thumb|Vuoden 2025 suunnitelma Turun raitiotien reitistä. Turun uusi raitioliikenne on suunnitteilla oleva raitiotiejärjestelmä Turun kaupunkiseudulle. Sen ensimmäinen vaihe johtaa 12 kilometrin matkan Varissuolta Turun satamaan noin 35 minuutissa. Tavoitteena on, että matkustajaliikenne käynnistyy syksyllä 2033.
Turun entisillä raitioteillä liikennöitiin vuosina 1890–1972. Järjestelmän uudelleenrakentamista on pohdittu lakkauttamisesta lähtien, ja seudullisesta pikaraitiotiestä on keskusteltu ainakin 1990-luvun alusta alkaen. 2020-luvulla hankkeesta on yleistyvämmin puhuttu raitiotienä pikaraitiotien sijaan, ja sitä on verrattu Tampereen raitioliikennejärjestelmään. Toteutussuunnitelmasta ja rakentamisesta vastaava allianssi käyttää itsestään kaupallista nimeä Turun raitiotie.
Raitiotien ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 465 miljoonaa euroa, joka sisältää raitiotien lisäksi katu- ja kunnallistöitä, arkeologisia tutkimuksia ja uuden varikon. Lisäksi kalustoa eli raitiovaunuja hankitaan noin 65–75 miljoonalla eurolla. Kaupungin vaikutusarvioinnin mukaan raitiotie kohentaa Turun vetovoimaa, lisää joukkoliikenteen käyttöä, nostaa kaupungin kiinteistötuloja ja tuo potentiaalia uudelle rakentamiselle. Hankkeen vastustajat ehdottivat raitiovaunujen sijaan muun muassa akkukäyttöisten nivelbussien käyttämistä. Raitiotiehanke kohtasi poikkeuksellisen voimakasta vastalobbausta.
Huhtikuussa 2020 Turun kaupunginvaltuusto päätti jatkaa raitiotien suunnittelua. Yleissuunnitelma hyväksyttiin lokakuussa 2023, minkä jälkeen siirryttiin toteutussuunnitteluvaiheeseen, jossa jatkettiin erityisesti kustannus- ja vaikutusarviointia. Kaupunginvaltuusto päätti hankkeen toteuttamisesta 18. toukokuuta 2026. Äänet jakautuivat 36 puolesta ja 31 vastaan. Päätös on ehdollinen, koska valtiolta edellytetään osallistumista rakennuskustannuksiin noin 30 prosentin osuudella.
Historia
Aikaisemmat vaiheet Pikaraitiotie nousi Turussa puheenaiheeksi 1990-luvun alussa, jolloin ”Raitiovaunut takaisin” -liike piti kaupungissa yleisötilaisuuden. Tuolloin ehdotettiin pikaraitiotietä välille Runosmäki–Keskusta–Kaarina. Liikennöinnin uskottiin olevan taloudellisesti kannattavaa. Vuonna 1992 esitettiin yhteiskaavallisessa yhteistyössä Naantalista Turun kautta Piikkiöön ulottuvaa rataverkkoa. Vuonna 1997 kansalaisjärjestöt ehdottivat pikaraitiotietä vetoomuksessaan. Turun kaupunginhallitus päätti vuonna 2000 yleiskaavassa, että aluevaraukset Uudenmaankadun sekä Satakunnantien mahdollista pikaraitiotietä varten tulee selvittää.Laaksonen s. 266.
Vuonna 2002 tehdyn pikaraitiotien selvityksen pohjalta Turun, Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit päättivät varata pikaraitiolinjalle tilaa kaavoituksessa. Turun kaupunginhallitus päätti vuotta myöhemmin selvittää pikaraitiotien toteuttamis- sekä rahoitusedellytykset.
Vuonna 2012 valmistuneessa Turun kaupunkimallin rakennemallissa vuodelle 2035 ehdotettiin, että raitiotien rakentaminen toteutettaisiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin linjat Varissuolle, Runosmäkeen, Hirvensaloon sekä Linnakaupunkiin. Toisessa vaiheessa verkostoa laajennetaan Kaarinaan sekä Raisioon. Kolmannessa vaiheessa Kaarinan linjaa laajennettaisiin Lemunniemelle asti ja tulevaisuudessa Turun lentoasemalle asti.
Ensimmäinen yleissuunnitelma thumb|Suunnitelma vuodelta 2019. Sinisellä merkitty alun perin suunniteltu ensimmäinen vaihe ja punaisella mahdolliset laajennukset. Turun raitiotien yleissuunnittelu käynnistyi tammikuussa 2013, ja huhtikuussa kaupunginhallitus asetti suunnitelmalle tavoitteet. Suunnitelmien mukaan liikennöinti olisi voinut alkaa 2020-luvulla. Selvitystä tehtiin yhdessä Tampereen kanssa. Huhtikuussa 2015 valmistuneessa pikaraitiotien yleissuunnitelmassa Turkuun suunniteltiin kaksilinjaista raitiotietä välille Runosmäki–Matkakeskus–Kauppatori–Varissuo ja Matkakeskus–Skanssi.Yleissuunnitelma 2015, s. 7–8.
Päätös raitiotien rakentamisesta oli tarkoitus tehdä syksyllä 2018. Toteutuspäätös kuitenkin siirtyi ja palasi kaupunginhallituksen käsittelyyn syksyllä 2019, kun päivitetty selvitys raitiotien vaikutuksista kuntatalouteen valmistui.
Raitiotien kilpailevana vaihtoehtona selvitettiin niin kutsuttua superbussijärjestelmää. Se kuitenkin koettiin epävarmemmaksi kaupunkikehitysvaikutusten osalta, ja sitä varten tarvittavien kaksoisnivelsähköbussien saatavuus ja käyttökustannukset olivat Turun kaupungin mukaan epävarmoja.
Uusi linjaus ja toteutuspäätös thumb|Škoda Transtechin Artic-raitiovaunu tuotiin Turun kauppatorille esiteltäväksi helmikuussa 2018.
Huhtikuussa 2020 Turun kaupunginvaltuusto päätti jatkaa raitiotien suunnittelua uudella Satama–Keskusta–Varissuo-linjauksella. Yleissuunnitelma hyväksyttiin lokakuussa 2023, minkä jälkeen siirryttiin toteutussuunnitteluvaiheeseen, jossa jatkettiin erityisesti kustannus- ja vaikutusarviointia.
Maaliskuussa 2024 Turun kaupunki valitsi raitiotielle allianssikumppanin raitiotien toteutussuunnitelman laatimiseen ja raitiotien rakentamiseen investointipäätöksen jälkeen. Yleissuunnitelman pohjalta tehtävään toteutussuunnitelmaan varattiin aikaa puolitoista vuotta. Raitiotieallianssin eli Turun Raitiotie Oy:n kumppaneiksi valittiin Auratikka-nimellä kilpailutuksen voittanut yritysryhmä, jossa on mukana NRC Group Finland, GRK Suomi, Ramboll Finland ja Sweco Finland. Suunnittelu aloitettiin huhtikuussa yhdessä raitiotieallianssin ja kaupungin kanssa.
Elokuussa 2025 kaupunginhallitus päätti viivästyttää vuoden 2025 lopulle ajoitettua raitiotiepäätöstä kevääseen 2026. Samalla kaupunginhallitus päätti teettää uuden superbussiselvityksen vertailuvaihtoehdoksi päätöksentekoon. Raitiotien toteutussuunnitelma julkaistiin tammikuussa 2026.
Turun kaupunginvaltuusto teki investointipäätöksen raitiotiestä 18. toukokuuta 2026 äänin 36–31. Päätöksen ehtona on, että valtio maksaa noin 30 prosenttia kustannuksista. Rakentamisvaiheeseen varataan aikaa noin viisi vuotta. Liikennöinti voisi käynnistyä vuonna 2033.
Suunnitelma Reitti Vuonna 2020 Turun kaupunginvaltuusto päätti muuttaa vuoden 2015 yleissuunnitelmaan verrattuna raitiotien linjausta niin, että ensimmäinen raitiotielinja kulkisi välillä Satama–Keskusta–Varissuo.
Vuoden 2023 yleissuunnitelmassa raitiotien tarkkaan linjaukseen keskustassa ja Varissuolla esitettiin useampaa vaihtoehtoa. Toteutussuunnittelua varten kaupunginhallitus päätti lokakuussa 2023 linjata raitiotien kulkemaan keskustassa Humalistonkadun, Eerikinkadun, Aninkaistenkadun, Uudenmaankadun ja Hämeenkadun kautta. Varissuolla raitiotietä päätettin jatkaa Kraatarinkadulle. Varikko päätettiin sijoittaa Kiertotähdentien alueelle Iso-Heikkilässä.
Suunniteltu raitiotielinja on 12 kilometriä pitkä, ja sen varrella olisi 20 pysäkkiä. Pääosan matkasta raitiovaunut kulkisivat omalla väylällään tai samalla kaistalla linja-autojen kanssa. Humalistonkadulla ja Kiinamyllynkadulla raitiotie kulkisi lyhyen matkaa sekaliikennekaistoilla.
Kalusto Raitiotielle on suunniteltu hankittavan aluksi 14 raitiovaunua. Ne ovat kahteen suuntaan ajettavia, 30 metriä pitkiä ja 2,65 metriä leveitä. Niitä voidaan myöhemmin matkustajamäärien kasvaessa pidentää 37-metrisiksi.Yleissuunnitelma 2023, s. 5 Matkustajakapasiteetti on 220–260 vaunua kohden. Raideleveys on 1 435 millimetriä eli sama kuin Tampereella, mutta leveämpi kuin Helsingin 1 000 millimetriä. Raitiovaunut toimivat 750 voltin tasajännitteellä. Monissa havainnekuvissa raitiovaunun väriksi on esitetty keltaista, joka oli myös Turun vanhojen raitiovaunujen väri.
Allianssi aloitti Euroopan laajuisen kalustokilpailutuksen vuonna 2024.
Kustannukset Vuoden 2022 selvityksen mukaan Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen rataverkko maksaisi noin 344 miljoonaa euroa ja vaunut 42 miljoonaa euroa. Summa sisältää raitiotieinfran lisäksi katu- ja maarakentamisen, kunnallistekniikan, viher- ja puistorakenteet, työnaikaiset liikennejärjestelyt, arkeologiset tutkimukset sekä uuden varikon. Valtio on liikennepoliittisessa selonteossaan luvannut 30 prosentin tuen Turun raitiotiehankkeelle.
Kaupunginvaltuuston hyväksyessä hankkeen toukokuussa 2026 kustannusarvio oli noussut 465,2 miljoonaan euroon. Siitä noin 184 miljoonaa menee kaupunkiympäristön rakentamiseen (pohjanvahvistus, kunnallistekniikka, ajoradat, jalkakäytävät, pyörätiet ja viherrakenteet), 148,5 miljoonaa raitiotieinfraan, 90 miljoonaa varikkoon, 26,5 miljoonaa arkeologisiin kaivauksiin, 11,5 miljoonaa työnaikaisiin liikennejärjestelyihin ja 4,5 miljoonaa pilaantuneen maan käsittelyyn. Näiden lisäksi kalustoa hankitaan noin 65–75 miljoonalla eurolla. Lisäksi hankebudjetin ulkopuolella kaupunkikonsernin yhtiöille tulee johdonsiirroista noin 10 miljoonan euron kulut.
Vuosien 2013 ja 2025 välillä raitiotien suunnitteluun käytettiin noin 17 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus oli 70 prosenttia.
Matka-ajat Arvioidut matka-ajat Osuus Kesto Satama – Varissuo (Kraatarinkatu) 37 min Satama – Kauppatori 13 min Satama – Kupittaa 23 min Kauppatori – Kupittaa 10 min Kauppatori – Varissuon liikekeskus 20 min Kupittaa – Varissuon liikekeskus 10 min Varissuon liikekeskus – Kraatarinkatu 4 min
Näkemyksiä Hyödyt ja haitat Kaupungin laatiman vaikutusarvioinnin mukaan raitiotie lisää Turun vetovoimaa ja edistää joukkoliikenteen käyttöä. Vuodelle 2050 sijoittuvassa ennusteessa raitiotie lisää joukkoliikennematkustajien määrää 24 prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa liikennöintiä jatketaan linja-autoilla. Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt laskevat noin 2–3 prosenttia jokaista Turun seudun asukasta kohden. Vaikutusarvioinnissa ennustetaan kaupungin kiinteistötulojen nousevan, ja uutta asuin- sekä työpaikkarakentamista keskittyy raitiotien varrelle. Raitiotieallianssi hakee vertauskuvaa muista moderneista eurooppalaista kaupungeista, ja korostaa raitioliikenteen parantavan kaupungin imagoa ja elinvoimaa. Asuin-, toimitila- ja liikerakentaminen voi kasvaa vuoteen 2050 mennessä jopa 35 prosenttia verrattuna linja-autovaihtoehtoon. Matkustajan näkökulmasta muun muassa raitiovaunujen parempi matkustusmukavuus, esteettömyys, aikataulujen täsmällisyys ja reitin hahmotettavuus nostaisivat joukkoliikenteen palvelutasoa.
Yksi raitiotien heikkouksista on rakennustöiden aikaiset haitat keskustan liikenteelle ja yrityksille. Rakentamisen yhteydessä tehdään arkeologisia kaivauksia, jotka asettavat myös haasteita katutilan järjestelylle. Raitiotien rakentamisesta syntyy kasvihuonepäästöjä 77,5 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia, jotka kompensoituvat vasta pitkällä aikavälillä. Tähän on kuitenkin mahdollista vaikuttaa rakentamisenaikaisilla päästövähennyksillä.
Julkinen keskustelu Raitiotiehanke sai Turussa sekä kannattajia että vastustajia. Vuoden 2025 kuntavaaleissa raitiotiehanke nousi ydinkysymykseksi. Vihreiden ehdokkaista 98 prosenttia kannatti hanketta täysin tai jonkin verran, ja vasemmistoliitolla vastaava luku oli 80 prosenttia. SDP:n ehdokkaiden kanta oli jakautunut melkein puoliksi, kun taas kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat taipuivat enemmän vastustamaan. Eniten hanketta vastustivat perussuomalaiset ja keskustalaiset ehdokkaat, joiden keskuudessa hankkeen kannattajia oli vain hyvin vähän tai ei ollenkaan. Kaikista 520 Turun kuntavaalien ehdokkaasta 49 prosenttia kannatti hanketta täysin tai jonkin verran, ja 51 prosenttia vastusti täysin tai jonkin verran.
Kuntavaalien alla järjestettiin Ratikkavaalit.fi-niminen suuri raitiotiehankkeen mustamaalauskampanja. Kampanjassa ei kerrottu, miltä tahoilta se oli saanut rahoitusta. Ratikkavaalit.fi-kampanja ehdotti raitiovaunujen sijaan käytettävän akkukäyttöisiä sähkönivelbusseja. Kampanjassa argumentoitiin raitiovaunun kuluttavan matkustajaa kohden enemmän sähköä, kuin yksin sähköautolla ajaminen. Tämä väite ei kuitenkaan perustunut tieteelliseen tutkimukseen, vaan erään Tekniikan Maailman toimittajan omiin laskelmiin.