Leif Juhani ”Lefa” Färding (21. toukokuuta 1951 Gävle, Ruotsi – 23. marraskuuta 1983 VaasaFärding, Leif Kirjasampo.fi, viitattu 2.8.2022) oli suomalainen runoilija. Färding julkaisi viisi runoteosta ja myös käänsi itämaista kirjallisuutta suomeksi muun muassa teokseen Idän viisautta (1977).
Hänen nuoruudenrunonsa 1960-luvulla ovat kapinallisia ja nuoruuden haaveiden täyttämiä. Lähempänä hänen kuolemaansa runoihin ilmestyi katkeria ja saavuttamattoman sävyjä.
Färding oli 1970-luvulla mukana perustamassa Oraansuojelijat-yhdistystä ja Kasvisravintolaa.
Färding kärsi elämänsä loppupuolella mielenterveyden häiriöistä ja joutui Huutoniemen sairaalaan. Syksyllä 1983 hän poistui sairaalasta ja katosi. Hänet löydettiin vuonna 1984 metsästä kuolleena rintansa päällä vanha intialainen filosofiakirja. Ennen kuolemaansa hän oli lähettänyt ystävilleen kirjeen, jossa hän kertoi itsemurhansa syistä, ja hänen toiveidensa mukaisesti kyseinen teksti julkaistiin Suomi-lehdessä 7/1984. Hänen muistokseen on kuolinpaikan lähelle nimetty Leif Färdingin polku 11.10.2001.
Itsemurhansa syiksi Leif Färding mainitsi muun muassa sen, että se suuri voima, joka hänessä joskus onnistui luomaan runoja oli poistunut, eikä hänellä ollut enää syytä elää, koska hänen elämäntehtävänsä oli pilalla.
Färdingin poika Mikko Sarjanen tunnetaan Notkea Rotta- ja Atomirotta-yhtyeistä.
Teokset
Lähteet
Aiheesta muualla Ystävät ja kollegat muistelevat Leif Färding Vaasalaisia-sivustolla Lyhyt Leif Färding -elämäkerta (arkistoitu: Wayback Machine) Vaasan kaupungin sivusto
Juhani Tikkanen (2000). Leif Färding ja Ilpo Tiihonen Antero Kareen piirros vuodelta 1976
Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Itsemurhan tehneet Luokka:Vuonna 1951 syntyneet Luokka:Vuonna 1983 kuolleet