thumb|Kipu saa ihmisen irvistämään ja suojaamaan kipeytyneen kohdan käsillään. Kuvassa sotilas saatuaan paprikasumutteesta silmilleen. Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen aisti- ja tunnekokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen kudosvaurioonVainio 2009, s. 15.. Elimistön opioiderginen, kolekystokinerginen ja dopaminerginen järjestelmä säätelevät kivun kokemista. Elimistö saattaa tuottaa joissain tilanteissa niin paljoa kipua lievittäviä välittäjäaineita, että kipu lakkaaBeta-Endorphin as a Biomarker in the Treatment of Chronic Pain with Non-Invasive Brain Stimulation: A Systematic Scoping Review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8302812/.
Kivun kokeminen edellyttää sitä, että kudos, johon vaurio vaikuttaa, sisältää nosiseptisiä eli kipuaistimusta välittäviä hermosoluja. Esimerkiksi tuntohermojen aistima liiallinen lämpö ja paine voidaan kokea kipunaInflammatory Pain: The Cellular Basis of Heat Hyperalgesia. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2430694/. Perifeerisisten kudosten vapaat hermopäätteet toimivat kipureseptoreina ja niiden synnyttämä kipuviesti kulkeutuu perifeeristen hermojen säikeitä pitkin keskushermostoon.
Kipu voi olla luonteeltaan tylppää jomotusta taikka vihlovaa, tuikkivaa, repivää, sahaavaa, polttavaa tai kirvelevää. Kipu on pahimmillaan koko tietoisuutta hallitseva voimakas kielteinen tunnetila. Ihmisillä ja muilla nisäkkäillä kuten myös kaloilla, äyriäisillä ja hyönteisillä on tarve välttää kipua ja karttaa kipua aiheuttavia asioita. Nisäkkäiden ja kalojen kipukäyttäytymiseen kuuluu esimerkiksi pakeneminen, kiemurtelu ja kipeän kohdan hankaaminen.
Kipua kuvataan kudosvaurion käsittein tai esimerkiksi lämpöaistimuksiin liittyvillä käsitteillä.
Kudosvaurion tai -ärsytyksen aiheuttama kipu on usein sitä voimakkaampaa, mitä suurempi kudosärsytys ja kudosvaurio on kyseessä Jos kudosvaurion aikaansaamat muutokset tai reaktiot ulottuvat kipureseptoreita sisältäville alueille, mekaaninen, kemiallinen tai lämpöärsytys aiheuttaa kipureseptorien aktivoitumisenKroonisen kivun hoito-opas. Kroonisen kivun tyypit. Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. Sivu 9. https://skty-org-bin.directo.fi/@Bin/623abc7de667950e69833e19f127c88a/1580496374/application/pdf/171537/Kroonisen%20kivun%20hoito-opas_final.pdf. Kipureseptorit puuttuvat kuitenkin monista kudoksista ja elimistä kuten maksasta, keuhkoista, nivelrustosta ja aivoaineesta. Myös selkärangan välilevyissä, munuaisissa ja tiiviissä luussa ei ole lainkaan tai vain vähän kipureseptoreitaKIVUNHOIDON OHJAUSMATERIAALI 9−12-VUOTIAILLE LAPSILLE. OPINNÄYTETYÖ : Savonia ammattikorkeakoulu. Opas lasten kivunhoidon tueksi. Sivu 9. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154642/Ahlqvist_Tiina_Klaavo_Niina_Rissanen_Krista.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Nivelliitoksissa ja monissa sisäelimissä on paljon niin kutsuttuja hiljaisia nosiseptoreita, jotka aktivoituvat vasta voimakkaassa ärsytystilassa, kuten pitkittyneen tulehduksen yhteydessä. Hiljaisten nosiseptoreiden herkistyminen mekaaniselle ja lämpöärsytykselle ovat tulehduksen tyypillisiä tunnusmerkkejä.“Genetic identification of mechanoinsensitive ‘silent’ nociceptors”. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5751884/
Osa kipuhermoja omaavan kudoksen vaurioista eivät aiheuta kipua kaikille potilaille. Syytä ei tiedetä, mutta arvellaan, että perinnölliset tekijät olisivat keskeisiä selittäjiä.Opas hermovauriokivusta. https://www.terveydentukena.fi/sites/default/files/2018-11/hermovauriokipuopas_1.pdf
Muualla kuin alkuperäisessä vauriokohdassa tuntuvaa kipua kutsutaan heijastekivuksi. Esimerkiksi tulehduksen aikaansaama turvotus saattaa aiheuttaa painetta edellä mainittuja elintä ympäröivään peitinkalvoon eli faskiaan, jossa on kipuhermopäätteitä. Myös selän vaurioituneesta välilevystä tihkuva hapan geeli saattaa aiheuttaa vieressä kulkevan iskias-hermon kipua. Samaten hammasjuurta ympäröivän luun tulehdus voi aiheuttaa kipua, jos se synnyttää painetta hampaan alle.
Keskushermoston ja perifeerisen kudoksen prostaglandiinijärjestelmä on elimistön keskeinen kipua aktivoiva mekanismi. Perifeerisen kudoksen prostaglandiinit herkistävät perifeerisiä kipureseptoreita bardykiinien ja histamiinien kaltaisten välittäjäaineiden vaikutuksille. Esimerkiksi kudosvaurion ja tulehduksen vapauttamat välittäjäaineet kuten bradykiniini, ATP, NGF ja prostaglandiini lisäävät tuntohermojen kykyä aistia lämpöä ja painetta, mikä lisää paikallista kipuherkkyyttäInflammatory Pain: The Cellular Basis of Heat Hyperalgesia. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2430694/. Esiintyvyys Joka seitsemäs suomalainen kärsii päivittäisestä kivusta.Kun kipu koskettaa. Uniuutiset 4/2020. Sivu 15. ja vaikeasti toimintakykyä rajoittavasta kroonisesta kivusta kärsii seitsemän prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä
Tutkimuksissa on havaittu, että naiset arvioivat kipunsa keskimäärin hiukan voimakkaammaksi kuin miehet ja tarvitsevat myös enemmän kipulääkettäAIKUISPOTILAAN KIRURGISEN TOIMENPITEEN JÄLKEISEN LYHYTKESTOISEN KIVUN HOITOTYö. Hoitotutkimuksen tutkimussäätiö HOTUS. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/03/kivunhoito-hs-lyh.pdf. Esimerkiksi vuonna 2012 julkastussa tutkimuksissa havaittiin, että naisten raportoima kipu oli keskimäärin 20 prosenttia miesten kipua voimakkaampaa. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että maskuliininen sukupuolimalli vähentää kivun raportointia ja feminiinininen puolestaan lisää sitä. Lisäksi on saatu viitteitä siitä, että osa sukupuolten välisistä eroista selittyisi eroilla elimistön opioidituotannossa. On myös olemassa geenimuotoja, jotka lisäävät naisten kipuherkkyttä mutta vähentävät sitä miehillä. Myös sukupuolihormonit saattavat vaikuttaa kivun kokemiseen. Miesten on havaittu turvaavan naisia useammin ongelmalähtöisiin ratkaisuihin ja hakeutuvan sellaisten toimintojen pariin, jotka vievät heidän huomiotaan pois kivusta. Naiset taas hakevat enemmän sosiaalista tukea ja harrastavat miehiä enemmän psykologisia kivunhallintamenetelmiä. Naiset ovat myös miehiä useammin huolissaan kivusta ja sen vaikutuksista heidän tulevaisuuteensa.
Kipuimpulssin välittyminen hermojärjestelmässä Kipureseptorien aktivoituminen on kivun ensimmäinen vaihe. Kipusignaali eli kipuviesti siirtyy sen jälkeen hermosoluja pitkin keskushermostoon. Kipuaistimusta välittävien hermosolujen eli kipuneuronien säikeet päätyvät selkäytimen takasarven pinnallisiin kerroksiin, joissa ne liittyvät synapsiyhteyksien välityksellä sekundaarisiin kipuneuroneihin. Sekundaariset neuronit välittävät kipuärsykkeen aivorungon kautta talamukseen. Tertiääriset neuronit kuljettavat viestin talamuksesta aivokuoreen, missä varsinainen kipuaistimus syntyy. Kipuaistimus tunnistetaan kivuksi kuitenkin vasta aivojen somatosensorisella kuorella.
Kipuaistimus on kaikkien muiden aistimusten tavoin hermosignaalia välittävien hermosolujen aktivoitumisen aikaansaama subjektiivinen kokemus. Esimerkiksi tulehdus saa elimistön vapauttamaan tuntohermojen lämmön- ja paineenaistimiskykyä lisääviä välittäjäaineita, mikä johtaa kivuntuntoa lisäävään inflammatoriseen hyperalgesiaan. Monet hermovälittäjäaineet, kuten hermostoa lamaava betaendorfiini, säätelevät kipuimpulssin kulkua aivorungossa ja selkäytimessä. Esimerkiksi tulehdus saa aikaan betaendorfiinin erittymistä, joka on morfiinia 18-33 kertaa tehokkaampi kivunlievittäjä.Beta-Endorphin as a Biomarker in the Treatment of Chronic Pain with Non-Invasive Brain Stimulation: A Systematic Scoping Review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8302812/ Endorfiini on mielihyvähormoni, jonka tärkein tehtävä on lievittää kipua.
Myös laskevat hermoradat ja paikalliset interneuronjärjestelmät säätelevät kipuradan toimintaa. Esimerkriksi selkäytimeen suuntautuu kipua jarruttavia laskevia hermoratoja. Myös toisilla samanaikaisilla aistiärsykkeillä on kipuviestejä estävää vaikutusta. Tätä kutsutaan kipuvälityksen perifeeriseksi salpautumiseksi.
Tarkoitus Kipu on ihmiselle ja eläimelle selviytymisen kannalta välttämätön vamman tai sairauden viesti. Lyhytaikainen eli akuutti kipu varoittaa vaarasta, estää käyttämästä vaurioitunutta kehonosaa ja saa ihmisen hakeutumaan hoitoon. Esimerkiksi kongenitaalisesta analgesiasta kärsivät ihmiset, joka eivät ole koskaan kyenneet aistimaan kipua, kuolevat usein nuorena luuydintulehdukseen. Bakteerit pääsevät tunkeutumaan heillä luun läpi luuytimeen saakka, koska toistuvat pienet vauriot ovat tuhonneet heidän nivelensä. Toinen yleinen kuolinsyy on vatsakalvontulehdus, joka aiheutuu havaitsemattomasta puhjenneesta umpilisäkkeestä.
Pitkäaikainen eli krooninen kipu ei suojaa, vaan ainoastaan rajoittaa ja masentaaVainio 2009, s. 16.. Toisen näkemyksen mukaan myös pitkittyneen kivun tehtävänä olisi edesauttaa kudoksen paranemisen kannalta hyvien olosuhteiden luomistaNCS-HUIPPUKYLMÄHOITO FYSIOTERAPEUTIN TYÖVÄLINEENÄ. Becks Markus,Pousi Matias. Opinnäytetyö, Laurea 2020. Sivu 17. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/352642/Becks_Markus_ja_Pousi_Matias_NCS-Huippukylm%c3%a4hoito_fysioterapeutin_ty%c3%b6v%c3%a4lineen%c3%a4.pdf?sequence=2&isAllowed=y.
Voimakas kipukokemus on ahdistava ja pelottava, minkä vuoksi se jättää voimakkaan muistijäljen. Sen ansiosta yksilö varoo altistamasta itseään samalle vauriolle enää uudelleen.Kalso 2018, s. 109.
Luokittelu Kipu jaetaan kymmenportaisen asteikon perusteella voimakkaaseen (6-10), keskivaikeaan (4-5), lievään (2-3) ja vähäiseen (1). Kipua kutsutaan fluktuoivaksi silloin, kun se ei lakkaa koskaan, mutta sen voimakkuudessa esiintyy ajallista vaihtelua. Episodinen kipu sisältää yli kuukauden mittaisia kivuttomia jaksoja.
Kipu voidaan luokitella esimerkiksi sijainnin, elinjärjestelmän tai patofysiologisen mekanismin perusteella.Hamunen, Karlsson, Vainio (Kipu, 2018), s. 128–129. Kivun alalajeja ovat muun muassa kudoksen ärsytykseen liittyvä kipu, nosiseptiivinen kipu eli kudosvauriokipu, hapenpuutteesta johtuva iskeeminen kipu ja neuropaattinen kipu.
Kipu voidaan luokitella myös kestoaikansa ja luonteensa mukaan lyhytaikaiseen eli akuuttiin ja pitkäaikaiseen eli krooniseen kipuun.
Tulehduskipu
Tulehdukseen liittyvä kipu voi johtua tulehduksen aiheuttamasta kemiallisesta ärsytyksestä, kudosvaurioista tai turvotuksesta. Tulehduksen taustalla voi olla esimerkiksi allergia, autoimmuunisairaus, reumasairaus, nivelrikko tai syöpäsairaus.Pajunkuoresta kipulääkkeiden vaikutusmekanismien ymmärtämiseen
Kudosvaurio ja tulehdus saavat elimistön vapauttamaan välittäjäaineita, jotka lisäävät tuntohermojen kykyä aistia lämpöä ja painetta. Tämä johtää inflammatoriseen hyperalgesiaan. Edellä mainittua välittäjäaineita ovat esimerkiksi bradykiniini, ATP, NGF ja prostaglandiini.Inflammatory Pain: The Cellular Basis of Heat Hyperalgesia. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2430694/
Matala-asteisen tulehduksen aikaansaama immuunijärjestelmän aktivaatio saattaa aiheuttaa kroonista kipua etenkin naispotilailla.
Rasittavan liikunnan aiheuttama lihaskipu johtuu siitä, että tulehdusnesteen aikaansaama paine sekä kaliumin ja kalsiumin tasapainotilan heilahtelut ärsyttävät lihasten ja lihaskalvojen kipureseptoreita ja hermopäätteitä. Lihaskudoksen paraneminen kestää noin kaksi vuorokautta, mutta lihaskalvojen elpyminen saattaa kestää jopa kolme päivää. Paraneminen johtaa lihaskudoksen uudelleenrakentumiseen, jolloin lopputulos on entistä laajempi ja voimakkaampi.
Iskeeminen kipu Iskeeminen kipu johtuu riittämättömän verenkierron aiheuttamasta hapenpuutteesta. Esimerkiksi kroonisessa alaraajaiskemiassa esiintyy valtimoverenkierron heikkoudesta johtuvaa lihaksissa tuntuvaa alaraajakipua kävellessä tai levossa. Jalkaan saattaa ilmaantua myös huonosti paraneva haava tai kuolio. Lepokipu johtuu siitä, että makuuasento laskee valtimon hydrostaattista painetta.
Hermovauriokipu