Per Allan Magnus Claësson Uggla (s. 18. kesäkuuta 1954 Östermalm, Tukholma, Ruotsi) on ruotsalainen muusikko ja näyttelijä. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat muun muassa ”Varning på stan” ja ”Mitt decennium”.
Hän nousi kuuluisuuteen vuoden 1977 aikoihin. Hänen musiikkinsa on nykyään tyyliltään poprock-musiikkia, mutta uran alkuvaiheilla musiikissa oli vaikutteita muun muassa glamrockista ja punkista. Ugglan kappaleet ovat tunnettuja satiirisista teksteistä, joissa ivataan ja pilkataan positiivisessa mielessä niin juorulehtiä kuin trubaduureja. Kappaleiden, jotka ivasivat muun muassa muskelimiehiä (”IQ”, 1983), viidenkymmenenvillitystä (”Fula gubbar”, 1986), juorulehtiä (”Jag mår illa”, 1989) ja trubaduureja (”Trubaduren”, 1993), myötä häntä on pidetty ivallisena mutta vitsikkäänä yhteiskunnan kommentoijana.
Elämä Nuoruus Magnus Uggla syntyi Tukholmassa Ruotsissa patenttineuvos Claës Ugglan ja Madeleine Thielen kolmanneksi lapseksi. Hänellä on kaksi isoveljeä, Johan Fredrik Claesson Uggla (1951–1998) ja Gabriel Claesson Uggla (s. 1944). Uggla oli lapsena varsin vilkas ja niinpä hänet erotettiinkin koulusta useaan kertaan, ensimmäisen kerran viidennellä luokalla. Hän muun muassa varasti opettajaharjoittelijalta rahaa, tappeli ja uhkaili muita oppilaita. Kaiken kaikkiaan Uggla erotettiin viidestä koulusta.
Uran alku
Uggla perusti ensimmäisen yhtyeensä jo vuonna 1968 naapureidensa kanssa Nackassa. Yhtyeen nimi oli JUSO, joka oli lyhenne yhtyeen jäsenten sukunimistä. He soittivat Black Sabbathin innoittamaa musiikkia. Kappaleita olivat muun muassa ”Skogen brinner” ja ”Domedagen”. Yhtye sai vain kourallisen epäonnistuneita esiintymisiä Tukholman nuorisotaloissa.
Yhtyeen soitti muun muassa Pugh & Naturen ja Telefonpajsarnin lämmittelybändeinä. JUSO hajosi, kun Magnus muutti isänsä luokse asumaan, kun Magnuksen vanhemmat erosivat. Yhtyeen muut jäsenet jatkoivat, mutta yhtyeen nimeksi tuli Alexander Lucas (ruots. Alexander Lukas = Hannu Hanhi). Se oli hetken aikaa melko suosittu Tukholmassa.
Ugglan varhainen musiikki näytti saaneen vaikutuksia englantilaisesta punkista ja rockista, mutta siinä oli myös muun muassa syntikkapopin piirteitä. Hänen ensimmäinen albuminsa Om Bobbo Viking ilmestyi vuonna 1975. Albumin musiikki oli glamrock-tyylistä, ja hän oli saanut vaikutteita kappaleisiin muun muassa David Bowielta, Alice Cooperilta ja The Velvet Undergroundilta. Levyn kannessa hänet on voimakkaasti meikattu. Levy sai melko huonon vastaanoton: ilmestyttyään se myi vain 500 kappaletta. Levyn kappaleista kuitenkin erityisesti ”Hallå” sai myöhemmin paljon kuuntelijoita. Lisäksi Uggla pääsi samana vuonna esittämään levyltä kappaleen ”Bobbo Viking” SVT-kanavan Nöjesmazarinen-musiikkiohjelmassa.
Valokuvausta harrastanut Gabriel-veli avusti Ugglaa ottamalla albumien kansien kuvat ja suunnittelemalla albumien ulkonäön. Hän on suunnitellut suurimman osan Ugglan albumeista. Myöhemmin Gabriel Uggla perusti Gabriel Uggla AB -mainosstudion.
Seuraava levy, Livets teater, ilmestyi vuonna 1976. Albumin rakenne on erikoinen, sillä siinä on tavallisten kappaleiden lisäksi ”Livets teater” -osuus, joka on todella monipuolinen ja vaihteleva. Levyn sanottiin olleen edellä aikaansa, aivan kuten Om Bobbo Vikinginkin.
Läpimurto ja tyylin selkeytyminen Seuraava levy Va ska man ta livet av sig för när man ändå inte får höra snacket efteråt ilmestyi vuonna 1977. Albumi oli ehdottomasti Ugglan läpimurto. Hänestä tuli teini-idoli; nuoret rakastivat häntä, vanhemmat ihmiset vihasivat. Albumin kappaleista hitiksi nousi ehdottomasti ”Varning på stan”, joka on yksi Ugglan tunnetuimpia kappaleita. Kappale on lisäksi monella kokoelmalevyllä. Vuonna 1978 ilmestyi Vittring-albumi, joka myi kultaa. Kahden edellisen levyn menestyksen myötä Uggla osallistui vuonna 1979 Melodifestivalen-laulukilpailuun kappaleellaan ”Johnny the Rucker”. Menestystä hän ei kilpailussa saavuttanut, sillä hän sijoittui viimeiseksi 22 pisteellä. Uggla kertoi myöhemmin olleensa hieman juovuksissa esittäessään kappaletta.
Vuosina 1977–1979 ja 1981 Uggla yritti lyödä itsensä läpi kansainvälisille markkinoille englanninkielisillä versioilla kappaleistaan ”Hallå” (Hello), ”Varning på stan” (Hit the girls on the run), ”Vittring” (Everything you do), ”Asfaltbarn” (Concrete kid), ”Vår tid 1977” (Body love), ”Jag vill inte tillbaks” (Ain't about to go back) ja ”Skandal bjotis” (Scandal beutis). Levyillä englanninkielisiä kappaleita ei kuitenkaan ole.Albumien kappaleiden sanoitukset
Vuonna 1979 Uggla sai silloisen tyttöystävänsä valokuvamalli Ann Furelidin kanssa tyttölapsen, joka nimettiin Emelieksi. Seuraava lapsi, Agnes, syntyi vuonna 1991 Monica-vaimon kanssa. Nykyään Ugglan perheeseen kuuluu vaimo Louise ja kolme lasta, Emelie (s. 1979), Agnes (s. 1991) ja Ruben (s. 1997).
1980-luvulla Ugglan musiikki kehittyi popmusiikkia kohti. Vuonna 1983 julkaistun albumin Välkommen till folkhemmet kappaleet sisälsivät satiirista tekstiä. Satiirisista teksteistä tuli hänen tavaramerkkinsä. Vuoden 1986 albumissa Den döende dandyn satiirisuus nousee hyvin esiin. Ivan kohteeksi joutuvat muun muassa sukupuolitaudit. Albumin myynti ylitti pian ilmestyttyään platinarajan eli sitä myytiin yli 100 000 kappaletta. Albumi nousi listaykköseksi pudottamalla Eurythmicsin. Albumin ilmestyttyä myös sitä seurannut kiertue oli valtava. Aftonbladet kirjoitti konserttialueen näyttäneen taistelutantereelta Ugglan esiintymisen jälkeen.
Vuonna 1987 Uggla julkaisi Tomas Ledinin tuottaman Allting som ni gör kan jag göra bättre -albumin, jolla on pelkästään Ugglan esittämiä cover-versioita tunnetuista ruotsalaisista kappaleista. Kukaan ei aikaisemmin ollut tehnyt mitään vastaavaa. Albumin nimi itsessään jo viittaa omalla ugglamaisella tavallaan cover-versioihin (”Allting som ni gör kan jag göra bättre” = suom. ”Pystyn tekemään paremmin kaiken minkä te teette”). Levyn yksi tunnetuimmista kappaleista on cover-versio Lasse Tennanderin kappaleesta ”Ska vi gå hem till dig”.
Vuonna 1989 ilmestynyt 35-åringen-albumi sisälsi muutaman Ugglan kuuluisimpia kappaleita. Kappaleet, kuten ”Jag mår illa”, osoittautuivat todellisiksi jymymenestyksiksi. Albumia myytiin muutamassa viikossa julkaisunsa jälkeen yli 66 000 kappaletta. Seuraavaa albumia saatiin odottaa neljä vuotta. Uggla esiintyi vuonna 1992 Povel Ramelin ”Knäpp igen” -revyyssä. Vuonna 1993 ilmestynyt Alla får påsar jatkoi kuitenkin Ugglan menestystä, ja se sisälsi muun muassa tunnetun 4 sekunder -kappaleen. Levyn ”1: gången” -kappaleen sanoituksia pidetään Ugglan parhaimpina. Kappale kertoo siitä, kuinka lapset haluavat kasvaa ja aikuistua, mutta se ei ole helppoa vanhemmille.Stina om Magnus Uggla – haastattelu SVT2-kanavalla vuonna 2004
Vuotta myöhemmin ilmestynyt 100% Uggla -kokoelmalevy myi myös hyvin. Albumi sisältää 18 Ugglan hittiä vuosien varrelta. Albumin hyvän myyntimenestyksen myötä Ugglan albumien kokonaismyynti Ruotsissa ylitti kahden miljoonan rajan. Vuonna 1996 Uggla pääsi esittämään albumiltaan Den döende dandyn kappaleen ”Fula gubbar” Ruotsin kuninkaalle Kaarle XVI Kustaalle tämän 50-vuotisjuhlatilaisuudessa.http://www.youtube.com/watch?v=8lTwRXf0W6g
Seuraava studioalbumi, Karaoke, ilmestyi vuonna 1997 ja myi kultaa. Sitä tilattiin kauppoihin yli 40 000 kappaletta ennen ilmestymistään. Albumi sisältää tyyliltään rentoja kappaleita, kuten ”Bra för att va svensk”, mutta levyllä on myös kaksi tunnelmaltaan herkkää kappaletta: ”Utan dig” ja ”En sista dans”. Albumin lisäksi Uggla laati vuosiksi 1997–1998 Tukholman Hamburger Börsiin kapakkashow'n, ”Nya Drygare Uggla”. Se jatkui Göteborgissa vielä vuoteen 1999 asti.
Tyyli muuttuu
2000-luvulla Uggla on palannut takaisin rock-tyylisempään musiikkiin. Vuonna 2000 ilmestyneeltä Där jag är e're alltid bäst -albumilta hitiksi nousi muun muassa ”Nitar och läder”. Albumi nousi ilmestyttyään Ruotsin albumilistan kärkeen. Vaikka albumin kappaleet ovat aikaisempaa rockahtavampia, löytyy siltä herkkiäkin kappaleita, kuten ”Kan det vara kärlek”.
Vuonna 2002 Uggla pääsi tekemään virallisen kappaleen jalkapallon MM-kisoihin 2002. Lisäksi hän laati uuden kapakkashow'n, Best in show, 2004–2005.
Uggla on 2000-luvulla esiintynyt muidenkin artistien kanssa. Vuonna 2001 hän esiintyi The Arkin ja Håkan Hellströmin kanssa ja kesällä 2005 hän oli kiertueella Lena Philipssonin ja Darin Zanyarin eli Darinin kanssa. Saman vuoden loppuun mennessä Ugglan albumeita oli myyty Ruotsissa lähemmäs kolme miljoonaa kappaletta.
Vaikka Ugglan tyyli on uran alkuvaiheilta nykypäivään asti vaihdellut, on levyillä kuitenkin rauhallisia, rakkautta ja rakastamisen vaikeutta käsitteleviä kappaleita. Näitä ovat muun muassa ”Astrologen” (albumilta Välkommen till folkhemmet) ja ”Varje gång jag ser dig” (albumilta Den döende dandyn).
22. helmikuuta 2006 Uggla julkaisi Ett bedårande barn av sin tid -albumin, jossa hän tulkitsee esikuvansa Karl Gerhardin kupletteja. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun hän tulkitsee Gerhardia. Hän on aikaisemmin vuonna 1975 tehnyt cover-version Gerhardin teoksesta Jazzgossen albumillaan Va ska man ta livet av sig för när man ändå inte får höra snacket efteråt. Edellä mainitun kappaleen lisäksi hän on tulkinnut vuonna 1991 kappaleen ”Katt bland hermeliner” Gerhardin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi järjestetyssä tilaisuudessa. Ugglan viidestoista studioalbumi, Pärlor åt svinen, julkaistiin 24. lokakuuta 2007.
Nykyään Uggla asuu omakotitalossa Danderydissä, Tukholman kaupungin ulkopuolella. Hänellä on ruotsalaisen Aftonbladetin mukaan yli 28 miljoonan kruunun omaisuus.
Melodifestivalen 2007 Uggla oli ehdolla Ruotsin edustajaksi vuoden 2007 Eurovision laulukilpailuun kuningaskuntaparodisella kappaleellaan ”För kung och fosterland”. Kappale sai ensiesityksensä lauantaina 24. helmikuuta Melodifestivalenissa. Uggla selvitti tiensä toiseen yritykseen eli niin sanottuun ”Andra chanseniin”.
Kappaleen sanoista nousi melkoinen kohu, sillä ensimmäisen säkeistön loppupuolella lauletaan ”Har vi tråkigt min fru och jag ringer vi in en skum polack” (vapaasti käännettynä ”Jos minulla ja vaimollani on tylsää, soitan hämäräperäiselle puolalaisella”). Polacker i Sverige -järjestön mukaan kappale loukkaa puolalaisia, joten se kirjoitti SVT:lle jopa protestin Ugglaa vastaan. Ugglaa uhattiin hylkäyksellä, jos kappale voittaisi tai hän ei muuttaisi kappaleen sanoja. Uggla itse sanoi, ettei hän ole tehnyt mitään väärää ja etteivät kappaleen sanat hyökkää puolalaisia vastaan, joten sanoissa ei ole mitään muutettavaa.
Uggla oli Sonja Aldénin kanssa suurimpia ennakkosuosikkeja Aftonbladetin 3. maaliskuuta tekemän kyselyn mukaan. Ugglaa parhaana piti 33 % äänestäneistä. Molemmat eivät kuitenkaan voineet voittaa, vaan heidät painostettiin kaksintaisteluun. Se sai aikaan aikamoisen äänestyskaaoksen. Moni kiivastunut lukija kirjoitti keskellä yötä viestejä, etteivät he olleet tulleet paikalle äänestämään Ugglaa. Uggla putosi näin ennakkosuosikkina yllättäen jatkosta, mitä ihmeteltiin todella paljon. Fiaskon myötä Uggla boikotoi Melodifestivalenia sanomalla, että jos hän olisi voittanut, olisi hän antanut jonkun muun esittää kappaleensa. Uggla lähti festivaalin jälkeisestä tilaisuudesta oltuaan siellä ainoastaan puoli tuntia, ja sanoi, ettei boikotoinut ainoastaan jälkitilaisuutta vastaan, vaan myös itse Melodifestivalenia.
Karl Gerhard – suuri esikuva right|170px|thumb|Karl Gerhard on ollut Ugglan eräs suurimmista esikuvista jo 1970-luvulta asti. Kuvassa Gerhard vuonna 1930.