Mantereen hallitus oli Suomen tasavallan 16. hallitus. Se oli Kansallisen Edistyspuolueen muodostama vähemmistöhallitus, joka toimi 238 päivän ajan 22. joulukuuta 1928 – 16. elokuuta 1929.
Sunilan maalaisliittolaisen vähemmistöhallituksen kaaduttua välikysymysäänestyksessä presidentti Lauri Kristian Relander tarjosi hallitusvastuuta ensiksi sosialidemokraateille, jotka kuitenkin kieltäytyivät. Kieliriita halkaisi porvaripuolueiden rintaman, eikä Maalaisliitto ollut kokemansa nöyryytyksen jälkeen valmis uuteen yritykseen. Välikysymysnäytelmä ei ollut ollut lainkaan mieliä ylentävä, ja se antoikin vettä myllyyn Italian Benito Mussolinia ja Saksan ”nationalismia” ihailleelle poliittiselle äärioikeistolle, joka näki demokratian heikkona ja parlamentarismin epäonnistuneena. Hallituspulasta selvittiin kuitenkin melko nopeasti Kouluhallituksen pääjohtaja Oskari Mantereen muodostettua hallituksen, jonka tukena eduskunnassa olivat vain hänen oman puolueensa Edistyspuolueen kymmenen kansanedustajaa; kaksi kokoomuslaista ministeriä olivat mukana ilman puolueensa tukea. Heikki Eskelinen: Itsenäisyytemme vuosikymmenet 1917–66, s. 84–85. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.
Mantereen hallitus näki tärkeimmäksi tehtäväkseen valtion virkamiesten yleisestä kehityksestä jälkeen jääneen palkkatason korjaamisen. Ajankohta ei kuitenkaan ollut asialle otollinen. Kesällä 1928 Suomea oli kohdannut katovuosi huonojen säiden vuoksi, mikä merkitsi elintarvikkeiden tuonnin kasvua. Samaan aikaan Neuvostoliiton tulo puutavaramarkkinoille ja satamalakot häiritsivät puolestaan vientiä ja seurauksena olivat maksutasekriisi, rahamarkkinoiden kiristyminen ja korkokannan nousu. Tässä tilanteessa muut kansalaispiirit eivät halunneet kuunnella virkamiesten valituksia ja eduskunta torjui hallituksen palkankorotusesityksen, josta pääministeri oli tehnyt luottamuskysymyksen. Niinpä presidentti Relander päätyi hajottamaan eduskunnan ja määräämään pidettäviksi uudet vaalit. Virkamiesten palkkoja pidettiin melko vähäpätöisenä perusteena eduskunnan hajottamiselle, mutta tosiasiassa Relander halusi antaa porvaripuolueille näpäytyksen näiden kielikysymyksen vuoksi puutteellisesta yhteistyökyvystä. Ennen Mantereen hallituksen eroa Suomi liittyi kansainväliseen sodat kieltävään Kellogg–Briand-sopimukseen.Eskelinen, s. 85.
Kokoonpano
MinisteriTehtävissäPuolue PääministeriOskari Mantere 22.12.1928 – 16.8.1929 Ed. UlkoasiainministeriHjalmar Procopé 22.12.1928 – 16.8.1929 amm. OikeusministeriAnton Kotonen Oiva Huttunen 22.12.1928 – 18.2.1929 18.2.1929 – 16.8.1929 amm. amm. SisäasiainministeriToivo Kivimäki 22.12.1928 – 16.8.1929 Ed. PuolustusministeriAimo Kaarlo Cajander 22.12.1928 – 16.8.1929 Ed. ValtiovarainministeriHugo Relander 22.12.1928 – 16.8.1929 amm. OpetusministeriLauri Ingman 22.12.1928 – 16.8.1929 amm. MaatalousministeriEemil Linna 22.12.1928 – 16.8.1929 Ed. ApulaismaatalousministeriUuno Brander 22.12.1928 – 16.8.1929 Ed. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriJalmar Castrén 22.12.1928 – 16.8.1929 amm. Kauppa- ja teollisuusministeriKyösti Järvinen 22.12.1928 – 16.8.1929 amm. SosiaaliministeriNiilo A. Mannio 22.12.1928 – 16.8.1929 Ed.
Lähteet
Luokka:Suomen hallitukset