ja valtuuskunnassa, joka toimii EU:n ja Kazakstanin, Kirgisian ja Uzbekistanin parlamentaarisissa yhteistyövaliokunnissa ja vastaa suhteista Tadžikistaniin, Turkmenistaniin ja Mongoliaan.
Halla-aho oli vuoden 2017 alkuun mennessä jättänyt yksitoista kirjallista kysymystä, joista kymmenen käsitteli maahanmuuttoa. Käyttämissään 31:ssä puheenvuorossa hän on 25:ssä käsitellyt maahanmuuttoa, kolmessa rajatarkastuksia ja kahdessa muslimien osuutta viharikoksiin. Halla-aho on europarlamentissa äänestänyt muun muassa terrorismia tukevan Saudi-Arabian aseidenvientikieltoa vastaan.