El Salvador (), virallisesti El Salvadorin tasavalta () on noin 6,5 miljoonan asukkaan trooppinen valtio Keski-Amerikassa. El Salvador on Amerikan mantereiden tiheimmin asuttu valtio (310 as/km²), ja sen pinta-ala on 20 041 neliökilometriä. El Salvador merkitsee espanjaksi Vapahtajaa. Maa on enimmäkseen vuoristoista, rannikkoa ja keskustasankoa lukuun ottamatta. Sen rajanaapureina ovat lännessä Guatemala, pohjoisessa ja idässä Honduras. Etelässä El Salvador rajoittuu Tyyneenmereen. Maa on kärsinyt väkivaltaisuuksista, vallankaappauksista, verisestä sisällissodasta ja luonnonmullistuksista lähes koko olemassaolonsa ajan. Maan talous perustui pitkään kahville, mutta 1900-luvun lopulla palveluala on noussut keskeiseksi talouden haaraksi.
Maantiede Korkokuva ja vesistöt thumb|left|El Salvadorin topografinen kartta. thumb|left|Izalcon tulivuori El Salvador on Keski-Amerikan pinta-alaltaan pienin valtio, ja sillä on rantaviivaa 307 km, ainoastaan Tyynellemerelle. Maarajaa on yhteensä 545 km, Guatemalan kanssa 203 km ja Hondurasin 342 km.
El Salvadorin maantiedettä hallitsee länsi–itä-suuntainen keskusvuoristo, jossa kohoaa useita aktiivisia tulivuoria.Encyclopædia Britannica. Maa sijaitseekin Tyynenmeren tulirenkaan alueella, jonka johdosta maassa esiintyy säännöllisesti tektonista ja vulkaanista toimintaa. Maassa on noin 20 tulivuorta, jotka tunnetaan paitsi espanjankielisillä nimillä myös alkuperäisnimillään: Ilamatepec (Santa Ana), Chinchontepec (San Vicente), Quetzaltepeque (San Salvador), Chaparrastique (San Miguel) ja Izalco.La Ruta Turistica de Los Volcanes - El Salvador - Centroamérica HP Turismo Miguel ja Izalco ovat olleet viime vuosikymmeninä aktiivisia. Vulkaanisen toiminnan lisäksi El Salvadorissa tapahtuu maanjäristyksiä. San Salvador tuhoutui maanjäristyksissä vuosina 1756 ja 1854 ja vaurioitui pahoin vuosien 1919, 1982 ja 1986 järistyksissä. Korkein kohta on Cerro El Pital, 2 730 metriä.
Keskusvuoriston pohjoispuolella on samansuuntainen sisämaan tasanko, jossa virtaa Lempajoki. Tasanko on 400–610 metrin korkeudessa merenpinnasta, ja se on noin 50 kilometriä leveä. Sinne ovat keskittyneet maan suurimmat kaupungit. Tasangon pohjoispuolella Hondurasin vastaisella rajalla on vielä Sierra Madren vuoristo, jonka huiput kohoavat 1 500 – 1 800 metriin. Se on muodostunut vanhoista ja kuluneista tulivuorista. Rannikkotasanko on kapea. Leveimmillään se on Fonsecanlahdella 32 kilometriä leveä, mutta esimerkiksi La Libertadin lähellä vuorten rinteet jatkuvat aina rantaan asti.
El Salvadorin tärkein joki on Lempa, joka virtaa Guatemalasta El Salvadorin luoteiskulmaan. Sieltä se virtaa poikki keskustasangon, kunnes se kääntyy jyrkästi etelään ja virtaa halki keskusvuoriston ja Tyynenmeren rannikkotasangon ja laskee vetensä Tyyneenmereen. Maan itäosassa virtaa puolestaan Río Grande de San Miguelin vesistö.
Maan makean veden varat ovat asukasta kohti Keski-Amerikan niukimmat.
Ilmasto ja luonto Ilmasto on trooppinen, mutta vuoristot vaikuttavat viilentävästi ilmastoon. Kuuminta on rannikkotasangolla, jossa kuukauden keskilämpötila vaihtelee 25 ja 29 asteen välillä. San Salvadorissa puolestaan vuoden keskilämpötila on 23 astetta ja vielä korkeammalla vuoristoissa lämpötila laskee edelleen. Vuotuinen sademäärä Tyynenmeren rannikolla on 1 700 millimetriä ja ylängöillä alle tuhannessa metrissä 1 800 – 2 500 millimetriä. Korkeammalla sataa hieman vähemmän. Kuiva kausi kestää marraskuusta huhtikuuhun ja sateinen toukokuusta lokakuuhun. Alue on altis myös hurrikaaneille. Vuoden 1870 hurrikaani surmasi 22 000 Keski-Amerikassa ja hurrikaani Mitch 10 000 vuonna 1998. Vuonna 2005 hurrikaani Stan aiheutti tulvia, joiden takia kuoli yli 70 ihmistä ja 70% maatalouden sadosta tuhoutui.
El Salvadorin, Guatemalan ja Hondurasin rajalla on Montecriston kansallispuisto, jonka pilvimetsässä elää harvinaisia apinoita, puumia, tukaaneita, pöllöjä ja muita eläimiä. El Imposiblen kansallispuisto suojelee kuivaa trooppista metsää. Siellä on tavattu yli 260 lintulajia, 40 nisäkäslajia ja 400 puulajia.El Salvador General Information Herald Creative Kansallispuistot ovat erityisen tärkeitä tiheästi asutussa El Salvadorissa, jonka pinta-alasta suuri osa on viljelymaana ja vain kaksi prosenttia luonnontilaista metsää.El Salvador Rainforest Alliance Nisäkäslajeja on alle 20, eikä niitä yleensä nähdä kansallispuistojen ulkopuolella. Niihin kuuluvat opossumit, puupiikkisiat ja muurahaiskarhut. Kaikkiaan El Salvadorissa on noin 90 uhanalaista eläinlajia, kuten merikilpikonnia, vyötiäisiä ja kolibreja. Putkilokasvilajien määräksi on arvioitu vain noin 2 900. Balsapuuta kasvaa läikkinä Tyynenmeren rannikolla, ja mangrovet reunustavat jokien estuaareja.Paige R. Penland, Gary Chandler, Liza Prado, Lonely Planet Nicaragua & El Salvador, Volume 10 s. 38
Historia
Varhaishistoria thumb|vasen|Tazumalin mayatemppelin rauniot. Noin kolmetuhatta vuotta eaa. Keski-Amerikkaan vaelsi nahua-intiaaneja. Nahuoiden alaryhmä pipil-intiaanit asuttivat nykyistä El Salvadoria. Pipilit olivat pääosin maanviljelijöitä, mutta perustivat joitakin kaupunkeja, joista jotkut ovat kehittyneet nykyisiksi kaupungeiksi.
Siirtomaa-aika Konkistadori Pedro de Alvarado, joka oli palvellut Hernán Cortésin luutnanttina Meksikossa, aloitti El Salvadorin valloituksen vuonna 1524. Espanjalaisia oli houkuttanut kulta, mutta se tuotti pettymyksen: kultaa oli saatavilla vain työläästi joenpohjista huuhtomalla. Vallatun alueen ainoa hyöty nähtiin viljelysmaana, ja se jaettiin läänityksiksi, joilla espanjalaiset suurtilalliset saivat pitää intiaaneja maaorjinaan. Plantaasiviljely kannatti vasta kun alettiin tuottaa suuria määrä yksittäisiä tuotteita. 1500-luvulla suosittu tuote oli kaakao, jonka jälkeen alkoi indigon valtakausi. 1800-luvun puolivälissä keinotekoiset väriaineet syrjäyttivät indigon kysynnän.
Itsenäisyys El Salvador itsenäistyi naapureidensa (muun muassa Guatemala ja Honduras) kanssa Espanjasta vuonna 1821, ja ne liitettiin Meksikoon 1822. Elsalvadorilaiset vastustivat tätä ja vaativat Keski-Amerikalle itsenäisyyttä. Kenraali Manuel José Arcen alaisuuteen perustettiin Keski-Amerikan liittotasavalta 1823. Se hajosi 1841, ja El Salvadorista tuli itsenäinen tasavalta. Valtion alkuvaihetta leimasivat toistuvat vallankumoukset; vuosina 1841–1863 vain yksi valtionpäämies pysyi vallassa koko kaksivuotiskauden.
Presidentti Gerardo Barriosin aikana 1859–1863 maassa alettiin viljellä kahvia.Timeline: El Salvador BBC news Wall Streetin pörssiromahdus 1929 ajoi El Salvadorinkin lamaan, mikä painoi kahvinviennin ja kahvityöläisten palkat alas. Siviilivalta maassa oli vielä 1931, mutta se loppui, kun kenraali Maximiliano Hernández Martínez kaappasi vallanElo & Pakkala 1982, s. 24–25.. Vuonna 1932 surmattiin noin 30 000 talonpoikaa työväenpuolueen johtaja Agustín Farabundo Martín johtaman kansannousun kukistamisessa.
Väkivaltaa ja vallankaappauksia Vuoden 1961 vallankaappauksen jälkeen perustettiin konservatiivinen PCN-puolue (Partido de Conciliación Nacional), joka sai haltuunsa kaikki parlamentin paikat. PCN pysyi vallassa 1979 asti, vaikka sitä syytettiinkin ihmisoikeusrikkomuksista. Vuonna 1969 maa kävi Hondurasin kanssa kalliiksi tulleen ja ratkaisemattomana päättyneen niin sanotun jalkapallosodan, jonka taustana oli jalkapallo-ottelun lisäksi elsalvadorilaisten työläisten kohtelu HondurasissaVirtanen 1979, s. 223..
Sotilashallinnon vuosikymmenten aikana taloudellista poliittista valtaa piti catorce eli alkujaan 14 liikemiehen perhe. Niinpä El Salvador säilyi pitkään liikemiesoligarkian johtamana feodaalisena yhteiskuntana ja mantereen köyhimpänä valtiona.Virtanen 1979, s. 222. 1970-luvulla keskiluokka alkoi ilmaista tyytymättömyyttään siihen, että poliittinen valta oli sotilailla ja taloudellinen valta kahviplantaasien omistajilla. Monet aktivistit nousivat katolisen kirkon parista.
Sisällissota thumb|Sisällissodan uhria kannetaan hautaan. Kuvattu vuonna 1982.
El Salvadorin poliittinen tilanne alkoi nopeasti heikentyä, kun kenraali Carlos Humberto Romero syöstiin vallasta lokakuussa 1979. Maa ajautui tämän jälkeen 12 vuotta kestäneeseen sisällissotaan. José Napoleón Duarte palasi maanpaosta ja nousi Romeron syösseen juntan johtoon. Hän pyrki uudistamaan taloutta, mutta poliittiseen väkivaltaan uudistusyritykset eivät vaikuttaneet, mikä kävi ilmiselväksi, kun arkkipiispa Óscar Romero murhattiin kesken jumalanpalveluksen 1980. Romeron hautajaisiin osallistui kymmeniätuhansia mielenosoittajia. Turvallisuusjoukot ampuivat väkijoukkoon, jolloin kymmeniä kuoli.
Viisi vasemmistolaista liikettä oli perustanut tammikuussa 1980 yhteisrintaman Frente Farabundo Martí para la Liberación Nacionalin (FMLN).Historia del FMLN FMLN Se julisti tammikuussa 1981 viimeisen hyökkäyksen alkaneen. Sota ei kuitenkaan ollut lähellekään ohi, sillä seuraavan vuosikymmenen ajan taistelujen voimasuhteet vaihtelivat jatkuvasti. Tilanteeseen vaikutti myös Yhdysvaltojen vastavalittu presidentti Ronald Reagan, joka päätti lisätä tukeaan El Salvadorin sotilashallitukselle kommunismin torjumiseksi. Hallitus tuhosi vastustajiaan säälimättä, maaseutua pommitettiin ja maan infrastruktuuri hajosi pirstaleiksi.
FMLN käynnisti marraskuussa 1989 voimakkaan hyökkäyksen moniin keskeisimmistä kaupungeista. Hyökkäyksen voimakkuus yllätti El Salvadorin asevoimat, ja vasta muutaman viikon intensiiviset pommitukset San Salvadorin esikaupunkeihin sai sissit vetäytymään. Kun Yhdysvalloissa koulutettu Atlacatl-pataljoona oli marraskuussa 1989 murhannut kuusi jesuiittipappia ja kaksi yliopiston talonmiestä ja presidentti Alfredo Cristiani menettänyt uskonsa asevoimien mahdollisuuksiin kaataa sissejä, hän alkoi entistä määrätietoisemmin ajaa rauhaa. Neuvottelut alkoivat keväällä 1990, ja osapuolet tekivät 16. tammikuuta 1992 Chapultepecin rauhansopimuksen.
On arvioitu, että sisällissodassa kuoli 70 000 henkeä, ja siitä aiheutui kahden miljardin Yhdysvaltojen dollarin taloudelliset vahingot.El Salvador Country Profile BBC News
Rauhanaika ja luonnontuhoja Vuonna 1991 hallitus tunnusti FMLN:n poliittiseksi puolueeksi, ja ne solmivat rauhansopimuksen samana vuonna. Hallitus myönsi 1993 armahduksen niille, joita YK:n tutkimuskomission tekemä selvitys syytti ihmisoikeusrikkomuksista.
21. tammikuuta 2001 7,6 richterin maanjäristys tappoi noin 1 000 ihmistä. Sitä seurasi 500 jälkijäristystä ja tasan kuukautta myöhemmin toinen 6,7 richterin järistys, joka surmasi 300 henkeä lisää. Järistykset jättivät kuudenneksen väestöstä, suunnilleen miljoona henkeä kodittomiksi. Samana vuonna presidentiksi valittu Francisco Flores Pérez pyrki modernisoimaan taloutta ja lähentämään suhteita Yhdysvaltoihin. Sen seurauksena maa teki vuonna 2006 CAFTA-vapaakauppasopimuksen. Se oli ensimmäinen Väli-Amerikan maa, joka hyväksyi CAFTA:n. Elokuussa 2003 Floresin hallinto lähetti 360 sotilasta Yhdysvaltain johtamaan koalitioon Irakin sotaan.
Maaliskuussa 2004 ARENAn ehdokas Tony Saca valittiin presidentiksi. Sacan aikaan maan suurimmaksi ongelmaksi nousi mara-katujengien väkivalta ja Irakin sodan vastustajien lukumäärä. Entisen sissijoukon FMLN:n ehdokas valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi, kun Mauricio Funes voitti vuoden 2009 vaalit. Funes kutsui asevoimat auttamaan poliiseja kahden suurimman katujengin, Mara Salvatruchan ja Mara 18:n kukistamiseksi. Katolisten pappien neuvottelema aselepo 2013 sai väkivaltaisuudet vähentymään, mutta aselepo ei kestänyt kauaa. Myös FMLN-puoluetta edustanut Salvador Sánchez Cerén toimi maansa presidenttinä kesäkuusta 2014 viisi vuotta kesäkuuhun 2019.