Amerikanjuutalaiset eli Yhdysvaltojen juutalaiset ovat yhdysvaltalaisia, jotka ovat etnisesti juutalaisia tai juutalaisuuteen kääntyneitä.
Ensimmäiset juutalaiset Amerikassa olivat Brasilian pakolaisia vuonna 1654, kun portugalilaiset valtasivat Brasilian takaisin hollantilaisilta. Aškenasijuutalaisten aallot tulivat Keski-Euroopasta (Baijerista, Länsi-Preussista ja Posenista) 1820-1870-luvuilla. Vuoteen 1900 mennessä Yhdysvalloissa asui 1,5 miljoonaa juutalaista. Toinen maahanmuuttoaalto tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Nykyään Yhdysvalloissa asuu noin 5,2 miljoonaa juutalaista, ja he muodostavat maailman toiseksi suurimman juutalaisyhteisön Israelin valtion asukkaiden jälkeen.
Yhdysvalloissa ei ole esiintynyt varsinaisia juutalaisvainoja, ja amerikanjuutalaiset ovatkin integroituneet amerikkalaiseen yhteiskuntaan hyvin. Juutalaisten vaikutusvallan on sanottu selittävän osin esimerkiksi Yhdysvaltojen Israel-myönteisen politiikan. Israel saa amerikanjuutalaisilta myös huomattavaa taloudellista tukea. Nykyään yhteisön pahin uhka on seka-avioliittojen yleisyys, sillä moni amerikanjuutalainen menee naimisiin ei-juutalaisen kanssa, eikä lasten identiteetti ole enää kovin juutalainen.
Yhdysvaltain suurimmat juutalaisyhteisöt pienoiskuva|400px|Juutalaisväestön osuus osavaltioittain. New York (1 750 000) Miami (535 000) Los Angeles (490 000) Philadelphia (285 000) Chicago (265 000) San Francisco (210 000) Boston (208 000) Baltimore–Washington (165 000)
Suuntaukset
Yhdysvalloissa on useita juutalaisuuden suuntauksia, joista osa siellä syntyneitä. Merkittävin suuntaus on konservatiivinen juutalaisuus, mutta myös reformijuutalaisuudella ja ortodoksijuutalaisuudella on paljon kannatusta. Rekonstruktionistinen juutalaisuus syntyi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa. Kaikkien suuntausten kattojärjestö on The Synagogue Council of America.Illman 1998, s. 249–250.
Historia
Ensimmäiset juutalaiset saapuivat Uuteen Amsterdamiin vuonna 1654. Vuosisadan loppuun mennessä oli toinen juutalaisyhteisö perustettu Charlestoniin. Ensimmäinen synagoga rakennettiin 1729. Alkuun Pohjois-Amerikan brittiläisten siirtokuntien juutalaiset olivat lähinnä espanjalaistaustaisia sefardijuutalaisia, mutta vuoteen 1730 mennessä Keski- ja Itä-Euroopan aškenasijuutalaisia, etenkin saksalaisia, oli siirtokuntien juutalaisista jo enemmistö. 1700-luvun lopulla Yhdysvaltojen alueella asui kaiken kaikkiaan noin 4 000 juutalaista, joista suurin osa koillisen suurissa kaupungeissa.Barnavi 1992, s. 152.
1700-luvulla juutalaiset toimivat lähinnä kauppiaina ja maahantuojina. Heillä oli täydet kansalaisoikeudet, lukuun ottamatta siirtokuntien hallintoa, joka oli protestanttien yksinoikeus. Tämäkin rajoitus poistui vuonna 1826. Juutalaisvainoja ei esiintynyt maassa, jonka asujaimisto koostui suurelta osin Euroopasta uskonnollista syrjintää paenneista.
1800-luvun lopulla siirtolaisuus Yhdysvaltoihin kiihtyi, ja juutalaisväestö oli kasvanut vuoteen 1887 mennessä jo 280 000:een. Saksassa syntynyt reformijuutalaisuus sai Yhdysvalloissa vankan jalansijan, ja juutalaisväestö maallistui. Myös integraatio eteni: juutalaislapset kävivät samoja julkisia kouluja kuin kristityt.Barnavi, s. 174–175.
Vuonna 1880 vain joka kuudes Yhdysvaltain juutalainen oli itäeurooppalaista syntyperää. 1800-luvun loppuvuosikymmeninä kiihtynyt muuttoliike Itä-Euroopasta toi maahan kaksi miljoonaa juutalaista, ja vuoteen 1920 mennessä jo viisi kuudesosaa maan juutalaisista oli itäeurooppalaista perua. Tulokkaat asettuivat koillisen suurkaupunkeihin, kuten New Yorkiin, Philadelphiaan, Bostoniin ja Baltimoreen, ja nousivat kovalla työnteolla vuosikymmenien kuluessa köyhyydestä keskiluokkaan.Barnavi 1992, s. 204–205.
Vuonna 1924 Yhdysvaltojen maahanmuuttolakia kiristettiin, ja sen seurauksena juutalaisten maahanmuutto tyrehtyi muutamaan tuhanteen vuodessa. 1920-luvulla maassa syntyi antisemitististä mielialaa, ja juutalaisille asetettiin rajoituksia, kuten yliopistokiintiöitä.Barnavi, s. 218–219. Toisen maailmansodan aikana Yhdysvallat vitkutteli Euroopan keskitysleirien pommittamisessa.Barnavi 1992, s. 234. Sodan jälkeen Yhdysvalloista kuitenkin tuli Israelin läheinen liittolainen eikä maassa ole enää esiintynyt juurikaan antisemitismiä. Juutalaiset ovat integroituneet yhteiskuntaan, ja heitä on näkyvissä asemissa kaikilla elämänaloilla. Syrjinnän puuttuminen on toisaalta lisännyt seka-avioliittoja, minkä on pelätty horjuttavan juutalaisten identiteettiä.Barnavi, s. 270–271.
Merkitys populaarikulttuurissa
Yhdysvaltojen juutalaiset ovat olleet näkyvässä osassa amerikkalaisen populaarikulttuurin synnyssä. Itä-Euroopan juutalaissiirtolaiset toivat Yhdysvaltoihin 1900-luvun alussa oman laulu- ja musiikkikulttuurinsa, jonka tunnetuimpia edustajia olivat George Gershwin, Irving Berlin ja Al Jolson.Klinkmann 1998, s. 424–425. Kuuluisin juutalainen jazzmuusikko on Benny Goodman, ja popmusiikin tunnetuimpia juutalaissyntyisiä esiintyjiä ovat muun muassa Bob Dylan, Paul Simon ja Carole King.Klinkmann 1998, s. 431–433.
Juutalaiset tuottajat, yrittäjät ja viihdealan ihmiset perustivat 1900-luvun alussa Hollywoodin elokuvateollisuuden, ja kaikki Hollywoodin alkuvuosikymmenten mogulit olivat juutalaisia. Tunnetuimpia uudemman ajan juutalaisia elokuvaohjaajia ovat muun muassa Steven Spielberg, Mel Brooks, Woody Allen ja Coenin veljekset.Klinkmann 1998, s. 427, 434–437.
Yhdysvaltain sarjakuvakulttuuri on myös osin maan juutalaisten luomus, etenkin supersankarisarjakuvat: niin Teräsmies, Batman kuin Hämähäkkimieskin ovat lähtöisin juutalaisten sarjakuvataiteilijoiden kynästä.Klinkmann 1998, s. 438–439.
Elokuva- ja standup-koomikoista juutalaisia on aina ollut suuri osa: heistä tunnetuimpia ovat esimerkiksi Marxin veljekset, Jerry Lewis ja Lenny Bruce.Klinkmann 1998, s. 439–440.
Katso myös Luettelo tunnetuista amerikanjuutalaisista
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
American Jewish Historical Society. Jewish-American History on the Web. Jewish American Hall of Fame. The Jewish Impact on America. 2000-01 National Jewish Population Survey .
*