Veto exclusionis oli katolisten valtioiden epävirallinen veto-oikeus paavinvaalissa eli konklaavissa. Oikeutta ei ole koskaan virallisesti myönnetty millekään valtiolle, vaan kardinaalit saavat tehdä päätöksensä uuden paavin valinnasta itse. Huolimatta veto-oikeuden epävirallisesta asemasta kardinaalit ovat aina paaviuden historian aikana mukautuneet veto-oikeutta käyttäneen valtionpäämiehen tahtoon, vaikkakin ovat paikoin esittäneet protestinsa.
Veto-oikeudella katoliset valtiot ovat pyrkineet varmistamaan, ettei paavinistuimelle nousisi niille epäedullista ehdokasta. Viimeisen kerran veto-oikeutta käytettiin vuoden 1903 konklaavissa, missä Itävallan keisari Frans Joosef I esti liian ranskalaismielisenä pitämänsä Mariano Rampollan valinnan paaviksi. Tämän konklaavin jälkeen uusi paavi Pius X kumosi vuonna 1904 veto-oikeuden katolisilta valtioilta annetussa apostolisessa perustuslaissa (Commissum Nobis).
Vuoden 1963 konklaavin aikana Generalissimo Francisco Franco yritti estää italialaisen kardinaali Giovanni Battista Montinin valintaa. Hän lähetti kardinaalikollegiolle "neuvoja" espanjalaisen kardinaali Arcadio Larraonan kautta, joka oli tuolloin Rittien kongregaation prefekti. Neuvo laadittiin huolellisesti, jotta se jäisi Pius X:n kieltämien vaikutusmuotojen ulkopuolelle, mutta kardinaalit pitivät Francon toimintaa laittomana.
Luettelo konklaaveista, jossa Veto exclusionisia on sovellettu Konklaavi Paaviehdokas Veto exclusionisin toteuttaja 1644 Giulio Cesare Sacchetti Espanjan kuningas Filip IV 1655 Giulio Cesare SacchettiEspanjan kuningas Filip IV 1669–1670 Benedetto Odescalchi Ranskan kuningas Ludvig XIV 1700 Galeazzo Marescotti Ranskan kuningas Ludvig XIV 1721 Fabrizio Paolucci Pyhä saksalais-roomalainen keisari Kaarle VI ja Espanjan kuningas Filip IV 1721 Francesco PignatelliEspanjan kuningas Filip IV 1730 Giuseppe Renato Imperiali Espanjan kuningas Filip IV 1758 Carlo Alberto Guidoboni Cavalchini Ranskan kuningas Ludvig XIV 1774–1775 Giovanni Carlo Boschi Bourbon-hovi 1823 Antonio Gabriele Severoli Itävallan keisari Frans I 1830–1831 Giacomo Giustiniani Espanjan kuningas Ferdinand VII 1903 Mariano Rampolla Itävalta-Unkarin keisari Frans Joosef I Vuoden 1846 paavin konklaavissa Itävallan liittokansleri Klemens von Metternich yritti Itävallan veto-oikeudella vaihtaa kardinaali Giovanni Maria Mastai-Ferretin kardinaali Carlo Gaetano Gaisruckiin, joka saapui liian myöhään Vatikaaniin. Mastai-Ferretti hallitsi paavina 31 vuotta nimellä Pius IX .
Lähteet
Viitteet
Luokka:Paaviuden historia Luokka:Konklaavit Luokka:Latinankieliset sanat ja sanonnat Luokka:Kirkon ja valtion ero Luokka:Uskonto ja politiikka