Maaherra (ruots. landshövding) oli Suomen valtionhallinnon virkamies, joka johti lääninhallituksen toimintaa. Maaherrat nimitti tasavallan presidentti. Maaherran virkanimike perustettiin vuonna 1634, jolloin Ruotsin hovin kansleri Axel Oxenstierna kehitti siviilihallintoa Suomeen. Aluksi valittiin viisi maaherraa. Ruotsin vallan aikana maaherrat edustivat kuningasta hallintoalueillaan. Suomen itsenäistyttyä edustus siirtyi keskushallinnon suuntaan. Vuosina 1837–1918 maaherran virkanimike oli kuvernööri.

Vuoden 2009 lopussa maaherran virat Suomessa lakkautettiin Suomen läänien lakkauttamisen myötä. Ainoan poikkeuksen muodostaa Ahvenanmaan valtionvirasto, jonka ylimmän johtajan virkanimike on edelleen maaherra.

Viran toimenkuva Maaherran tehtävät 1930-luvulla Maaherran toimeen kuuluvat asiat käsiteltiin lääninhallituksessa eli maaherranvirastossa kahdella osastolla, lääninkansliassa ja lääninkonttorissa. Lääninkanslian esimiehenä toimi lääninsihteeri ja lääninkonttorin esimiehenä lääninkamreeri. Jokainen lääni oli jaettu eri kihlakuntiin ja nämä puolestaan nimismiespiireihin.

Maaherran nimitti virkaan tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä, ja toimessaan hän oli valtioneuvoston ja erityisesti sisäasiainministeriön alainen. Maaherra oli lääninhallituksen esimies ja samalla ulosotonhaltija läänin alueella lukuun ottamatta kaupunkeja, joissa maistraatti oli ulosotonhaltijana.

Maaherra oli läänin korkein järjestyksen valvoja ja hallinnon edustaja. Tässä ominaisuudessa hänen tuli pitää huolta siitä, että: yleinen järjestys ja turvallisuus säilyvät läänin alueella; tehdyt rikokset saatetaan syytteeseen, ja tässä ominaisuudessa maaherra oli kaikkien poliisiviranomaisten esimies sekä läänin alueella olevissa kaupungeissa että maaseudulla; läänissä olevat virkamiehet täyttävät velvollisuutensa; kunnallisia asioita hoidetaan lakien ja asetusten mukaisesti; julkaistavat lait ja asetukset tulevat oikealla tavalla kuulutetuiksi läänissä. Lisäksi maaherran tuli seurata julkisten laitosten toimintaa sekä pyrkiä hankkimaan tietoa siitä, mikä eri aloilla oli soveliasta edistämään läänin ja sen asukkaiden etuja. Hänen tuli myös valvoa kruununverojen ja muiden kruununtulojen kantoa sekä köyhäinhoito- ja terveydenhoitolaitoksia.

Muuten maaherra valvoi, että rikosjutuissa annetut päätökset pantiin täytäntöön ja että alemmat ulosottomiehet täyttivät tehtävänsä riitajutuissa annettujen tuomioiden ja päätösten toimeenpanemisessa.

Maaherra antoi passin ulkomaille matkustaville, tarkasti lääniin tulevien ulkomaalaisten passit sekä antoi ulkomaalaisille ololippuja maassa oleskelua varten.

Ulosotonhaltijana maaherra käsitteli lainhakuasioita ja ulosmittausvalituksia. Erinäisissä hallinnolliseen lainkäyttöön kuuluvissa asioissa maaherranvirasto oli ensimmäinen oikeusaste.

Luettelo maaherroista Turun ja Porin lääni 1634–1997 Bror Rålamb 1634–1637 Melkior von Falkenberg 1637–1641 Melkior von Falkenberg 1641–1642 (Turun lääni) Knut Lilliehöök 1642–1646 (Turun lääni) Ei maaherraa 1641–1646 (Porin lääni) Knut Lilliehöök 1647–1648 Lorentz Creutz (vanhempi) 1649–1653 Carl Henrik Wrede 1653–1654 Erik von der Linde 1655–1666 Ernst Johan Creutz (vanhempi) 1666 Harald Oxe 1666–1682 Lorenz Creutz (nuorempi) 1682–1698 Jakob Bure 1698–1706 Justus von Palmenberg 1706–1714 Johan Stiernstedt 1711–1713 (vt.) ja 1714–1722 Otto Reinhold Yxkull 1722–1746 Lars Johan Ehrenmalm 1744–1747 (vt.) ja 1747–1749 Johan Georg Lillienberg 1749–1757 Jeremias Wallén 1757–1768 Kristoffer Johan Rappe 1769–1776 Fredrik Ulrik von Rosen 1776–1781 Nils Fredensköld 1776, 1778, 1781 (vt.) Magnus Wilhelm Armfelt 1782–1790 Joakim von Glan 1789–1790 (vt.) Ernst Gustaf von Willebrand 1790–1806 Olof Wibelius 1801–1802 (vt.) Knut von Troil 1806–1816 Otto Herman Lode 1811–1813 (vt.) Carl Erik Mannerheim 1816–1826 Lars Gabriel von Haartman 1820–1822 (vt.) Erik Wallensköld 1822–1826 (vt.) ja 1826–1828 Adolf Broberg 1828–1831 Lars Gabriel von Haartman 1831–1842 Gabriel Anton Cronstedt 1840–1842 (vt.) ja 1842–1856 Samuel Werner von Troil 1856 (vt.) Carl Fabian Langenskiöld 1856–1858 Selim Mohamed Ekbom 1857–1858 (vt.) Johan Axel Cedercreutz 1858–1863 (vt.) ja 1863 Carl Magnus Creutz 1864–1866 (vt.) ja 1866–1889 Axel Gustaf Samuel von Troil 1889–1891 Wilhelm Theodor von Kraemer 1891–1903 Theodor Hjalmar Lang 1903–1905 Knut Gustaf Nikolai Borgenström 1905–1911 Eliel Ilmari Wuorinen 1911–1917 Albert Alexander von Hellens 1917 (vt.) Mikko Collan 1917–1921 Walfrid Suhonen 1921–1922 (vt.) Ilmari Helenius 1922–1932 Wilho Kyttä 1932–1949 Erkki Härmä 1949–1957 Esko Kulovaara 1957–1971 Sylvi Siltanen 1972–1977 Paavo Aitio 1977–1985 Pirkko Työläjärvi 1985–1997 Lääni liitettiin Länsi-Suomen lääniin 1997.

Uudenmaan ja Hämeen lääni 1634–1831 Arvid Göransson Horn af Kanckas 1634–1640 Arvid Göransson Horn af Kanckas 1640–1648 (Hämeen lääni) Reinhold Mettstake 1640–1642 (Uudenmaan lääni) Jacob Uggla 1642–1648 (Uudenmaan lääni) Erik Andersson Oxe 1648–1652 Ernest Johann Creutz 1652–1666 Udde Knutsson Ödell 1666–1668 Axel Eriksson Stålarm 1668–1678 Axel Rosenhane 1678–1685 Jonas Klingstedt 1685–1687 Karl Bonde 1687–1695 Mårten Lindhielm 1695–1696 Abraham Cronhjort 1696–1703 Johan Creutz 1703–1719 Peter Stierncrantz 1719–1737 Axel Erik Gyllenstierna af Lundholm 1737–1746 Gustaf Samuel Gylleborg 1746–1756 Anders Johan Nordenskjöld 1756–1761 Hans Henrik Boije af Gennäs 1761–1772 Carl Ribbing af Koberg 1773 Anders Henrik Ramsay 1774–1776 Anders de Bruce 1777–1786 Carl Gustaf Armfelt 1787–1788 Johan Henrik Munck 1790–1809 Gustaf Fredrik Stjernvall 1810–1815 Gustaf Hjärne 1816–1828 Carl Klick 1828–1831 Lääni jaettiin Uudenmaan lääniksi ja Hämeen lääniksi 1831.

Pohjanmaan lääni 1634–1775

Melcher Wernstedt 1635–1642 Hans Kyle 1642–1648 (Vaasan lääni) Erik Åkesson Soop 1644–1648 (Oulun lääni) Hans Kyle 1648–1650 Ture Svensson Ribbing 1650–1654 Johan Graan 1654–1668 Jacob Duwall 1668–1669 Johan Graan 1669–1674 Didrik Wrangel af Adinal 1674–1685 Gustaf Grass 1685–1694 Johan Nilsson Ehrenskiöldh 1694–1706 Johan Stiernstedt 1706 (vt.) Lorentz Clerck 1706–1720 Reinhold Wilhelm von Essen 1720–1732 Carl Henrik Wrangel af Adinal 1732 Broor Rålamb 1733–1734 Carl Frölich 1734–1739 Gustaf Creutz 1739–1746 Gustaf Abraham Piper 1746–1761 Gustaf von Grooth 1761–1762 Carl Sparre 1763 Fredrik Henrik Sparre 1763 Lorentz Johan Göös 1763–1774 Fredrik Magnus von Numers 1774 (vt.) Lääni jaettiin Vaasan lääniksi ja Oulun lääniksi 1775.

Viipurin ja Savonlinnan lääni 1634–1721

Åke Eriksson Oxenstierna 1634–1637 Erik Gyllenstierna 1637–1641 Karl Mörner 1641–1644 (Viipurin lääni) Johan Rosenhane 1644–1650 (Viipurin lääni) Herman Fleming 1641–1645 (Savonlinnan lääni) Mikael von Jordan 1645–1650 (Savonlinnan lääni) Johan Rosenhane 1650–1655 Axel Axelsson Stålarm 1655-1656 Anders Koskull 1656–1657 Erik Kruse 1657–1658 Jakob Törnsköld 1658–1667 Harald Oxe 1667 Conrad Gyllenstierna 1667–1674 Fabian Wrede 1675–1681 Carl Falkenberg 1681–1686 Anders Lindhielm 1689–1704 Georg Lybecker 1705–1712 Läänin kaakkoisosa luovutettiin Venäjälle 1721; Ruotsille jäänyt osa yhdistettiin Käkisalmen läänin jäännösten kanssa Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniksi.

Käkisalmen lääni 1634–1721 Henrik Månsson 1634–1636 Magnus Nieroth 1636–1641 Henrik Piper 1641–1642 (vt.) Reinhold Mettstake 1642–1652 Jakob Törnsköld 1652–1656 Karl von Scheiding 1657–1660 Patrik Ogilwie 1660–1674 Berendt Mellin 1674–1690 Läänin itäosa luovutettiin Venäjälle 1721; Ruotsille jäänyt osa yhdistettiin Viipurin ja Savonlinnan läänin jäännösten kanssa Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniksi.

Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni 1721–1747 Johan Henrik Frisenheim 1721–1737 Joachim von Dittmer 1738–1741 Carl Johan Stiernstedt 1741–1746 Läänin eteläosa luovutettiin Venäjälle 1743; läänin tilalle perustettiin Kymenkartanon ja Savon lääni 1747.

Kymenkartanon ja Savon lääni 1747–1775 Henrik Jacob Wrede af Elimä 1747–1753 Anders Johan Nordenskjöld 1753–1756 Otto Wilhelm De Geer 1757–1765 Anders Henrik Ramsay 1765–1774 Lääni jaettiin Kymenkartanon lääniksi ja Savon ja Karjalan lääniksi 1775.

Vaasan lääni 1775–1997

Bror Cederström 1775–1785 Adolf Tandefeldt 1785–1794 Carl Fredrik Krabbe 1794–1805 Magnus Wanberg 1805–1808 Nils Fredric von Schoultz 1808 Carl Constantin de Carnall 1808–1822 Herman Henrik Wärnhjelm 1822–1830 Gustaf Magnus Armfelt 1830–1832 Carl Gustaf Mannerheim 1832–1833 (vt.) ja 1833–1834 Carl Olof Cronstedt 1834–1837 (vt.) ja 1837–1845 John Ferdinand Bergenheim 1845–1847 Berndt Federley 1847–1854 Alexander von Rechenberg 1854–1858 Otto Leonard von Blom 1858–1861 Carl Gustaf Fabian Wrede 1862–1863 (vt.) ja 1863–1884 Victor Napoleon Procopé 1884–1888 August Alexander Järnefelt 1888–1894 Fredrik Waldemar Schauman 1894–1898 Gustaf Axel von Kothen 1898–1900 Fredrik Geronimo Björnberg 1900–1903 Theodor Knipovitš 1903–1906 Kasten Fredrik Ferdinand de Pont 1906–1910 Bernhard Otto Widnäs 1910–1913 Nikolai Sillman 1913–1916 Leo Aristides Sirelius 1916–1917 Juho Torppa 1917 (vt.) Teodor August Heikel 1917–1920 Bruno Sarlin 1920–1930 Erik Heinrichs 1930 Kaarlo Martonen 1930–1938 Jalo Lahdensuo 1938–1943 Toivo Tarjanne 1943–1944 K. G. R. Ahlbäck 1944–1967 Martti Viitanen 1967–1977 Antti Pohjonen 1977–1978 Mauno Kangasniemi 1978–1991 Tom Westergård 1991–1997 Lääni liitettiin Länsi-Suomen lääniin 1997.

Oulun lääni 1775–2009 Carl Magnus Jägerhorn 1775–1782 Adolf Tandefelt 1782–1785 Johan Fredrik Carpelan 1785–1800 Samuel af Forselles 1800–1802 Adolf Edelsvärd 1802–1804 Gustaf Fahlander 1804-1805 (vt.) Jakob Daniel Lange 1805–1808 Carl Henrik Ehrenstolpe 1809–1820 Samuel Fredrik von Born 1820–1826 Johan Abraham Stjernschantz 1826–1834 Robert Wilhelm Lagerborg 1834–1849 Alexander Lavonius 1849–1862 George von Alfthan 1862–1873 Otto Nyberg 1873–1879 Carl Johan Jägerhorn 1878–1883 Carl Adolf Tamelander 1883–1884 Gabriel Johan Masalin 1884–1886 Johan Axel Gripenberg 1886–1889 Anders Johan Malmgren 1889–1897 Gustaf Esaias Fellman 1897–1901 Edvard Furuhjelm 1901–1903 Otto Savander 1903–1905 Guido Gadolin 1905–1911 Hjalmar Langinkoski 1911–1915 Axel Fabian af Enehjelm 1915–1917 Matts von Nandelstadh 1917–1925 Eero Pehkonen 1925–1948 Kaarle Määttä 1949–1967 Niilo Ryhtä 1967–1973 Erkki Haukipuro 1973–1986 Ahti Pekkala 1986–1991 Eino Siuruainen 1991–2009

Kaikki Suomen läänit lakkautettiin 2010.

Kymenkartanon lääni 1775–1831 Gustaf Riddercreutz 1774–1783 Robert Wilhelm de Geer af Tervik 1783–1789 Otto Wilhelm Ramsay 1789–1792 Herman af Låstbom 1793 Otto Wilhelm Ramsay 1793 Johan Herman Lode 1793–1810 Fredrik Adolf Jägerhorn af Spurila 1810–1812 Anders Gustaf Langenskiöld 1812–1827 Adolf Broberg 1827–1828 Erik Wallensköld 1828 Abraham Joakim Molander 1828–1831 Läänin eteläosa liitettiin Uudenmaan lääniin 1831; läänin tilalle perustettiin Mikkelin lääni.

Savon ja Karjalan lääni 1775–1831

Otto Ernst Boije 1775–1781 Georg Henrik von Wright 1781–1786 Simon Vilhelm Carpelan 1786–1791 Anders Johan Ramsay 1791–1803 Eric Johan von Fieandt 1803 Olof Wibelius 1803–1809 Simon Vilhelm Carpelan 1809–1810 Gustaf Aminoff 1810–1827 Carl Klick 1828–1829 Lars Sackleen 1829–1831

Läänin eteläosa liitettiin Mikkelin lääniin 1831; läänin tilalle perustettiin Kuopion lääni.

Viipurin lääni 1812–1945

Carl Johan Stjernvall 1812–1815 Carl Johan Walleen 1816–1820 Otto Wilhelm Klinckowström 1820–1821 (vt.) ja 1821–1825 Carl August Ramsay 1825–1827 (vt.) ja 1827–1834 Carl Gustaf Mannerheim 1834–1839 Fredric Stewen 1839–1844 Casimir von Kothen 1844–1846 (vt.) ja 1846–1853 Alexander Thesleff 1853–1856 Bernhard Indrenius 1856–1866 Christian Theodor Oker-Blom 1866–1882 Woldemar von Daehn 1882–1885 Sten Carl Tudeer 1885–1888 (vt.) ja 1888–1889 Johan Axel Gripenberg 1889–1899 Nikolai von Rechenberg 1900–1902 Nikolai Mjasojedov 1902–1905 Konstantin Kasanski 1905 (vt.) ja 1905 Mikael von Medem 1905–1906 (vt.) Nikolai von Rechenberg 1906–1907 Birger Gustaf Samuel von Troil 1907–1910